› Keskustelut › Metsänhoito › Laserkeilaus (metsään.fi) vs. moton mittaustulos?

Viewing 10 replies - 51 through 60 (of 438 total)
1 2 3 … 5 6 7 … 42 43 44

  • Laserkeilaus (metsään.fi) vs. moton mittaustulos?

    Sent on: 1.3.2017 at 22:04

    Tagged: 

    Tähän mennessä on varmaan jo kertynyt käytännön kokemuksia metsään.fi:ssä käytetyn laserkeilauksen vs. moton mittaamissa puumääristä.

    Omaan varovaiseen arvioon nähden metsään.fi:n tuloksissa on vähän ylimääräistä, vaikkei ota huomioon tukkien laatuvähennystä, mistä laaseri ei varmaan tiedä mitään(?).

    Miten kauas on moton tulos mennyt arviosta: puutavaralajeittain ja kokonaistilavuudessa?

    Creator
    Trivia
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 4.3.2017 at 10:26

    Onhan motomitta kehittynyt valtavasti vuosien saatossa. Nyt heitot tehdasmitan ja motomitan välillä on aika pieni. Ymmärrän hyvin tehtaita jotka ostavat tuhansi motteja puita niin parillakin prosentilla on iso merkitys. Yksittäiselle puukauppiaalle merkitys ei ole niin merkittävä kun kesmimäärin hakkuumäärät ovat satoja motteja. Koneyrittäjälle on mittauksen tarkuudella myös suuri merkitys kun vuosittain hakataan kymmeniä tuhansia motteja niin prosenteilla on sielläkin merkitystä.

    Upotusmittaus on ilman muuta tarkin mittaus mutta ei käytännössä mahdollinen. Nykyään kuitupuu seisoo tienvarsilla pitkään ja jos kaikki upotettaisiin niin rahan kierto hidastuisi eikä kukaan yrittäjä pystyisi silloin toimimaan. Motomittaus on tarpeeksi luotettava jonka kanssa voidaan hyvin elää. Leimikolle unohtuneet katkotut puut ovat itsesiassa yhtiön puita joten niiden talteenotosta on syytä keskustella yhtiön kanssa.

    Tolopainen 4.3.2017 at 10:37

    Miten se upotusmenetelmä niin tarkka olisi käytännössä, kun se vesimäärä pitää jollakin mitata mieten rekkakuorman puut mitattaisiin tarkasti jollain upotusmenetelmällä. Teoria ja käytäntö ovat hyvin kaukana toisistaan. Paljon tarkempi on punnita puut tarkalla vaa-alla ja muuttaa kiintokuutioiksi. Jos nyt unohdetaan lumet ja jäät.

    Jätkä 4.3.2017 at 11:08

    Oletko Tolopainen koskaan kuullut Arkhimedeen laista? Niin epäilinkin.

    Oletko koskaan nähnyt nosturia, joka nostaa kerrallaan koko nipun? Niin epäilinkin.

    Olen tuosta varma!

    Tolopainen 4.3.2017 at 12:31

    Teorissa upotusmenetelmä toimii, mutta ei käytännösä, yhden autokurman tilavuuden määrittämiseen menisi useita tunteja. Jos puissa on jäätä ja epäpuhtauksia ne nopeasti vaikuttavat altaan vedenpintaan ja tarkkuus menetetään. Autovaaka on tehdasmittakaavassa käytetty yleisesti hyväksytty menetelmä kuormien mittaamiseen. Miten saat virallisen hyväksynnän upotusmenetelmälle puiden mittaukseen, jotta sitä voitaisiin käyttää kaupalliseen toimintaan. Miksi kuitupuille ei voisi määrittää kilohintaa ja maksaa suoraan tonneista, kuten yleensä kaikki bulkki hinnoitellaan. Nykyisin valta-osa hankintakuidusta ostetaan kuormavaakamittauksella. Miksi pystykaupassa käytetään epätarkempaa motomittaa.

    Jätkä 4.3.2017 at 12:52

    Tolopainen. Et siis tunne Arhimedeen lakia? Ei se mene noin, ei ole mitään allasta. Puutavaranippu upotetaan vapaaseen veteen, josta on tiedossa lämpötila.

    Vettä voi olla vaikka Saimaallinen.

    Puutavara-autojen kuorma mitataan useimmiten mittaportissa, josta  rekka ajaa läpi ja laserit ovat mitanneet kuormasta kaiken sen, mitä pitääkin mitata.

    En ymmärrä Tolopaisen höpötyksiä.

    Tolopainen 4.3.2017 at 13:11

    Jätkä on nyt sekoittanut uiton ja mittauksen, se on uittamista, kun nippuja laitetaan saimaaseen, voi siitä pinnankohoamisesta tietenkin määränkin nähdä.

    Puuki 4.3.2017 at 13:28

    Upotusmittausta voi käyttää apuna varsinaisen mittalaitteen/menetelmän kalibroinnissa. Eihän niitä kaikkia puueriä oikein  voi eikä tarvitsekaan mitata upottamalla.

    Kuormavaakamittauskaan ei ole välttämättä tarkempi kuin motomitta. Kertoimet on laadittu eri alueilta kerättyjen puiden kuukausittaisia tilavuuspainoja mittaamalla. Ne voi heittää jonkin verran leimikkokohtaisestikin jo viereisilläkin leimikoilla esim. kasvupaikkojen ja lämpötilan mukaan.

    Jätkä 4.3.2017 at 13:48

    Tolopainen:

    ”Jätkä on nyt sekoittanut uiton ja mittauksen, se on uittamista, kun nippuja laitetaan saimaaseen, voi siitä pinnankohoamisesta tietenkin määränkin nähdä.”

    Voiko joku heittäytyä vielä tyhmemmäksi kuin Tolopaine? EI VOI. Oikea nimi kyllä olisi Tollopainen.

     

     

    Kalle Kehveli 4.3.2017 at 13:57

    Puun paino vaikuttaa tilavuuteen vesimittauksessa. Tämä puun paino/tilavuussuhde on vaakamittauksessakin ongelmallinen. Itse pidän motomittausta parhaana, joka perustuu tilavuuteen, ja metsäyhtiötkin maksavat sen mukaan. Tiedän, että keväällä hankintahakatut puut menettävät painoaan nopeasti, joten metsäyhtiöt varastavat yleensä 20-30% puuta käyttäessään vaakamittausta.

    Jätkä 4.3.2017 at 14:15

    Kalle Kehveli:

    ”-Puun paino vaikuttaa tilavuuteen vesimittauksessa. Tämä puun paino/tilavuussuhde on vaakamittauksessakin ongelmallinen. Itse pidän motomittausta parhaana, joka perustuu tilavuuteen, ja metsäyhtiötkin maksavat sen mukaan. Tiedän, että keväällä hankintahakatut puut menettävät painoaan nopeasti, joten metsäyhtiöt varastavat yleensä 20-30% puuta käyttäessään vaakamittausta.”

    -Älä kalle yritä kilpailla Tollopaisen kanssa tolloudessa. Upotusmittauksessa puun painolla ei ole vähäisintäkään merkitystä, kunhan tiedetään vain se, paljonko litra vettä painaa sillä hetkellä, kun nippu upotetaan.

    Upotusmittauksessa ei mitata puun painoa, vaan TILAVUUTTA!

Viewing 10 replies - 51 through 60 (of 438 total)
1 2 3 … 5 6 7 … 42 43 44