Keskustelut Metsänhoito Metsurin työehtosopimuksen mukainen palkka

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 449)
  • Metsurin työehtosopimuksen mukainen palkka

    Merkitty: 

    Taannoin oli arton kanssa vääntöä metsurien suoritepalkkauksen maksajan vastuusta.

    arto oli vahvasti sitä mieltä, että aina on maksettava urakkalisä, vaikka ”metsuri olisi saamatonkin.

    Näinhän se ei ole AINA. TES sisältää myös vanhan- perinteisen urakkapalkan tapaisen suoritepalkkausmuodon. Se on kirjattu sopimukseen :”SOVITTU SUORITE”- nimikkeellä.

    Siinä on esim hehtaaritaksa raivauksella ja sen voi tehdä ahkerasti tai laiskasti, palkka ei riipu käytetyistä työtunneista tai -päivistä. Se on se, mitä on sovittu!

  • Metsänmies

    Keskustelu on taas karannut raiteiltaan. Otsikkona on Metsurin työehtosopimuksen mukainen palkka. Työehtosopimuksella on todellakin sovittu palkoista, mutta se tarkoittaa vain , mitä täytyy maksaa vähintään. Yli tuon sopimuksen saa maksaa niin paljon, kuin haluaa. Mielestäni saamattomalle nahjukselle ei tarvitse maksaakkaan kuin tuo vähimmäispalkka. Hänelle, joka tuo yrityksen kassaan enemmän tulosta, on oikeudenmukaista maksaa myös enemmän. Niissä työpaikoissa, joissa olen työskennellyt, tuo ajatus on enimmäkseen toteutunut. Oikeudenmukaisinta olisi, jos palkka tulisi suoritteen perusteella kaikissa töissä, missä se on mahdollista.

    Jätkä

    Visakallo:”Täytyy myöntää, että Ponssen Scorpion näyttää olevan aika kähevä peli harvennuksilla. Maanantaina se alkoi ja huomenna taitaa olla 11 hehtaaria valmista.”

    Ei varmaan kone huono ole, mutta kuski on kuitenkin se avaintekijä. Metsäkoneenkin kuljettajissa on niin suuret tasoerot, että käytännössä huippukuskille ei koskaan makseta edes sitä, minkä hän tarvitsis, mutta kehnolla maksetaan aina liikaa.

    Kun nuorehko kuski on käynyt lähitienoon kaikki urakoitsijat läpi ja joutuu kulkemaan 100:n – 150 km:n päässä, niin voi vain todeta, kuin se entinen kiertävä sirkkelisahuri, että ”Piiri laajenee” . Piiri laajenee kahdesta syystä: Kysyntä kasvaa, taikka loppuu sitä mukaa kun on tehnyt itsensä ”tykö”

     

    Rane

    ”Haballe tuntuu olevan vaikeita aiheita keskustella työstään ja omasta elämästään.”

    No ainakin porkkanoista vaikuttaisi olevan kiinnostunut.Ehkä muistakin kasviksista?

    jees h-valta

    Noh, olihan siellä rasvaisempaakin, Visakallon linkissä meinaan. Kyllä aivan totta koko kolumnin anti. Kuka per…e on vielä niin pöhkö että äänestää maaseutulaisista yleensäkään, saati ”k….”. Kyllä tässä maassa on kaikki niin sekaisin kohta ettei seuraava hallitus saa edes vielä oikaisusuuntaa sovittua saati jotain keretä vielä tehdäkkin. Saakohan nykyhallituksen lahjoittaa tällaisenaan vaikka siperiaan opettamaan luonnon-ja ilmaston suojelua?

    Visakallo Visakallo

    Metsäteollisuuden tuotteiden osuus Suomen tavaraviennistä laski viime vuonna noin 20 prosenttiin. Puutavaraa, sellua ja paperituotteita vietiin yhteensä 12,5 miljardilla eurolla. Sekä puutuotteiden että paperin vientimäärät laskivat. Sellun vienti kasvoi määrällisesti, mutta senkin vientiarvo laski, koska sellun hinta laski viime vuonna noin kymmenesosan. Metsäteollisuuden viennistä noin kolmasosa on yhä paperia ja kartonkia, jonka osuus koko Suomen viennin arvosta oli viime vuonna noin kuusi prosenttia. Vajaa neljäsosa metsäteollisuuden viennistä on sahattua puutavaraa, vaneria ja muita puutuotteita. Puusta valmistetun sellun ja muiden massojen vienti oli noin viidesosa koko metsäteollisuuden viennistä. Metsäteollisuuden vientituloista yli 60 prosenttia tulee Euroopasta ja noin viidesosa Aasiasta.  HS

    Tolopainen

    Paperinviennistä kolmannes on norjalaista savea. Kartongin vientimäärä taitaa jo ensi vuonna ylittää paperinviennin. Lisäksi kartonkiin tarvitaan enemmän puuta kuin paperin tekemiseen. Eli positiivista kehitystä.

    Jätkä

    Sanomalehtipaperiin ei käytettäisi muuta kuin puuta, jos sitä vielä tehtäisiin. Enempää ei voi puuta käyttää, kun tuote on sitä sataprosenttisesti.

    Tolopainen

    Sanomalehtipaperi tehdään pääosin kierrätyskuidusta ja täyteaineista ja lisäksi puukuidusta, kun sitä vielä vähän aikaa tehdään.

    Kumikettu

    Tolopainen on jäljillä paperin ja kartongin rakenteen kanssa. Papereissa ja kartongeissa käytettävät mineraalit ovat pääosin kalsiumkarbonaatti, kaoliini ja talkki. Puuta on suhteessa enemmän kartongeissa kuin paperissa.

    Päällystämättömän sanomalehtipaperin täyteainepitoisuus on pieni verrattuna muihin painopapereihin, mutta kiertokuidun osuus on tosiaan iso. Puutahan siitäkin on tosin iso osa.

    Lisäksi paperin, kartongin ja sellun mukana myydään liimoja ja muita lisäaineita sekä herkästi se 4-8 % ihan vettä.

    Metsuri motokuski

    Niin se varmaan on. Eikös jämsässäkin olla nyt ongelmissa kierrätyspaperin osalta kun kaipola menee kiinni. Sinnehän sitä kierrätyskuitua toimitettiin.

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 449)