Keskustelut Metsänomistus Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 219)
  • Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

    Kuntalaisaloite

    Asia: kunnallisen metsätyöryhmän perustaminen

    Kuusamon historia jo yli 100 vuoden ajalta osoittaa aukottomasti sen, että aina savotoiden ollessa käynnissä omalla paikkakunnalla, ovat talouselämä, työllisyys ja yleinen hyvinvointi eläneet kukoistuskauttaan siten, että myös kunnan voimavaroihin on saatu verotulolisäystä ja köyhäinhoitokulut ovat laskeneet.
    Lisäksi Kuusamon metsät ovat aivoa laajamittainen tuotantokoneisto, mikä meillä on koko ajan ollut olemassa. Metsän tuottoa on kuitenkin pystytty korjaamaan talteen vajaatehoisesti sen tuottoon nähden.
    Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan ja maakunnallisen metsäneuvoston luonnostelun pohjalta aloitettu Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelman vuosille 2016 – 2020 valmistelu, on saatettu hiljattain tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan liitolle. Uusi metsäohjelma lähtee maakunnan puuvarojen hakkuumäärän nostamisesta suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden tasolle eli kaikki puutavaralajit huomioon ottaen puunkorjuun lähes kaksinkertaistamisesta nykytasosta.
    On sanomattakin selvää, että tämä vaatii asiaan paneutumista myös kuntatasolla ja sel-laisten tukitoimien käyttöönottamista, että tässä kunnianhimoisessa, mutta välttämättö-mässä tavoitteessa on mahdollista myös onnistua.
    Metsien käyttöä on syytä tehostaa siksikin, että maanomistusta karkaa koko ajan perinnönjakojen ja kiinteistökauppojen johdosta ulkokuusamolaiseen omistukseen. Pelkästään Kuusamon aluetalouden kannalta tarkasteltuna sellainen metsänhoito, missä puunmyyjä asuu metsän sijaintikunnassa, käyttää metsätulonsa omalla paikkakunnalla tai sijoittaa ne omalle paikkakunnalle käyttäen metsänhoito- ja viljelyketjuissa oman paikkakunnan työvoimaa ja sen metsäalan yritysten palveluja, on kuntataloudellekin tuottoisin.

  • jees h-valta

    Mikä uskoasi koettelee puuntakunen?
    Voin kuitenkin masentaa senverran että kasvatusmetodini eivät kyllä liippaa lähellekkään puuntakusen tehotykitystä. Lannoitus oli edellisen omistajan peruja ja tämän puuston kasvatustapaa et hyväksyisi miltään kantilta.

    Jovain

    Hyvä metsänhoito on tietenkin ensisijaista, mutta sen toteuttamisella ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa, että kysymys on esim. mahdollisesta väärinkäytöksestä, jotka nekin ovat yleisempiä puukaupassa mitä halutaan tunnustaa. On syytä muistaa, että kauppasopimus tai sen tekemättömyys sitoo myös ostajaa.
    Tietynlaista väärinkäytöstä on myös Lauri Vaaran esiin tuoma pystykaupan korruptio, joka sekin on aihe, josta ei haluta keskustella. Hyvin pian keskustelun aiheet ovat aidanseipäissä ja ties missä. Eturistiriitakin on mahdollinen.

    A.Jalkanen

    Onhan täällä keskusteltu LV:n ehdotuksista ihan asiallisesti. Käytännön toimintamallit vaan ovat jääneet puuttumaan. Oisi hyvä, jos LV:n mallia kokeiltaisiin jonkun tutkimuslaitoksen toimesta (esim. TTS), jotta voitaisiin todeta onko se käytännössä teknisesti mahdollinen / taloudellinen. Testattua mallia voitaisiin sitten markkinoida. Ainakin kaksi asiaa pitäisi selvittää:

    -miten puunkorjuun kilpailuttaminen puunmyyjän toimesta tapahtuisi (metsään.fi palvelussako?) ja

    -olisiko hankintahakkuiden lisäämiseen mahdollisuuksia.

    Jälkimmäiseen osioon liittyen, pitäisikö mielestänne kaikki hankintatyö olla verovapaata, jos haluttaisiin tukea maaseudun elinvoimaisuutta? Tässäpä ehdotus ajettavaksi tuolle otsikon metsätyöryhmälle.

    Lauri Vaara

    Olenko minä kertonut puukaupan mallini niin epäselvästi, ettei A. Jalkanenkaan ole ymmärtänyt sen yksinkertaista perusajatusta: puun ja korjuutyön erillisiä kauppoja. Erillisiin kauppoihin ei liity mitään kilpailuttamisen vaatimusta; puunkorjuusta voidaan tehdä ilman kilpailuttamista urakointisopimus puunostajan kanssa välittömästi puukaupan tekemisen jälkeen. Mutta samalla malli sisältää mahdollisuuden kilpailuttaa puunkorjuu, jos puunmyyjä niin haluaa.

    Erillinen puun kauppa toisi näkyviin tienvarteen tai tehtaalle toimitettujen puutavaroiden bruttohinnan, joista koostuu puunmyyjän bruttotulo. Erillinen puunkorjuutyön kauppa toisi näkyviin yhtiön puunkorjuun kustannukset, jotka vähennetään puunmyyjän bruttotulosta.

    Erillisissä puun ja korjuutyön kaupissa ei tarvita keskustelua hankintakauppojen lisäämisen mahdollisuuksista. Kaikki puukaupat olisivat ”hankintakauppoja” ja puun myyjä päättäisi, minkä osan hän haluaa ja voi tehdä omalla työvoimalla. Loppuosasta tehtäisiin sopimus ulkopuolisen urakoitsijan kanssa.

    Lauri Vaara

    A.Jalkanen

    Ymmärsin kyllä tuon perusajatuksen, että erilliset kaupat toisivat toivottua läpinäkyvyyttä kustannusten jakautumiseen.

    Puun myyjän kannalta nykytilanteeseen verrattuna konkreettista muutosta, eli parempaa taloudellista tulosta, voisi sitten tavoitella kahdella tavalla: kilpailuttamalla sekä kantohinta että puunkorjuu, ja toisaalta tekemällä itse enemmän eli hankintatyö.

    Olen edelleen sitä mieltä, että maatalouden ja metsätalouden koneiden kulut olisi kohdistettava kirjanpidossa totuudenmukaisesti eli käyttötuntien suhteessa. Muutenhan hankintatyö metsässä saa piilotukea maataloustuen muodossa veronmaksajilta (kuten varmaan jo tapahtuukin).

    Rane

    Siis miten A.Jalkanen tarkoittaa että maatilan verotuksen lopputuloksen tulisi muuttua?

    Jätkä pätkät

    Käytännössä taitaa taktorin kaikki kulut mennä maatalouden vähennysten loppumattomaan säkkiin. Niillä hillittömillä vähennyksillä jyväjemmarit ovat pudottaneet verotettavat tulonsa niin naurettavan alhaalle, että Maatalousyrittäjän vakuutusmaksukin on mahdollisimman alhainen.
    Systeemistä saa Boonuksena myös aikanaan todella mitättömän eläkkeen, mutta ympäri valtakunnan sijoitetuilla tileillä olevat rahat kyllä auttavat sen kestämään.
    Aikoinaan monet ituniskat kärähtivät ylikorkotalletuksista, joita hoitelivat esim osuuskauppojen säästökassat ja tietenkin myös jotkut pankit.
    Siltikään en pitäisi huonona sitä, että hankintatyö tehtäisiin verovapaaksi silloin, kun sen tekee itse.

    jees h-valta

    Niko, yritin jo kerran että palattaisiin ruotuun mutta kun ei niin ei. Jätkä pätkät jatkoi kadehtimistaan kuten nyt maanviljelijääkin. On siinä otsaa. Kun ei todella ole viimeiseen viiteen vuoteen voinut kuin sääliä ja joku per.. vielä kadehtii!
    Se touhu ei elä vuottakaan ilman tukiaisia ja kuinkas moni meistä elelisi alle kymmenen tuhannen tuloilla. Ja se on tukiaisten kera jo.
    Viljatila alle kaksituhatta euroa vuositienesti. Kyllä varmasti lähtee Valtrat muihin töihin jos vain jotain maksetaan. Mutta ei se näistä metsätöistä se tulo kyllä parane.

    Kalle Kehveli

    Kyllä maa-ja metsätalous olisi kohtuu kannattavaa nykyäänkin, jos alkutuottaja saisi sille kuuluvan osansa. Nyt raha virtaa lopputuotteen mukana osinkoihin niin kaupan kuin teollisuudenkin osalta. Keskustan pitäisi palata juurilleen puolustamaan alkutuottajan asemaa. Jokainen euro alkutuottajalle jää kotimaan kulutukseen, eikä valu osinkoina ulkomaille ja pitää suomen taloutta yllä.

    jees h-valta

    Paavo Väyrynen kun nostetaan maaseudun asioissa työmiehen rooliin alkaa tapahtua. Saattaa siinä yksi EU ja rahaliitto mennä pesuvesien mukana mutta eipä haittaa ainakaan minua. Jos mahdollista tehkää palvelus kotimaalle ja äänestäkää hänen puolueorganisaationsa kautta häntä.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 219)