Keskustelut Metsänomistus Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

  • Tämä aihe sisältää 219 vastausta, 27 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, sitten AvatarJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 219)
  • Kuntalaisaloite kunnallisen metsätyöryhmän perustamiseksi

    Kuntalaisaloite

    Asia: kunnallisen metsätyöryhmän perustaminen

    Kuusamon historia jo yli 100 vuoden ajalta osoittaa aukottomasti sen, että aina savotoiden ollessa käynnissä omalla paikkakunnalla, ovat talouselämä, työllisyys ja yleinen hyvinvointi eläneet kukoistuskauttaan siten, että myös kunnan voimavaroihin on saatu verotulolisäystä ja köyhäinhoitokulut ovat laskeneet.
    Lisäksi Kuusamon metsät ovat aivoa laajamittainen tuotantokoneisto, mikä meillä on koko ajan ollut olemassa. Metsän tuottoa on kuitenkin pystytty korjaamaan talteen vajaatehoisesti sen tuottoon nähden.
    Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan ja maakunnallisen metsäneuvoston luonnostelun pohjalta aloitettu Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelman vuosille 2016 – 2020 valmistelu, on saatettu hiljattain tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan liitolle. Uusi metsäohjelma lähtee maakunnan puuvarojen hakkuumäärän nostamisesta suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden tasolle eli kaikki puutavaralajit huomioon ottaen puunkorjuun lähes kaksinkertaistamisesta nykytasosta.
    On sanomattakin selvää, että tämä vaatii asiaan paneutumista myös kuntatasolla ja sel-laisten tukitoimien käyttöönottamista, että tässä kunnianhimoisessa, mutta välttämättö-mässä tavoitteessa on mahdollista myös onnistua.
    Metsien käyttöä on syytä tehostaa siksikin, että maanomistusta karkaa koko ajan perinnönjakojen ja kiinteistökauppojen johdosta ulkokuusamolaiseen omistukseen. Pelkästään Kuusamon aluetalouden kannalta tarkasteltuna sellainen metsänhoito, missä puunmyyjä asuu metsän sijaintikunnassa, käyttää metsätulonsa omalla paikkakunnalla tai sijoittaa ne omalle paikkakunnalle käyttäen metsänhoito- ja viljelyketjuissa oman paikkakunnan työvoimaa ja sen metsäalan yritysten palveluja, on kuntataloudellekin tuottoisin.

  • jees h-valta

    Jos taas kerron esimerkin LVI-alaltani joka on tutumpi urakointipuoleltakin. Esim. kun laskimme ensimmäisen Lidlin kauppaketjun myymäläsaneerauksen jäi hiukan alkutaipaleella olevalta urakkalaskijalta myymälän puolen altaiden jäähdytyskojeet pois. Ja se oli rahassa neljäkymmentätuhatta euroa. Töppi oli meidän ja siitä ekasta ei sitten niin kovasti vuositulos kohentunut. Seuraavaan jo osattiin ja silti saatiin urakka ja siitä jo jäikin. Eli yritän sanoa että vahingoista ja huonoista arviolaskennoista pitää oppia.
    Mutta jos on kyse välikädestä joka pelaa murusilla eli korkeintaan tuhansilla euroilla pelivarana on selvää että kiistäminen ja venkoilu alkaa heti ja loppua ei näy kuin korkeimmassa.

    jees h-valta

    Ja jos jo vihdoinkin voisimme siirtyä vaikka tuonne jossa tästä aiheesta on aloitus jo olemassa. Kortesalmen avausta on jo terrorisoitu riittämiin.

    Jätkä pätkät

    ”Turhaa siinä Mhy:tä moititte . Motoraivuu maksaa ja lasku on mennyt kerrankin oikeaan osoitteeseen . Mhy on varsin usein joutunut korjaamaan kaikkein surkeimmat kohteet . Maastullin toimittajienkin olisi syytä perehtyä tarkemmin uutisessa esiintyvän tapauksen lähtötilanteeseen . Ei riitä , että laskee odotuksissaan pettyneen kokemattoman metsänomistajan vuodatukset maailmalle
    sellaisenaan .
    Lähetetty: 3 h, 38 min sitten
    Lähettäjä: suorittava porras ”
    Sehän on juuri noin. Jotkut eivät näytä tajuavan, että työntekijän olisi saatava palkkansa ja elättää sillä jopa perheensä.
    On päivänselvää, että hoitamattoman rääseikön harventaminen kuntoon maksaa – ja maksaa paljon. Yleensä lasketaan, että riukuuntunut ylitiheä nuori metsä, jota ei voi enää taimikoksi sanoa, kestää R-sahamieheltä käsitellä yli kolme työpäivää. Jos työn tekee yrittäjämetsuri, taikka palkattu metsuri, on hänen kokonaislaskutuksensa joka tapauksessa 200 – 250 € / pv.
    Siis pelkkä maahan kaato kustantaisi n. 700 / ha.
    Kemeratukea taitaisi siihen puuhaan saada parisataa / ha.

    Jos sama työ tehdään motolla, se ei ole ainakaan halvempaa ja hyvässä lykyssä saattaa saada energiapuuta kasaan 30 kiintoa / ha, luultavasti vähemmän.
    Ja joidenkin ääliöiden mielestä siitä pitää saada kantorahatuloa!

    Jovain

    Edellä kerrotusta voisi luoda uuden viestiketjun.

    Tätä nykyistä metsätalouden toimintamallia pidetään ylivoimaisena. Sitä se onkin teollisuuden lähtökohdista. Metsänomistajien ulkoistamisella on kuitenkin vakavat seurauksensa.

    Metsänomistajat maksavat lähes kaikesta ja väitän sen tapahtuvan metsänomistajien tahdon vastaisesti. Kaikki palvelut maksavat, maksat kaikesta, niitä maksatetaan. Metsänomistusta voidaankin verrata täyden palvelun taloihin.

    Mikä sitten olisi vaihtoehto? No sitä vaihtoehtoa ei ole, sillä teollisuus hallitsee metsätaloutta monopoliasemassa ja maksattaa metsänomistajilla. Metsänomistajat eivät pääse haastamaan teollisuutta ja tarjoamaan omaa vaihtoehtoaan.

    Teollisuus torjuu metsänomistajien palvelut ja jäljelle jäänyt vaihtoehto hankintakaupat tiedetään. Siitä ei ole vaihtoehdoksi teollisuudelle.

    jees h-valta

    Jätkä pätkät, sellaisia ”ääliöitä” sanotaan yleensä osaaviksi kauppamiehiksi jotka osaavat järkeillä siinä tuloa missä joku oikea ääliö vielä maksaa siitä että tavaraa haaskataan maahan. On tämä asennevamma syvällä näillä ”metsäammattilaisilla”.
    Minua ei ollenkaan sureta saako motokuski läskiä leivän päälle vai ei. Kaippa leimikon ostaja siitä sitten vastuun ottaa.

    Jätkä pätkät

    Kun taimikot hoitaa ajllaan, riittää moessa kohteessa Kemera-tuki taimikon oikea-aikaiseen harvennukseen.
    Ensiharvennusvaiheessa mennään nikottelematta metsään, jossa runkoluku on 2000 :n kieppeillä ja puustosta lähtee n. 800 kpl /ha myyntipuun mitoissa olevaa runkoa. Jos ne puut olisivat 100 litran kokoisia, lähtisi hehtaarilta jo 80 kiintoa.
    Jäisi MO:lle kantorahatuloakin ja sekä ostaja, että korjuu-urakoitsija pärjäisivät.
    Naapuripalstalla Ääliö katselisi tippa silmässä kadehtien savotoinnin jälkiä ja alottaisi suunnitella pystyynkuolleiden puidensa polttamista – pystyyn.

    jees h-valta

    Kyllä minulla on moto metsään mennyt liki neljäntuhannen rungon metsäänkin. E-puuharvennus tehtiin alle kakskymppiseen eikä motokuski itkenyt ainakaan minulle että nälkä olisi tullut vaikka lähes viikon askartelikin palstalla. Yliskoivut otettiin kuuskion päältä ja muualtakin normaalia harventelua pääasiassa koivua. Jonkinverran mäkialueista mäntyä.

    jees h-valta

    Ja vaikka itse kehunkin palsta kasvaa nyt kohisten ja kuusikotkin pelastuivat ajoissa koivujen alta kasvuun. Koko ala on komeaa nuorta metsää jossa jo nyt parikymppisenä löytyy pikkutukilla olevaa mäntyä ja kuusta. Lienee vanha lannoituskin antamassa vielä potkua kasvuun.

    Visakallo Visakallo

    Tätä päivää en uskonut tulevan, kun lukee tuota Jessen kirjoitusta!

    Rane

    Käännytystyö kuusiuskovaiseksi on tehonnut?

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 219)