Sahakorv 1.4.2020-31.1.2021  Osuus työkohtaisesta palkasta 26.3%

Käyttötuntikorvaus 5,04e , ei todellakaan päätä huimaa palkat, yleiseen hintatasoon verrattuna, mitä mikin maksaa arjen pyörittämisessä, on itse kelläkin käynyt mielessä, että pillit pussiin, suorite palkkaus, ainoa itsellä minkä näen järkevänä palkkausmuotona homman jatkamiseksi.

Taitaa alalla, kuin alalla olla halpuutus päivänsana, laatu kärsii samalla, eikä alalle ole tungosta tulijoista, on vielä muutamia nuoria kavereita joilla työhaluja, mutta monesti, kun näkevät muutamina kausina mitä homma on ja parhaan kesän laittavat sillä pienellä korvauksella, minkä ilman kokemusta/ammattitaitoa pystyy maksamaan, kiinnostus alaa kohtaan loppuu.

Sisämaan paperitehtaat ovat väärässä paikassa ja niiden kohtalo pitäisi kaikille olla jo selvä, ajetaan koneita niin kauan kuin se jotenkin kannattaa ja ylikapasiteettia ei ole, eikä mitään investointeja ole enää tehty. Sijainti vaikuttaa paperin kysynnän vähenemisen lisäksi siihen mitkä paperikoneet laitetaan kiinni, ei tehtaan sisäistä kilpailukykyä tarvitse miettiä, kun toimitukset vaativat aina yhden kumipyörä välin ja yhden laivamatkan enempi kuin markinoiden lähellä olevilla tehtailla. Se on myös laskettu, että sellutehdas kannattaa rakentaa lähelle raaka-ainetta, sellu ja varmaan pitkälti myös sahatavara ovat bulkkituotteita ja niitä voidaan kuljetella eri voluumeilla, kuin tiukoilla aikatauluilla paperi nökkösiä painotaloille.

Neuvostoliitossa voitiin päättää, että tehdään tuotteita kotimarkkinoille ja Suomihan kuului jotenkin tuohon klusteriin ja junalasteja meni tavaraa kerralla, mutta nyt pitäisi pärjätä markkinatalouden ehdoilla. Jos metsureita on liikaa, palkat hieman joustavat, jos metsureista on pula, pienellä palkan kihautuksella voi hyvän metsurin saada vaikka kilpailijan porukasta omiin hommiin.

Olen ehdottomasti sitä mieltä että metsurin palkan määrässä pitää näkyä se miten paljon valmista saa aikaiseksi, jos se ei näy niin työmäärä vähenee ja työkyky laskee. Itekin huomaa, kun painaa taas 72 kg ja lihakset on kunnossa, niin liikkuminen raivurin kanssa ei ole missään kohti uuvuttavaa, kun painoin 78 kg niin ojien ylityksetkin kestivät muutaman sekuntin pitempään. Hyvässä kunnossa raivaustyö ei ole liian raskasta ja asiat tapahtuvat nopeammin, huonossa kunnossa joko työmäärä jää pienemmäksi tai työjälki joustaa. Ja jos palkka on kiveen kirjoitettu, vaikea on motivoitua tekemään raivuuta sillä tasolla että kunto kasvaisi, päinvastoin evästauot lisääntyvät ja kunto laskee. Kunnon kasvattaminen vaatii jonkinverran ponnisteluja ja usein sisäistä käskytystä, sitten kun kunto on hyvä kunto säilyy käskyttämättäkin, kun vaan touhuaa reippaasti. Palkkauksen tasapäistämisellä rämetämme metsureiden motivaatiota ja kuntoa ja lopputulemana ketään ei kannata enää palkata taimikonhoitoon, kun työntekijän työmäärä on liian pieni.

Jätkä sanoi asian niinkuin sen itsekin näen. Perusteetkin tuossa ylempänä.