Me omistamme metsämme noin 30 vuotta eli yhden sukupolven ajan. Puun kasvatusaika taimesta tukiksi on huomattavasti pidempi, 2 – 4 sukupolvea. Se tarkoittaa sitä, että siirtymisessä sukupolvelta toiselle on huomattava verotuksellinen tekijä ja metsävähennys on tässä katsannossa aivan oleellinen asia.

Jos saat perinnöksi tai lahjaksi eli vastikkeettomana saantona tukkimetsää, sinun ei missään tapauksessa sitä kannata itse hakata, vaan siirtää seuraavalle sukupolvelle kaupalla joka hakkaa, jos se vain suinkin on mahdollista. Useinkaan lahjoittajalla ei ole käyttämätöntä metsävähennystä, joka siirtyisi lahjan saajalle.

Tällä on myös iso merkitys myös yhteismetsäksi muuttamista pohdittaessa. Mahdollisuudet kapenevat oleellisesti.

Jos yhteismetsäosuudet siirtyvät perintönä sukupolvelta toiselle, niin riittääkö Timppa yhteismetsästä saatavan tulon veroprosentiksi 50%? Olet varmaan ammattisi johdosta matematiikassa oppia saaneena sitä räknännyt.

Yhteismetsä on yhteiskunnan näkökulmasta varmaankin perusteltu, mutta entä yksilön näkökulmasta?

Reima.   Osasin laskea.

Lähtöolettama tila, jonka metsän päivän hinta 1000 000 euroa.

Vaihtoehto Reima:

Myydään 750 000 eurolla perillisille.

Menee:

-varainsiirtovero 0,04×750000=30 000

-perintövero 0,16×750000=120000 kun Reima kuolee ja ei ole tuhonnut kauppahintaa

Yht 150 000,

Yhteismetsäosuudet:

Perintöverotuksessa käytetään tuottoarvomenetelmää 5 %:n tuottokannalla.  Silloin perintöverotusarvo on 600000, mistä seuraa perintövero  96 000.

Lähtötilanteessa siis yhteismetsän omistajat maksavat 54 000 euroa vähemmän veroja.

Tilan ostanut voi vähentää metsävähennyksen 0,6×1,04×750000=468 000.  Jos käytetään 30 %:n verokantaa, niin säästöä kerääntyy metsäverotuksessa 133 380 vuosikymmenten kuluessa.  Toisaalta yhteismetsä maksaa vähemmän veroa kuin yksityinen omistaja.  Jos verotettava tulo on esimerkiksi 30000 euroa vuodessa, niin yhteismetsän osakkas maksaa  30 vuoden aikana veroa 238500 euroa   Yksityisomistaja  256500 30 %:n verokanalla.

Siis yhteismetsäläinen maksaa 30 vuoden aikana veroa kaikkiaan perintövero ja tuloverot 334500 euroa.

Yksityisomistaja maksaa veroja: 30000+120000+256500-133380= 273120 euroa.  Siis todellakin 61380 euroa vähemmän.

Mutta, mutta.  Jos Reima ennättääkin kuolla ennen kuin on tehnyt tuon sukupolvikaupan, tilanne muuttuu.  Perintövero nousee 160 000 euroon ja metsävähennys jää pois.   Silloin Reiman perilliset joutuvatkin maksamaan perintöveroa 160000 euroa ja tuloveroja 416 500 euroa eli 82 000 enemmän kuin yhteismetsäläinen.  Jos et Reima ole vielä myynyt tiluksiasi, niin etenkin näin korona-aikaan pidä kiirettä.  Muuten jälkipolvi ei kiittele, kun teit noin typerästi, että kuolit ennenaikaisesti.   Minä en sinun asemassa osaisi nukkua ja pelkäisin pienintäkin krahinaa kurkussani.  Tai ehkäpä oletkin jo luopunut tilastasi ja voit rauhassa rentoutua.

Meillä vaimon kanssa on testamentit siten, että lapset perivät puolet ja lapsenlapset puolet.  Perintö jakaantuu useisiin osiin ja silloin verokantakin pienenee.  Esimerkiksi yhteismetäosuuksien jako on helppoa.  Ei tarvita maanmittaria ja linjoja maastoon.

Tyydyttikö vastaukseni sinua Reima?

Pienistä perinnöistä veroaste on tosiaan alhaisempi, eli lahjoja ja perintöjä kannattaa palastella useammalle henkilölle ja/tai vuodelle.

Itse sovelsin kolmatta vaihtoehtoa, eli metsäpalstan myyntiä ulkopuoliselle. Silloin verottajalle ilmoitetaan kauppahinta (aikaa oikaisuun 3 vuotta), ja perintövero menee todellisen kauppahinnan mukaan. Timpan esimerkissä käypä kauppahinta olisi siis oletettavasti miljoona euroa, josta menisi perintöveroa 150000 euroa.

Ei tuo perintömetsäkään ihan kultakaivos olisi, jos veroja pitäisi maksaa tuon Timpan laskelman mukaan. Päälle vielä metsänhoitokulut ja yleiskulut kuten vakuutukset yhteensä 10-15 % luokkaa? Itse olen laskenut karkeana arviona, että perintömetsän tai lahjametsän kokonaisveroaste (siis ennen nykyistä metsälahjahuojennusta) nousisi ainakin 40 prosenttiin, eli lahja- tai perintövero 15 % ja päälle myynnneistä noin 25 %:n pääomavero (menoista aiheutuvat keskimääräiset vähennykset huomioiden). Käteen jäisi siis noin puolet myynneistä, jos huomioidaan, että metsä kasvaa sen 30 vuoden aikana ja  lisäpuustosta ei enää mene perintöveroa.

Vastataan sitten Reimalle näin.  Perintövero on minun esimerkissä 96000 euroa.  Tulo vuodessa verojen jälkeen on 22050 euroa.  Tarvitaan 4,4 vuotta perintöveron maksuun.  Ei kovin paha, jos minulla on sen jälkeen miljoonan omaisuus.  En oikein löydä mitään tapaa saada verotus nousemaan 50 %:iin.  Jos perintöveroverokanta on vain 13 %, niin tarvitaan vain 3,5 vuoden myynnit perintöveron maksuun.

Joskus aikaa sitten vanhapoika lankomies kuoli.  Perilliset olivat tosi iloisia, kun saivat maksaa perintöveroa.  Silloin prosentti oli luokkaa 32.

Tutustu Reima verottajan ohjeisiin perintöverotusarvon määräytymisestä.  Sitten selviää ehkä sinullekin.