› Keskustelut › Metsänomistus › Luvaton puunkaato 2200 m2 kesämökkitontilla järven rannalla

Esillä 10 vastausta, 471 - 480 (kaikkiaan 502)
1 2 3 … 47 48 49 50 51

  • Luvaton puunkaato 2200 m2 kesämökkitontilla järven rannalla

    Sent on: 27.4.2012, 09:09

    8.3.2011 perheemme mökkitontilta kaadettiin luvatta 114 puuta. Moto ajoi ilman lupaa rasitteetonta mökkitietä pitkin kesämökkimme ”portista” sisään ja aloitti puiden kaatamisen kiinteistön sisällä kulkevan tonttitien molemmin puolin edeten pihamme läpi kohti ”oikeaa” hakkuupaikkaa n. 70 m matkan raivaten itselleen tietä .Tuhottu alue on n.900 m2 ja tälle alueelle jäi vain joitakin puita. Ennen pihaan tulijan toivottivat tervetulleeksi komeat männyt heti” portin” pielessä, niiden tilalla on nyt kannokko. Lähimmät puut kaadettiin neljän metrin päässä mökistä. Kauniilla puolukkatyypin kangasmaalla sijaitsevan mökkimme pihalta vietiin suojapuusto ja pihapuut. Moto tuhosi koko matkalta kauniin maisemallisesti arvokkaan koivujen ja mäntyjen kehystämän rantapolun.
    Pari viikkoa tapahtuman jälkeen metsäyhtiön toimitusjohtaja ilmoitti kirjallisesti, että meidän on haastettava motoyritys oikeuteen saadaksemme korvauksia kyseisestä törkeästä vahingonteosta. Metsäyhtiö kiistää vastuunsa tapahtumasta kertoen toimineensa ”huolellisesti ja hyvien tapojen mukaisesti ”ja vierittää syyn motokuskille ja hänen firmalleen. Motoyritys auliisti myöntää syyllisyytensä ilmeisesti suojellakseen ”työnantajaansa” ja hänen mainettaan. Minkäänlaista korvaustarjousta motofirma ei ole saanut yli vuodessa aikaiseksi.
    Poliisin esitutkintamateriaalin valmistuttua syyllisten varmistuttua tammikuussa -12 lähetimme korvausvaatimuksemme kaikille osapuolille. Nyt asia on syyttäjällä syyteharkinnassa; poliisin materiaalin mukaan törkeästä vahingonteosta ja hallinnanloukkauksesta on epäiltynä ainakin kaksi henkilöä. Asia kävi rikossovittelussa mutta metsäyhtiö kieltäytyi siitä. Kyseisen firman toiminta ei ole ollut ”huolellista” eikä varsinkaan ”hyvien tapojen mukaista” ei tekoa tehdessään, vastuunkannossaan tai selvittäessään asiaa – varsinkin, kun se syyllistyy syyttömien vahingonkärsijöiden uhkailuun ja kiusaamiseen ylimielisellä käytöksellään.

    Tekijä
    oikeudenmukaistako
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • uudehko metsänomistaja 22.1.2013, 11:14

    Ihmettelen niitä tällä palstalla esitettyjä perusteita, joilla sovittu korvaussumma määritellään kohtuuttomaksi. Vedotaan poistettujen puiden vaatimattomaan arvoon tai hakkuu/kuljetusyhtiölle asiasta syntyneisiin kustannuksiin.

    Jokaiselle Suomen kieltä ymmärtävälle pitäisi olla selvää, mitä sana ”VAHINGONKORVAUS” tarkoittaa. Selvyyden vuoksi kerron. Vahingon korvaus tarkoittaa sitä vahingon määrää, joka jollekulle on SYNTYNYT toisen tekemästä virheestä; tahallisesta tai vahingossan syntyneestä. Se, joka on aiheuttanut toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan kärsineelle vahingon arvon.

    Siis vahingonkorvaus EI tarkoita teon seurauksena tekijälle syntyneen hyödyn määrää. Tekemänsä vahingon joutuu korvaamaan, vaikka itse ei hyötyisi mitään tapahtumasta. Jos ajat autolla päin toista autoa, sinut määrätään korvausvelvolliseksi, vaikka oma autosi romuttui ja kärsit jo siinä vahinkoa.

    Kun kyseessä on toisen omistamassa metsässä tehty hakkuu, on ymmärrettävää, että aiheutetun vahingon suuruus on verrannollinen hakattuun puumäärään eli vahingon tekijän saamaan puumäärään. Mitä suurempi puumäärä, sitä suurempi vahingonkorvaus, eli kokonaishintahinta hakatuista puista. Tällöinkin vahingonkorvausta maksetaan yli markkinahinnan, koska vahingon kärsineeltä on viety mahdollisuus määritellä itselleen sopiva myyntiaika puittensa myyntiin. On ymmärrettävää, että hakatun puuston arvo korvataan 2 – 3 kertaisena. Nyt esillä oleva vahinko ei kuitenkaan koskenut metsää, vaan kesämökkitonttia.

    Leevi Sytky Leevi Sytky 22.1.2013, 11:28

    Kyynillinen ihminen tietää kaiken hinnan, mutta ei minkään arvoa.

    jees h-valta 22.1.2013, 13:21

    Jotain pohjia on käytettävä vahinkoa arvioidessa. Ja tuossa pääosaa näytteli kuitenkin puiden kaato joten on luonnollista että siitä lähdetään. Maisema-arvot ja muut silti lisäarvoa tietenkin. Mutta että lähdetään maksamaan ”ladasta mersun” kolhimisen hintaa ei ole ennenkään ollut maan tapa. Viitaten näiden autovertausten viljelijään. Nk.rapakon takana on meininki toinen ja niinhän täälläkin moni kuvittelee olevan.

    nuori isäntä 22.1.2013, 14:07

    Olen Jeessin kanssa täysin eri mieltä. Pääosaa ei mielestäni näytellyt puusto. Vaan tontille tehty ilkivalta. Rinnastaisin mökki tontin enemmänkin omakotitalo tontiin kuin metsään. Vertaus: Jos tuore naapuri rakentaa omaa pihaansa ja päättää mullan loppuessa kuokkasta tarvittavan mullan kaivinkoneella naapurin valmiista nurmikkosta. Ei aiheutettua vahinkoa varmaankaan lasketa pelkästää otetun mullan mukaan? Silloin multa on osatekijä kovaussummassa. Kärsitty vanhinkohan on maa-aines, työt, koneet, nurmikko jne. mitä ikinäkään vaatii tilanteen saattamiseksi alkuperäiseen kuntoon. Tässäkin tapauksessa kaadettu puusto on osatekijä vahingonkorvaukseen pitää huomioida maisemahaitta (omistajalla kun on oikeus määritellä oman tonttinsa asu), latvuksien, risukkojen ja kantojen poisto, ajourien tasaus, uusien taimien hankinta ja istutus sekä kaikkeen tähän tarvittava työ se energia ja muut kulut. Tässä muutamia esimerkkejä josta todellinen korvausmäärä muodostuu. Mielestäni korvaussumma on oikeassa suuruusluokassa. Tapahtunutta ei voi mielestäni verrata puhtaasti metsässä tapauhtuneeseen vahinkoon, jossa on kaadettu muutama puu naapurin puolelta.

    jees h-valta 22.1.2013, 14:24

    Mainitsin kyllä maisema ja muut arvot nuori isäntä. Kyse oli luonnotilaisesta, ei rakennetusta puutarhasta. Kuvausten perusteella. Jos rajan molemminpuolin on samankaltaista olen suorittavan kannalla että puuston arvoa pohjana on hyvä pitää.

    uudehko metsänomistaja 22.1.2013, 14:49

    jees kirjoitti:”Jotain pohjia on käytettävä vahinkoa arvioidessa. Ja tuossa pääosaa näytteli kuitenkin puiden kaato joten on luonnollista että siitä lähdetään.”

    Olen samaa mieltä vain siitä, että jotain pohjia pitää aina käyttää. En ymmärrä, milläköhän perusteella puuston arvo olisi oikea lähtökohta? Miksei yhtä hyvin korjuukoneen käyttämän polttoaineen säästön hintaa tai vaikkapa metsäyhtiönkokonaissäästöt kuljetuksen tapahtuessa laitonta oikotietä laillisen tien sijasta? Mikään mainituista ei kuitenkaan kuvaa sitä vahinkoa, joka on aikaansaatu vahingon kärsijälle. Ja vain tämä vahinko pitää olla vahingonkorvauksen lähtökohta. ja sen vahingon kärsijä on oikeutettu saamaan vahingonkorvauksena.

    Tähän tapaukseen ei todellakaan sovi pohjaksi poistetun puutavaran arvo. Sillä ei ole mitään tekemistä vahingon suuruuden määräytymisen kanssa. Se kertoo vain siitä, paljonko laiton puunhankinta on tuottanut puuta kaatajan edustamalle yhtiölle.

    Otettakoon vahingonkorvauksen pohjaksi esimerkiksi Helsingin kaupungin hinnasto puistopuiden tuhoamisesta lisättynä kiinteistön välittäjien arvioon mökkitontin hinnan alenemisesta ja asian selvittämisen vaatimista kuluista sekä lisäksi arviohinta siitä mielipahasta, jonka vahingon kärsijä on kokenut.

    Asia lienee loppuun käsitelty ja molempien osapuolten hyväksymä. Toivottavasti tapaus aikaansai käsitysten muuttumisen metsän korjuussa ja vastuu-käsitteen selkiytymisen yleensä metsässä tapahtuvassa työskentelyssä.

    uudehko metsänomistaja 22.1.2013, 15:26

    Olen lueskellut tätä tapausta koskevat kommentit liki päivittäin. Mieleeni on jäänyt parikin kysymystä, joihin toivoisin vastausta.

    1) Syyttäjä syytti rikoksestä ja vaati rangaistusta. Vaatimuksesta kuitenkin luovuttiin, kun päädyttiin sovintoratkaisuun. Miksi? Kertoiko sovinto sen, ettei rikosta ollut tapahtunutkään? Voidaanko rikos perua sillä, että rikoksen uhri ei enää vaadi korvausta? Eikö laki olekaan se, joka määrää milloin rikos on tapahtunut ja milloin ei?

    2) MHY:n edustajaa kuultiin todistajana mm puutavaran arvon määräämisessä. Asiassa olivat vastakkain puunhankintayhtiö ja mökkiläinen. MHY ei ole yleensä mitenkään liitoksissa mökkiläiseen. Metsänomistajat ovat liki lakimääräisesti MHY: jäseniä. Metsäyhtiön kanssaMHY tekee yhteistyötä ainakin viikottain, jos ei päivittäin. MHY:n talous saattaa olla suuresti riippuvainen suuren paikallisen metsätoimijan kannanotoista. Samoin suuri puutavarayhtiö saattaa edustaa metsäisessä kunnassa valtavaa taloudellista voimaa koko kunnan taloudelle.

    Onko oikein pitää MHY:n edustajaa puolueettomana todistajana tälläisissä tapauksissa?
    Edustiko tälläistä taloudellista riippuvaisuutta se, ettei MHY:n kokenutta neuvojaa haastettu vastaajaksi vaikka hän oli paikalla asiantuntijana ”rikoksen” tapahtuessa?
    Oliko MHY:llä jokun osuus kyseisessä metsäkaupassa? Leimikon määrittely? Valtakija kauppa MHY:llä?
    Millaiset ovat metsäalan jääviyssäännökset?

    jees h-valta 22.1.2013, 15:40

    Ehkei puistopuustokaan aivan parasta vertailupohjaa ole mutta nyt saatu (huikealla pyynnillä) korvaus kyllä kattaa puistopuuarvot ja maisemointi sun muut tekelehtimiset varmasti. En usko mitään kauaskantoisempia vaikutuksia tällä yksittäistapauksella olevan. Metsätyöhenkilöt, olivat sitten käsi-tai konetöissä ovat kyllä aivan riittävän tarkkoja ja tunnollisia. Kunhan rajat ja käyttöoikeudet sun muut pohjat kunnossa. Työtapaturmia sattuu.

    uudehko metsänomistaja 22.1.2013, 16:24

    Jees kirjoitti mm:”Metsätyöhenkilöt, olivat sitten käsi-tai konetöissä ovat kyllä aivan riittävän tarkkoja ja tunnollisia. Kunhan rajat ja käyttöoikeudet sun muut pohjat kunnossa. Työtapaturmia sattuu.”

    Näkökohta se on tuokin ja saattaa joidenkin mielestä olla tottakin. Itse haluaisin tarkemman määritelmän sanonnalle:” Riittävän tarkkoja ja tunnollisia”.

    Jos vahingonkorvaukseksi sovitaan yhdessä 16000 euroa, onko oltu riittävän tunnollisia?

    suorittava porras suorittava porras 22.1.2013, 16:33

    Paikalla käyneet ovat esittäneet korvausvaatimusten määrän suhteessa vahinkoihin olleen epäsuhtaisen suuri. Mikä onkaan ollut ensimmäisen vahingon tekijälle suunnatun korvausvaatimuksen suuruus? Onko vastaajien haluttomuus korvausneuvotteluihin johtunut yksinkertaisesti siitä , että vaatimus on ollut niin vahvasti ylimitoitettu , että ei ole ollut muuta mahdollisuutta , kun odotella haastemiehen toimittamaa kutsua käräjille?

    Nythän lopullinen sopimussumma vastasi arvoltaa noin kolmeakymmentä rekkakuormaa kuitupuuta , jotka on ostettu pystykaupalla (=kantohinta) . Viimeinen virallinen pyynti oli samalla kaavalla laskien 60 rekkakuormaa kuitupuuta. Jos 70 000:n euron summa , joka jossakin vaiheessa vilahteli keskusteluissa , pitää paikkansa (sis kulut ja korvauksen) , olisi tarvinnut myydä lähes 90 rekkakuormaa kuitupuuta pystykaupoin. Rekkajono olisi ollut tällöin yli 2 km pitköä (puskuri puskurissa). Sopimuksen syntyminen ” lyhensi” jonoa alle yhteen kilometriin.

Esillä 10 vastausta, 471 - 480 (kaikkiaan 502)
1 2 3 … 47 48 49 50 51