Keskustelut Metsänomistus Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

  • Tämä aihe sisältää 219 vastausta, 27 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, sitten AvatarJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 219)
  • Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

    Kuntalaisaloite

    Asia: kunnallisen metsätyöryhmän perustaminen

    Kuusamon historia jo yli 100 vuoden ajalta osoittaa aukottomasti sen, että aina savotoiden ollessa käynnissä omalla paikkakunnalla, ovat talouselämä, työllisyys ja yleinen hyvinvointi eläneet kukoistuskauttaan siten, että myös kunnan voimavaroihin on saatu verotulolisäystä ja köyhäinhoitokulut ovat laskeneet.
    Lisäksi Kuusamon metsät ovat aivoa laajamittainen tuotantokoneisto, mikä meillä on koko ajan ollut olemassa. Metsän tuottoa on kuitenkin pystytty korjaamaan talteen vajaatehoisesti sen tuottoon nähden.
    Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan ja maakunnallisen metsäneuvoston luonnostelun pohjalta aloitettu Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelman vuosille 2016 – 2020 valmistelu, on saatettu hiljattain tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan liitolle. Uusi metsäohjelma lähtee maakunnan puuvarojen hakkuumäärän nostamisesta suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden tasolle eli kaikki puutavaralajit huomioon ottaen puunkorjuun lähes kaksinkertaistamisesta nykytasosta.
    On sanomattakin selvää, että tämä vaatii asiaan paneutumista myös kuntatasolla ja sel-laisten tukitoimien käyttöönottamista, että tässä kunnianhimoisessa, mutta välttämättö-mässä tavoitteessa on mahdollista myös onnistua.
    Metsien käyttöä on syytä tehostaa siksikin, että maanomistusta karkaa koko ajan perinnönjakojen ja kiinteistökauppojen johdosta ulkokuusamolaiseen omistukseen. Pelkästään Kuusamon aluetalouden kannalta tarkasteltuna sellainen metsänhoito, missä puunmyyjä asuu metsän sijaintikunnassa, käyttää metsätulonsa omalla paikkakunnalla tai sijoittaa ne omalle paikkakunnalle käyttäen metsänhoito- ja viljelyketjuissa oman paikkakunnan työvoimaa ja sen metsäalan yritysten palveluja, on kuntataloudellekin tuottoisin.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Timppa kirjoittaa tapansa mukaan asiaa. Reima Ranta pääasiassa asiaa myös, mutta jättää mainitsematta, että mhy:t avustavat puukaupassa juuri tuossa parhaan ostajan valinnassa. Tämän avustamisen tarpeesta pitäisi tietenkin päästä pois puukauppa- ja hinnoittelumalleja kehittämällä!

    Metsuri motokuski

    Niin eikös me pääosin kilpailuteta juuri kuutiohintoja. En usko että monikaan kilpailuttaa ”kuka eniten saa jotain yksikköä esim tukkia” . Oletetaan kyllä että sahat saavat tukkia eniten ja sellufirmat ja mhy:n korjuupalvelu vähiten ja jne.

    Minusta mhy on yksi kaupan tekijä eikä mikään avustaja. Tilityksen puista tekee mhy metsänomistajalle ja ostaja tekee tilityksen taas mhy:lle. Minusta kyseessä ei ole avustajan rooli. No eihän sillä enää ole mitään merkitystä kun rajoittavat toimet lakkasivat metsänhoitomaksun myötä kun lakia rukattiin.

    Nythän mhy:n rooli on ihan sama kuin minkä tahansa metsäpalveluyrityksen. Se laittaa vain valtakirjaleimikot myyntiin ja hakkuun valvonta sekä leimikoiden nauhoitukset tekevät nykyään puiden ostaja. Ainakin täällä keskisessä suomessa on mhy:n rooli muuttunut melkoisesti uudistuksen myötä. Tokihan ne välityspalkkion ottavat työstään niin kuin mikä tahansa taho, joka toiselle työtä tekee. Ihmettelen suuresti niitä jotka haikailevat mhy:tä vielä enemmän puukaupan väliin. Toki mhy:tä kannattaa käyttää jos on omista taidoista epävarmuutta tai tarvii opastusta puukaupassa tai metsänhoidossa. Mutta saman palvelun saa muiltakin metsäpalveyrityksiltä kilpailukykyiseen hintaan.

    Uskon että jatkossa teollisuus menee aina enemmän ja enemmän siihen suuntaan että puutavara toimitetaan tehtaan portille urakoitsijoiden toimesta. Siten että tehdas ostaa vain tietyn mottimäärän joltain urakointiyhtymältä tehtaan portilla. Nyt on jo kokeiluja tehty ja uskon että se vain yleistyy.

    jees h-valta

    Kyllä se täälläpäin taitaa enemmän avustavaa olla eli valtakirjakauppaa. Mitä tuota mhy-satakunnan juuri tänään tulleita papereita pikavilkaisin vain e-puuta on tehty omaan ”piikkiin.

    Visakallo Visakallo

    Leimikon kilpailutus saadaan kyllä onnistumaan hyvinkin, mutta myyjän pitää sitä ennen tietää tarkasti runkoluku, puiden pituus, mottimäärä ja minkälaatuista puuta myytävässä leikikossa on.
    Tämä on myös saatettava kaikkien tarjousta tekevien ostajien tietoon.
    Tämä vähentää tehokkaasti seikkailijoiden ja hutiloitsijoiden touhuja puukaupassa.

    jees h-valta

    Olettaisin juuri päinvastoin puuntakunen. Jos tiedot ovat hyvät ja varmat siinä pääsee seikkailijatkin varmemmin tuloksentekoon. Jotka silti saattavat sahata muutaman vuoden ja kääriä rahat liiveihin ja poistua pelikentältä. Kuten nytkin varmaan jo alkaa tapahtua.
    Nyt käytännössä kyllä osataan ostaa ilman niin tarkkoja tietojakin. Kun on ammattilaisostoryhmää vielä remmissä. Kun joku mhy tai vast. alkaa välittää siitä ei sitten enää mitään eikä mikään taho takaa mitään.

    Visakallo Visakallo

    Tarkoitin, ettei tarjousten vertailu välttämättä onnistu, jos leimikon lähtötiedot eivät ole kunnolla tiedossa.
    Tarjoajalla kun on silloin turhankin hyvät mahdollisuudet myyjän vedätykseen.
    Samahan pätee toki muuhunkin kaupankäyntiin, jos ei tarkkaan tiedetä mistä kauppaa käydään.

    Timppa

    Minusta ei ole erityisempää merkitystä sillä kuka ostajaksi valitaan, jos kaikki ovat kyvykkäitä maksamaan puista ja tekevät metsässä kunnon jälkeä. Nimittäin sen edullisimman urakoitsijan valinta, jos hinnat ovat likimain samoja on kyllä enemmän tai vähemmän arpapeliä. Olen noita tarjousvertailuja tehnyt paljon.

    Esimerkkinä tilanne, jossa saha maksoi harvennukselle saman hinnan kuin uudistukselle ja otti myös pylväitä jopa 13,5 cm:iin Toisena kärkipään kilpailijana konserni, joka maksoi tyvitukeista kovan hinnan mutta vähemmän alle 18 cm:n tukeista ja luonnollisestikin harvennuspuusta vähemmän, mutta hintaan sisältyi se hinnantarkistusehto. Periaatteena meillä luonnollisestikin, että edullisin valitaan.
    Tuollaisessa kaupassa pienetkin erot lähtöolettamuksissa saattavat vaikuttaa siihen kuka ostaja valitaan. En ole jälkeenpäin yrittänyt laskea sitä, että kuinka arvaukseni onnistui. Tuskin sitä olisi hakkuulistojenkaan perusteella voinut vuorenvarmasti tietää.

    Reima Ranta

    Ainakin se on A. Jalkanen varma, että välikätenä toimivan mhy:n osuus puuttuu pelipöydältä heidän sekaantuessa kaupankäyntiin. Ostaja, myyjä tai molemmat näin puuttuvan osuuden maksumieheksi joutuu. Voi tietysti olla, että näin menetellen karvan verran parempi tieto parhaasta tarjouksesta saadaan selville, mutta mitään takeita siitä ei ole.

    Mm. Timppa jossain edellä kirjoitti, että tukkimitat saattavat muuttua ennalta arvaamattomasti, joka vääjäämättä vaikuttaa lopputulokseen.

    Sitäkään ei tiedä yleensä sen enempää mhy kuin noviisi myyjäkään, kuka koneen puikoissa istuu. Lyhyessä puustossa senkin vaikutus tukkisaantoon voi olla huomattava, aivan hyvin 10 – 20 %.

    Kuka sitten kirjoittaa kenenkin mielestä asiaa tai sen vierestä lienee riippuvainen lukijasta.” Kauneus on katsojan silmissä.” Ymmärrän toki hyvin senkin, että perintö- ja reisimetsien omistajilla on hiukan erilainen agenda kuin markkinatoimijoilla.’

    Aidosti toimivina puumarkkinoita ei voida pitää.

    Jovain

    Kannattaa pohtia sitäkin, minkä takia Mhy toimii niin kuin toimii. Se, että Mhy:n kaupallinen toiminta, kuten puukauppa oli vuosikymmeniä kielletty lailla (Mhy laki) ja sallittiin vain rajoitetusti. On nykyinen toiminta ollut ja on edelleen tästä laista johtuvaa korvaavaa toimintaa valtakirjoilla, tarjous/katkonta vertailua ja korjuupalvelua ym. ym.
    Varsinaisessa puukaupasta ja yhtiöihin verrattavasta korjuupalvelusta Mhy:set ovat olleet ulkona kuin… no. Vielä kun otetaan huomioon yhtiöiden ja konemiesten monopoli ja siihen liittyvä korruptio kytkykauppoineen ja se, että näilläkin palstoilla tämä asia on ollut esillä jo pitkään, korjausehdotuksineen, niin onhan se aika ihmeellistä tämä vastakkainasettelu. Tuntuu, että kysymys ei ole enää kenenkään edusta.

    Eiköhän Mhy:n rooli ole korjuupalvelussa ja puutavarayhtiöt, sekä muut puun tarvitsijat hoitavat sen ostopuolen ja puiden vastaanoton.

    jees h-valta

    Ja mikäköhän oli nykymhy toiminnasta poikkeama jovain?
    Kun se ainut mhy:n vähän itsenäisempi toiminta on ollut jo vuosikymmenet se korjuupalvelu. Pienessä mittakaavassa toimintaa ja muuksihan se ei voi oikein muuttuakkaan. Kun se on tietyn vuosikiintiön mukaan kun mhy voi kaupata tavaraa ostaville jalostajille. Ei ne osta välttämättä kalikkaakaan yli sen mitä on sovittu. Jostain syystä niitä markkinoita ei ole edes kovin ponnekkaasti yritettykkään avata. Kuten oma vienti esim. Aika soukassa välissä mhy tulee toimimaan edelleen joten aika näyttää saavatko edes mitäänkään uutta aikaan.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 219)