Keskustelut Harrastukset Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 275)
  • Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti valkohäntäpeurojen aiheuttamista vahingoista viljelyksille. ”Harmittaa sanoa, mutta näennäisviljelyä tämä tarkoittaa, kun osaa pelloista ei kannata peurojen takia viljellä tosissaan. Ennen tuhoja oli metsään rajoittuvilla pelloilla. Nyt peuroja on niin paljon, etteivät aukean keskelläkään olevat pellot säästy.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.389700

    Miksi peuroja ruokitaan, kun niitä on paikoin jo paljon?

    Satakunnan riistapäällikkö Antti Impola Suomen riistakeskuksesta kertoo, että tukiruokinnalla on ankarina talvina eläinsuojelullinen merkitys. ”Leutoina talvina ruokinta ei ole välttämätöntä, kovina pakkastalvina sitä tarvitaan. Ankarissa oloissa osa eläimistä voisi nälkiintyä.” Peurojen aiheuttamat vahingot lisääntyisivät, jos ruokintaa ei järjestettäisi.

    Ruokinnalla on iso merkitys myös metsästyksen kannalta, sillä 80 prosenttia saaliista ammutaan vahtimalla ruokintapaikoilta. Ruokintapaikkojen sijoittelulla pystytään Impolan mukaan jonkin verran ohjaamaan peurojen liikkeitä, esimerkiksi pois vilkasliikenteisten teiden ympäristöstä.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.389950

    Peurat ja kauriit ruokailevat siis kesäisin ”sosialisoiduilla” viljelyksillä ja taimikoissa, ja runsaslumisina talvina ne ovat täysin riippuvaisia ruokintapaikoista. Tällainen menettely ei oikein vaikuttaisi täyttävän kestävän riistatalouden kriteereitä. Luulisi sen edellyttävän ainakin sitä, että riistaeläimet tulevat toimeen villin luonnon antimilla.

    Tulisiko siis helpommaksi ja halvemmaksi kasvattaa sama määrä kauriin ja peuran lihaa isohkoissa aitauksissa Uuden Seelannin tapaan? Ei tulisi liikennevahinkoja eikä punkkitauteja. Jäljelle jäisi hirvi, jonka metsästykseen kaikki keskittyisivät, ja kanta saataisiin Lounais-Suomessakin vakiinnutettua alueellisen riistaneuvoston toiveiden mukaiselle tasolle.

  • sitolkka

    Metsäpeura ja metsäkauris kuuluvat Suomen luontoon. Valkohäntäpeura ei. On suorastaan käsittämätöntä, että valkohäntäpeuraa sallitaan, vaikka sillä on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia muuhun alkuperäiseen luontoomme.

    Mäyräkoira

    Onkohan kyseessä kuitenkin metsäpeura. Itse en usko pohjois-pohjanmaalla olevan noin paljon valkohäntäpeuroja.

     

     

     

     

     

    suorittava porras suorittava porras

    MJO ilmeisesti elää jossain umpiossa ,kun ei hahmota kaikkia harrastuksen kuluja. Tarkoitukseen hankitut hirvimajat ja lahtivajat voivat olla hyvinkin hintavia .Tilannetta voi arvioida ,kun katselee vireästi toimivien metsästysseurojen verkkosivuja.

    Harrastusmatkoille sopiva ajoneuvo maksaa helposti kymppitonneja ,jos se vetää muualtakin ,kun neljästä ovesta.Matkatkin muodostavat ison kuluerän. Meillä käy metsästämässä kaveri ,jolla kertyy auton mittariin 400km/viikonloppu pelkästään ,että pääsee pelipaikalle. Lisänä tähän varsinaisen metsästyksen yhteydessä ajetut matkat. 500 km viikonlopun aikana ei ole kovinkaan harvinaista. Mikäli niitä viikonloppuja kertyy keskimääräiset 10 , ollaan jo 5000 kilometrissä/syksy.

    MJO

    MJO ilmeisesti elää jossain umpiossa ,kun ei hahmota kaikkia harrastuksen kuluja. Tarkoitukseen hankitut hirvimajat ja lahtivajat voivat olla hyvinkin hintavia

    Ja välttämättomiä?

    Harrastusmatkoille sopiva ajoneuvo maksaa helposti kymppitonneja 

    Tätä varten ei voi edes elää? ja pelkästään hirvijahtia varten.

    sitolkka

    Pohjois-Pohjanmaalla on jo jonkun verran metsäpeuroja. Muutaman vuoden päästä varmasti jo todella paljonkin.

    sitolkka

    Tarkoitin siis valkohäntäpeuroja.

    Planter Planter

    Kuvahaun tulos haulle valkohäntäpeura levinneisyys

    Kartasta näkee suurin piirtein missä mennään. Kantaa levitetään Pohjanmalla tehokkaasti, siellä on myös ruokintapaikkoja joiden lähiympäristössä seurat ovat rauhoittaneet valkohäntäpeuran, se tehostaa kannan kasvua ja leviämistä.

    Kesällä löytyy varmaan Pohjanmaalta kaurapeltoja, jotka ovat peuran seitsemäs taivas. Siellä on hyvä makoilla, kääntää kylkeä ja vaihtaa vähän paikkaa, rehua tulee suoraan suuhun.

    Valkohäntäpeurakannan hoitosuunnitelma on kaiketi tekeillä. Siitä selviää aikanaan tavoitellaanko miten laajalti Loimaan/ Urjalan  80 / 1000 ha kantaa tai mahdollisesti vähän pienempää.

    Hoitosuunnitelman tekoon ei ole tietääkseni kutsuttu maanomistajien edustajia. Mitäpä se heille kuuluu miten paljon hirvieläimiä joutuu ruokkimaan. Hirvikannan hoitosuunnitelmaan sentään pyydettiin lausuntokierroksella kommentit  MTK:lta, mutta kommentteja ei otettu huomioon.

    Eiköhän soteakin kannattaisi ajaa metsätalousminiteriön periaatteella, tulisi säästöjä. Esitettäisiin perustuslakivaliokunnalle, että kaikilla kansalaisilla on yhdenvertainen oikeus sairaanhoitoon, mutta hoitoon pääsee vain jos omistaa maata yli 500 ha.

    Lenkopetäjä

    Ei oo meijän seuran alueella näkyny vielä.onneksi

    sitolkka

    Lenkopetäjälle sanoisin, että hyvin pian tulette näkemään. Miksi haitalliselle vieraslajille tehdään hoitosuunnitelmaa?! Hulluutta! Kaikki pois ja äkkiä.

    Lenkopetäjä

    Ei kyllä kaivata täälä.luulis kauriissa ja hirvissä olevan jo tarpeeksi pyytämistä

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 275)