Keskustelut Metsänomistus Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 219)
  • Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

    Kuntalaisaloite

    Asia: kunnallisen metsätyöryhmän perustaminen

    Kuusamon historia jo yli 100 vuoden ajalta osoittaa aukottomasti sen, että aina savotoiden ollessa käynnissä omalla paikkakunnalla, ovat talouselämä, työllisyys ja yleinen hyvinvointi eläneet kukoistuskauttaan siten, että myös kunnan voimavaroihin on saatu verotulolisäystä ja köyhäinhoitokulut ovat laskeneet.
    Lisäksi Kuusamon metsät ovat aivoa laajamittainen tuotantokoneisto, mikä meillä on koko ajan ollut olemassa. Metsän tuottoa on kuitenkin pystytty korjaamaan talteen vajaatehoisesti sen tuottoon nähden.
    Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan ja maakunnallisen metsäneuvoston luonnostelun pohjalta aloitettu Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelman vuosille 2016 – 2020 valmistelu, on saatettu hiljattain tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan liitolle. Uusi metsäohjelma lähtee maakunnan puuvarojen hakkuumäärän nostamisesta suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden tasolle eli kaikki puutavaralajit huomioon ottaen puunkorjuun lähes kaksinkertaistamisesta nykytasosta.
    On sanomattakin selvää, että tämä vaatii asiaan paneutumista myös kuntatasolla ja sel-laisten tukitoimien käyttöönottamista, että tässä kunnianhimoisessa, mutta välttämättö-mässä tavoitteessa on mahdollista myös onnistua.
    Metsien käyttöä on syytä tehostaa siksikin, että maanomistusta karkaa koko ajan perinnönjakojen ja kiinteistökauppojen johdosta ulkokuusamolaiseen omistukseen. Pelkästään Kuusamon aluetalouden kannalta tarkasteltuna sellainen metsänhoito, missä puunmyyjä asuu metsän sijaintikunnassa, käyttää metsätulonsa omalla paikkakunnalla tai sijoittaa ne omalle paikkakunnalle käyttäen metsänhoito- ja viljelyketjuissa oman paikkakunnan työvoimaa ja sen metsäalan yritysten palveluja, on kuntataloudellekin tuottoisin.

  • Timppa

    Jovainille.
    Itse kyllä luotan siihen, että ostajien mittaus tapahtuu sovitulla tavalla. Nimittäin en kyllä usko, että joku suuri firma sopisi urakoitsijansa kanssa siitä, että mitataan tahallaan väärin. Se ei kyllä kuulu suomalaiseen yrityskulttuuriin. Ja sitten vaikka unohdetaan moraali, niin siinähän yhtiö sillä hetkellä jäisi niin monen tahon kiristettäväsi, ettei kukaan järkevä ihminen sitä tekisi. Esimerkiksi jokaiselle motokuskille olisi käytännössä turvattu työpaikakka, sillä eihän sellaista kaveria voisi erottaa, joka on käskystä tehnyt rikoksen. Sama pätee myös yhtiön henkilökuntaan. Totta kai potkut saanut heti kertoisi julkisuuteen.

    Jovain

    Mitäs Timppa sanoo siihen, että tallaista kuitenkin tapahtuu?
    Siinä Timppa olet oikeassa, ettei se aloite firmalta lähde, ei ainakaan suurelta firmalta.

    Timppa

    Mitä kaikkea metsissä tapahtuu en kyllä voi ottaa kantaa. Vain siihen, mitä meidän ostajat tekevät.

    Tietysti voi käydä niinkin, että puunmyyjä vie tutulle motokuskille pullon ja pyytää vähän kalibroimaan ylöspäin, Aivan kuten se peltiseppä rakennustyömaalla.

    Metsuri motokuski

    Aika ajoin nämä mittaukseen liittyvät salaliittoteoriat putkahtavat pinnalle. On taas aika laittaa jäitä hattuun. Mittaustahan säädetään lailla ja itseasiassa laki antaa nykyään paljon suurimman liikkumavaran kuin tehtaat mittaukselta edellyttävät. Nykyään tehtaiden määrittämä motomittaus edellyttää jo + – 0 tulosta. Jos kaksi peräkkäistä mittausta on miinus tai plus merkkisiä niin kolmas ei saa enää olla ja korjaukset ovat tehtävä.

    Toisaalta urakoitsijat saavat myös palkkionsa motomittauksen kautta ja siten ei ole kenenkään urakoitsijan edun mukaista pitää mittausta miinusmerkkisenä. Jos urakoitsijoilta kysytään niin mieluimmin koneet olisivat plussalla niin paljon kuin laki sallii. Tehtaat valvovat omilla määräyksillä ettei näin tehdä. Jos jokin ketju hakkaa vuodessa vaikka 20 – 30 tuhatta mottia, voitte kuvitella kuinka paljon ilmaista työtä tehdään jos kone on jatkuvasti vaikka 2 % miinuksella. Se on aikamoinen ansiotason menestys yrittäjältä, jota ei korvata mitenkään.

    Minusta motomittaus ei ole se heikoin lenkki läpinäkyvyyden suhteen metsänomistajien osalta.

    Visakallo

    Minäkin olen sitä mieltä, ettei suurin ongelma ole itse puunmittauksessa, vaan niissä puunmyyjissä, jotka eivät kuka mistäkin syystä ole hereillä siitä miten puut tehdyn puukaupan hakkuussa katkotaan.
    Eihän puunostaja ja motomies silloin tee mitään väärää, jos puunmyyjä sen nimenomaan hyväksyy!
    Minäkin tapaan aina vain puunmyyjiä, jotka kuulevat katkonnan vaikutuksesta puunmyyjän saamaan rahamäärään vasta ensimmäisen kerran.
    Samoin vieläkin tapaa puunmyyjiä, jotka eivät tiedä, kuinka paljon ja minkälaista puuta heidän myymissään leimikoissa ennen hakkuuta oikeasti on.
    Iso peili olisi useinmiten aivan tarpeellinen hankinta, ennen kuin alkaa syytellä toisia väärin tehdystä puunmittauksesta!

    Jovain

    Metsuri motokuski! Voisit kertoa enemmän siitä heikoimmasta lenkistä. Mittauksenkaan ei pitäisi olla aihe, josta ei voida keskustella.

    pikkutukki

    Toiveet ja todellisuus harvoin kohtaavat .

    Metsuri motokuski

    Puutakunen on ihan oikeilla jäljillä. Tuoltahan se heikoin lenkki löytyy.

    Visakallo

    Mikään mittaustapa ei ole puunmyyjän kannalta sellainen, että se ennen puukauppaa ja hakkuuta poistaisi leimikon lähtötietojen tärkeyden.
    Runkohinnoittelu vaatii myyjältä vähintään yhtä hyvää tai parempaakin leimikon tuntemusta kuin nykyinenkin mittaustapa.
    Pystymittaryhmän tekemää mittausta käytettiin jonkin aikaa -70-80 -lukujen vaihteessa.
    Suuret kustannukset, epätarkkuus ja motomittauksen tulo lopettivat silloisen pystymittauksen.

    harrastelija

    $ Teollisuus ei hyväksy metsänomistajan tarjoamaa moton mittaustulosta. Voihan niitä poikkeuksiakin olla, enemmän tämä kertoo siitä luottamuksesta metsäomistajia kohtaan.
    Mitä se sitten on ostajan savotoilla, voi olla epäluottamusta ja arpapeliä, joka päiväistäkin. Jovain $

    Onhan tuo MG tähän saakka motolistan mukaan laittanut tilille täytettä. Samoin on tilanne, kun maksan suoraan motoyrittäjälle energiapuun teosta.
    Ainut, missä yhden kerran motomittaa ei energiatuessa hyväksytty, on Metsäkeksen eräs toimija, joka kävi laskemassa kannot itse.

    Tavallinen metsänomista on yleensä sen verran ”uskovainen”, että järkevä mittaus sopii. Sitten meissä metsänomistajissa on myös sellaisia jotka eivät usko mihinkään.

    Nythän on painomittauksen käyttö yleistynyt. Siinä minulla arvuuttaa puun kuivuustilanne. Hyvällä kelillähän tuoreesta puusta saattaa haihtua vettä melkoiset määrät satojen kilometrien ajomatkalla..

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 219)