Keskustelut Metsänomistus Metsä lahjana vai lahjanluonteisena kauppana?

Esillä 8 vastausta, 61 - 68 (kaikkiaan 68)
  • Metsä lahjana vai lahjanluonteisena kauppana?

    Kysymyksessä on kehitysluokaltaan pääsääntöisesti O2-luokan metsää ja jonkun verran myös T1-, T2-, ja O4-luokan metsää.

    Miten mielestänne kannattaa metsä siirtää seuraavalle sukupolvelle hänen kannaltaan kustannustehokkaasti:

    Puuston arvo 29000 €. Mikäli siirto tapahtuu lahjana kustannus tällöin lahjaverona 2100 €. Tai sitten lahjanluonteisena kauppana 76 % käyvästä arvosta 22040€, josta saisi sen 60 % metsävähennyspohjaa (13224 €) tulevia kauppoja varten.

    Miten sitten kuoletetaan hankintahinta, jos ajattelee erotusta 22040 €-2100 €=19940 €.

    Tulevat kaupat tapahtuisivat alle 30000 € erissä, joten laskelman pääomaveroprosenttina on käytetty 30 %.

    Laskin, että myyntiä pitäisi olla 120000 € edestä, että metsä kannattaisi ostaa.

    30 % verolla 120000 €= 84000 € netto

    Metsävähennyksellä 120000 € jäisi kun sen kokonaan käyttää 97224 € netto.

    Jotta tuohon 120000 € myyntiin päästään niin 75 %-tukkiosuudella pitäisi myydä 2600 m3 puuta, johon ei ihan nopealla aikataululla päästä.

    Olen tullut siihen lopputulokseen, että tässä tapauksessa metsävähennys on syytä unohtaa ja halvin tapa on ottaa metsä vastaan lahjana ja maksella lahja- ja myyntiverot tulevaisuudessa ilman mutinoita.

    Meneekö mielestänne metsään vai toimisitteko toisin?

  • Tolopainen

    Sopivasti ajoittamalla hakkuut, metsistä ei pahemmin perintöveroja tarvitse maksaa. Miksi hakkuukypsää puustoa pitäisi jättää perinnöksi, kun puuta on helppo myydä nykyisin, jos osaa käyttää puhelinta. Ilman peltoa, metsä on liian kallis perittävä, kannattaa ottaa se huomioon kun hamstraa metssiä kovalla rahalla kilpaa rahastojen kanssa. Hakkuutan kaikki hakkuukypsät alueet siliviliksi lähivuosien aikana. Seuraava isäntä hoitaa uudistamisen ja hiilinielujen kasvattamisen.

    Iso perintö on pilannut monen elämän, hankkikoot jokainen sukupolvi itse omat varansa, miksi ylipäänsä pitäisi jotain jättää perinnöksi. Kun on lapsille koulutuksen maksanut ja asunnot taannut ja autot ostanut. Nykyisin lapsille pitää ostaa asuntokin valmiiksi ja sekään ei enää riitä, se pitää remontoidakin, eivät kykene itse enää mihinkään. Kyllä tämän kansakunnan loppu on lähellä, ei osta enää muutakuin puhelinta naputtaa. Kyllä ennen vanhaan ei kuunneltu maalla edes radioa päivisin työaikana, eikä ylipaino-ongelmia ollut, ei tarvinnut vaappua eikä laahustaa.

    Metsien hakkuuolosuhteet ovat huonontuneet muutamassa kymmenessä vuodessa äärettömän paljon. Tänä talvena routaa oli maassa meilläpäin olematon kerros ehkä kuukauden verran. Talvikohteita ei voi enää hakkuuttaa ilman pahoja maastovaurioita. Kun talvista on tullut lumettomia metsiä on hankala uudistaa, rouste nostaa taimet maasta ja kaikki homehtuu. Talvimyrskyt kaatavat puustoa roudattomasta ja märästä maasta. On tullut paljon lisää riskiä metsätalouteen, paljon enemmän kuin osakkeisiin.

    A.Jalkanen

    Riskiä on mutta on myös loistavia tulevaisuuden mahdollisuuksia. Suomessa moni osakekin liittyy metsään.

    Spv-asiasta sen verran että ainakin aiemmin oli sääntö että jos tilakokonaisuus sisälsi peltoa, veroseuraamukset olivat selvästi pienemmät. Saajan piti harjoittaa maataloutta mutta siihen riitti esim. pellon vuokraaminen toiselle. Jos tämä sääntö on vielä voimassa, vähän peltoa sisältäviä metsäpalstoja kannattaa ostaa jos on tiedossa (metsästä kiinnostunut) perillinen.

    Tolopainen

    Mistä tuotteista meillä on ylituotantoa, jos elintarvikkeiden ja lannoitteiden tuonti lopetetaan. Ruoka ei riitä koko väestölle.

    Per Ä Reikäs

    Metsä lahjana vai lahjanluonteisena kauppana?

    Tavalla taikka toisella,mutta pidä kiirettä.

    Kun tämä korona ohi,vero nousi toki.

    Visakallo

    Nyt olisikin hyvä, jos tarvittaisiinkin lisää peltoa. On ehtinyt kaksinkertaisella metsityspalkkiolla vuonna 1990 istutetut pellot jo sopivasti tukkikokoon. Varmaan maksaisivat nyt vuorostaan pellonraivauspalkkion.

    Metsäkupsa

    Täällä sukupolven vaihdoksen johdosta vuosikymmeniä viljelemättä ollutta peltoa parasta aikaa kunnostavat. Rekallinen lähti energiapuuta tuppaista, kaivinkone poisti kannot ja nyt jo kolmesiipiset vältit tuotu pellolle kyntöä varten. Minusta paremmin keplottelua, muistaakseni viisivuotta vaihdoksesta viljelyä harrastettava, vaikka hömpäheinää, silloin kevenee  muutaman ha pelloilla verotus kummasti.

    Menninkäinen

    Lahjaluonteisessa kaupassa tai lahjoituksessa saa veroetua. Arvostusraja 75% -> 50%.

    Eroa kaventaa verottajan pellolle laskema käypä arvo. Etelä-savossa 5000€/ha. Maatilanosuudesta ei saa metsävähennystä. Ja kulut viiden vuoden osalta. Ne pellot pitää myös olla aktiivisessa viljelyksessä. Pieniä tilkkuja on turha uneksia vuokrattavan. Miinuksena myös 5 vuoden puun kasvu.

    Reima Ranta

    Verotus on metsätaloudessa huomiota vaativa tekijä. Yhteiskunnalle menevä osuus tuloista voi vaihdella huomattavan paljon. Pahimmassa tapauksessa, verotus vie kaiken. Pinta-alaveroa kymmeniä vuosia etukäteen (joku korkokin tälle tietysti laskettava), jonka jälkeen perintövero ja sitten vielä puun myynnistä vero (ei metsävähennystä) . Tätä viimeistä sentään voi vähän keventää myymällä peritty seuraavalle sukupolvelle, jolle syntyy edes metsävähennys.

    Timppa edellä: ”Meillä tuottoa laskee se, että meillä on historiallisena perintönä paljon ikääntyneitä männiköitä, joiden arvokasvu on luokkaa 2-2,5 % ja joita emme halua kerralla uudistaa.  Tietysti siis ongelma,  Toisaalta positiivinen, koska hakattavaa varmasti riittää.”

    Onko sittenkään niin positiivinen ongelma? Olisiko syytä ollut haka jo pinta-alaverolla ja hankkia tuloilla vaikka uutta metsää. Lisäksi taloudellisesti raskaimmat hoitotyöt olisi voinut siirtää myyntiverotuksen puolelle ja metsävähennystäkin olisi syntynyt.

    Kerro nyt Timppa asiantuntijana, kuinka perintöveroarvo lasketaan, jos käytän nyt hakkuumahdollisuudet ja sen jälkeen perustan yhteismetsän, joka tekee nollatulosta seuraavat viisi vuotta, jolloin se siirtyy perintönä seuraavalle sukupolvelle? En ole syvällisemmin perehtynyt yhteismetsän taloudenpitoon.

    En voi kuin ihailla sitä pomminvarmaa ansaintalogiikkaa mikä sinulla Timppa metsätaloudesta ja vähän muustakin on. Täällä toki on yleisemminkin liikkeellä sitä. ”Itse olen pienen ikäni joutunut etsimästä päästyänikin etsimään sitä, eikä valmista tahdo tulla – kiirekin olisi jo.”

    Harmi kun on joutunut kuukauden parantelemaan kylkiluitaan mitä parhaaseen raivausaikaan ja kirjoittelemaan tänne joutavia. Tyhmyydestä sakotetaan.

Esillä 8 vastausta, 61 - 68 (kaikkiaan 68)