Keskustelut Metsänomistus Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

  • Tämä aihe sisältää 219 vastausta, 27 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta sitten AvatarJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 219)
  • Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

    Kuntalaisaloite

    Asia: kunnallisen metsätyöryhmän perustaminen

    Kuusamon historia jo yli 100 vuoden ajalta osoittaa aukottomasti sen, että aina savotoiden ollessa käynnissä omalla paikkakunnalla, ovat talouselämä, työllisyys ja yleinen hyvinvointi eläneet kukoistuskauttaan siten, että myös kunnan voimavaroihin on saatu verotulolisäystä ja köyhäinhoitokulut ovat laskeneet.
    Lisäksi Kuusamon metsät ovat aivoa laajamittainen tuotantokoneisto, mikä meillä on koko ajan ollut olemassa. Metsän tuottoa on kuitenkin pystytty korjaamaan talteen vajaatehoisesti sen tuottoon nähden.
    Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan ja maakunnallisen metsäneuvoston luonnostelun pohjalta aloitettu Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelman vuosille 2016 – 2020 valmistelu, on saatettu hiljattain tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan liitolle. Uusi metsäohjelma lähtee maakunnan puuvarojen hakkuumäärän nostamisesta suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden tasolle eli kaikki puutavaralajit huomioon ottaen puunkorjuun lähes kaksinkertaistamisesta nykytasosta.
    On sanomattakin selvää, että tämä vaatii asiaan paneutumista myös kuntatasolla ja sel-laisten tukitoimien käyttöönottamista, että tässä kunnianhimoisessa, mutta välttämättö-mässä tavoitteessa on mahdollista myös onnistua.
    Metsien käyttöä on syytä tehostaa siksikin, että maanomistusta karkaa koko ajan perinnönjakojen ja kiinteistökauppojen johdosta ulkokuusamolaiseen omistukseen. Pelkästään Kuusamon aluetalouden kannalta tarkasteltuna sellainen metsänhoito, missä puunmyyjä asuu metsän sijaintikunnassa, käyttää metsätulonsa omalla paikkakunnalla tai sijoittaa ne omalle paikkakunnalle käyttäen metsänhoito- ja viljelyketjuissa oman paikkakunnan työvoimaa ja sen metsäalan yritysten palveluja, on kuntataloudellekin tuottoisin.

  • Visakallo Visakallo

    En nyt kyllä oikein allekirjoita tuota Jovain näkemystä.
    Kenen saavutettuja etuja tässä ollaan puolustettu?
    Mitä vanhaa täällä on puolustettu?
    Mihin muutoksiin ei olla lähdetty mukaan?
    Metsätalous on 90% matematiikkaa ja 10% biologiaa, eikä kummankaan tieteenalan lait ole muutettavissa, vaikka aina silloin tällöin niin väitetäänkin jopa täällä valtakunnan johtavan metsäjulkaisun keskustelupalstalla!

    Reima Ranta

    Toki, toki AJ, ymmärrät varmaankin kärjistyksen. Aika haasteellista on valvonta – kokemattomalle melko mahdotonta. Eturistiriitakin on usein ilmeinen. Halusin nyt vain hieman kommentoida sitä, ettei iso kuva Laurin ajattelussa tuulesta ole temmattu.

    Pitäisikö meidän metsänomistajien Pt laskea puun hintaa, että saisimme tänne lisää halpaa bulkkituotantoa ja emme yrittäisikään pitää puoliamme. Minulla sellainen ei ainakaan panostuksia metsänhoitoon lisää, päinvastoin.

    Miksi ihmeessä Mm sitä vapaata kalustoa olisikaan, kun sille kymmeniin vuosiin ei ole ollut mitään käyttöä. Lähikuljetus on muutenkin enemmän sivuseikka – hakkuutkin pitää ensin tehdä.

    Ei nämä kannanottoni Timppa mitään Jumalan sanaa ole. Vain ja ainoastaan oman kokemukseni kautta muodostuneita näkemyksiä.
    Minusta ei todellakaan ole yhdentekevää, kuka hakkuukoneen puikoissa häärii ja mikä on hänen intressinsä. Sekin on tietysti hyvin ymmärrettävää, että reisi- ja perintömetsän omistajilla on hieman eri näkökulma.

    jees h-valta

    Katsotaan nyt eteenpäin eikä havistella niitä ”vanhoja hyviä aikoja” kun Zetorilla vedettiin vanhassa hevosreestä muutetulla tukkia tien varteen. Niihin vain ei ole paluuta nykypuuntarpeilla. Valtakunta tarvitsee isompia ja tehokkaampia metsäkoneketjuja hyvin organisoidulla töiden keskittämisellä. Logistiikka ja kunnon kalusto, niillä mennään pitkälle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tämäkin ketju meni sivuun aiheesta. Pahoittelut aloittajalle.

    Se iso kuva pitää kyllä paikkansa, että iso osa varsinkin meistä etämetsänomistajista on aika pihalla metsätaloudesta ja vedätettävissä esimerkiksi puukaupassa. Muun muassa siksi mhy on hyvä olla olemassa riippumattomana konsulttina.

    Nuoret ja koulutetut maatalousyrittäjät voisivat varmasti lisätä työskentelyään metsätaloudessa, omissa ja vieraissa metsissä. Teollisuuden maksama hankintalisä lienee kuitenkin liian pieni. Pullonkaula lieneekin se, että teollisuuden intressissä ei ole lisätä hankintapuun osuutta puunhankinnastaan, kun niillä on nyt logistiikkaketju hallinnassaan.

    jees h-valta

    A.Jalkasen ”riippumattoman” toimintaa puukaupoissa ei vain tahdo kenenkään metsänomistajan perse kestää. Lueskelin tässä juuri muutaman esimerkin ”onnistuneista” metsäkaupoista. Mhy veti lähes täydet potit molemmissa.

    Reima Ranta

    Mielenkiintoiselta kuulostaa tuo sinunkin MG:n ylistyksesi Jees.

    Kartelliaikana tuli heille myytyä markkinointisopimusasiakkaana n. 30.000 m3. Monesti ostomies ei edes käynyt palstalla ennen kaupantekoa. Motit ja nauhoitukset oli valmiiksi tehtynä, eikä hinnoista edes keskusteltu. Sopimuksen mukaan hinta tuli olla korkein sinä vuonna vastaavista maksettu.

    Ensimmäiseksi ei sinisilmäisenä tullut mieleen, metsänomistajien oma taho syyllistyy moiseen. Kun osuuskuntaa ja sen hallinnointia on joutunut jälkeenpäin tarkemmin pohtimaan, on tullut kummallisiin johtopäätöksiin. Tällainen toiminta tulisi oikeastaan kieltää.

    Metsähallituksen oikeudenkäynnissä yhtiöt ovat kertoneet vain pyrkineensä estämään hintavaihteluja. Se tietysti merkitsee sitä, että sopimusasiakkaat kärsivät kartellista eniten. Eikä todellakaan ole pahoitteluja kuulunut, päinvastoin asiasta väännetään omien kanssa korkeinta oikeutta myöden.

    Pahoittelen väärän otsikon alla kommentointiani.

    jees h-valta

    Reima Ranta, jos 12000:n kaupasta ei vielä perikunnalle jäänyt mitään käteen (paitsi lappunen ohjeita verottajaa varten) ja vasta 20000:n kaupasta jäi kolme tonnia perikunnalle ( jutut kahdesta kaupasta aivan normipäivälehdestä luettuna) voin vakuuttaa ettei ole vielä tuollaista kauppaa saanut MG:n kaas aikaan jossa kulut olisivat vieneet kaiken tuloutettavan. Mutta RR nyt tuntuu olevan kieltämässä kaiken paitsi ilmeisesti mhy-toiminnan. Sosialisoinnin meininkiä vaikka suunta kyllä päinvastainen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos noita epäonnistuneita kauppoja on netissä, olisi kiva saada linkit.

    Mhy:tä voi käyttää ihan vaan puukaupan konsulttina, eli parhaan ostajan valinnassa ja korjuun valvonnassa. Ei sille tarvitse antaa korjuutyötä tehtäväksi.

    jees h-valta

    Maaseudun Tulevaisuus ja netissä tietysti löytyy kuukkelilla. Aivan viimenen ilmestynyt maanantaina.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/lukijalta-puukaupoista-jäi-vain-paha-mieli-1.140308

    No niin. Jotenkin osasin aavistellakin että ainakin osassa näistä pettymyksistä on kyse energiapuukaupoista. Omassa kaupassani kävi myös niin, että energian myynti ja korjuukulut menivät lähes tasan, mutta tuesta ja kantohinnasta kertyi silloin kuitenkin noin 10 euroa per kuutiometri. Nyt kun tuet ovat heikommat, kannattaa taimikot yleensä hoitaa eikä kasvattaa niissä energiapuuta. Vaikka hoitaisikin hyvin, nopeakasvuisissa kohteissa sitä kertyy silti.

    Tuo avohakkuuesimerkki (?) on mysteeri, joka ei aukea jutun tiedoista.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 219)