› Keskustelut › Luonto › Metsä meidän jälkeemme

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 237)
1 2 3 4 5 … 22 23 24

  • Metsä meidän jälkeemme

    Sent on: 28.11.2019, 10:23

    Merkitty: 

    Emeritusprofessori Sixten Korkman valitsi tietokirjallisuuden finlandiapalkinnon saajaksi ”Metsä meidän jälkeemme” teoksen.

    ”Suomalainen metsä elää kohtalonhetkiään. Metsistämme valtaosa on talousmetsää, joissa hakkuut ovat ennätysmäisen suuria. Miten tähän on tultu? Mitä voitaisiin tehdä, jotta metsäluonto säilyisi seuraaville sukupolville? Journalistisella otteella kirjoitettu teos tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen. Se ehdottaa vaihtoehtoja ”puupelloille” ja pohtii yhdessä metsänkäyttäjien ja tutkijoiden kanssa, millaista suomalainen metsä voisi olla tulevaisuudessa – sellainen metsä, josta hyötyvät niin kansantalous kuin elintilastaan taisteleva helmipöllökin.”

    https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/vuoden-2019-tietokirjallisuuden-finlandia-palkinto-metsa-meidan-jalkeemme-teokselle/

    Tekijä
    Planter Planter
    Theme Luonto Luonto
  • Timppa 29.11.2019, 12:38

    Onpa tylyä tietoa maatalouden osalta.  Tuhlaavat kalliita lannoitteita.  Paljon olisi tehtävää.  Esimerkiksi ojien reunoilla pitäisi olla suojakaistat.  Aika lailla vaatimattomia näyttävät olevan, jos lainkaan.

    On jotain ehkä saatukin aikaan.  Meidän kesäpaikan viereiseen järveen tuli vielä 15 vuotta sitten niin paljon ravinteita, että sinilevää oli miltei vuosittain.  Nyt vesi on ollut uimakelpoista vaikka sameaa.  Ehkä paikallinen yläpuolinen  karjankasvattaja-tehoviljelijä on parantanut käytäntöjään.

    Reima Ranta 29.11.2019, 12:46

    Metsien käsittely tai käsittelemättömyys on aihe, johon ei ole yhtä oikeaa vastausta. Se on kokonaan riippuvainen siitä kenen ja miltä kannalta asiaa tarkastellaan.

    Tein pari viikkoa sitten taimikonhoitoa kuviolla, joka rajalla on 40 – 50 vuotta vanha, parin hehtaarin täysin hoitamaton kuvio. Hoitamattoman kuvion vieressä on naapurin viimeisen päälle hoidettu nuori tukkimetsä, josta kaikki risut oli raivattu – todella ”kauniin näköinen” ja katselin sitä mielihyvällä.  Tuli mieleen, että naapuri varmaan aivan toisaalta perustellusti on ajatellut, että minulta pitäisi ottaa metsä pois, kun se on tuollaisessa kunnossa. Tunsin itsekin huonoa omaatuntoa.

    Kävelin sitten  tämän hoitamattoman kuvioni sisään, istuin mättäälle ja katselin ympärilleni tovin. Vääjäämättä tuli mieleen, että jos olisin eläin, niin tämä olisi minulle kuin lämmin koti ja erinomainen turvapaikka.

    Kun raivaa taimikoita, niin pikkulintujen pesät ovat lähes poikkeuksetta tiheimmissä kuusipusikoissa.

    Kauneus on katsojan silmässä.

    On jäänyt elävästi mieleen arkkitehtuurioinnoista, kun opettaja piirsi taululle ”käppyrän” ja kysyi, että onko tämä ruma vai kaunis. Kaikki katselivat vähän huuli pyöreänä, että mitähän mieltä tuosta olisi. Kun opettaja sitten sanoi, että ”käppyrä” on kirvesvarsi, niin kannanottaminen oli jokaiselle huomattavasti helpompaa. Näin meidän aivot toimivat.

    Scientist Scientist 29.11.2019, 13:01

    Syken sivujen graafisista esityksistä oli jätetty luonnonhuuhtouma pois kokonaan, miksikö. Se olisi ollut fosforista noin 55% ja typestä noin 70%. Nyt maatalous näyttää suhteettoman suurelta, kun osaa huuhtoumista ei laiteta grafiikkaan. Metsätalouden osuus näyttää melko pieneltä. Suomi on täynnä Tervajärvi nimisiä järviä. Ne ovat yleensä tummavetisiä humuspitoisia järviä luonnostaan.

    sitolkka 29.11.2019, 15:15

    Kyllähän kunnostusojitusalueilta tulee paikoin pahemmat päästöt mitä ensimmäisellä ojituskerralla. Olen seurannut paljon näitä ns. vesiensuojelutoimia ja kaikki muut paitsi toimiva pintavalutuskenttä ovat silmän lumetta. Käytännön merkitystä niillä ei ole. Saostusaltaat pitäisi aluksi vuosittain puhdistaa. Kuka tekee? Vesien laatu ei ole pohjoisen suurissa joissa ainakaan parantunut nykyään. Paremminkin heikompaan suuntaan menty koko ajan. Verkot likaantuu nopeampaa mitä 10v sitten. Kalastan useilla Pohjois-Suomen suurilla joilla.

    Aimo Jortikka 29.11.2019, 15:40

    Ei kukaan maajussi ostolannotteita käytä yhtään enempää kuin tarve on jos sitäkään. On se sen verran huonosti kannattavaa toimintaa. Se paska mikä tulee eläinten peräpäästä on toinen juttu, sitä tulee melkoisia määriä kun lehmiä alkaa olla 150+ tiloilla, johkinhan sekin on ajettava, mutta aikamoinen ihme on jos se kaikki päätyy Suomenlahteen.

    sitolkka 29.11.2019, 15:43

    Etelän suurissa järvissähän vesi on paranemaan päin. Ennen piti mennä pohjoiseen katsomaan puhtaita vesiä. Nykyää pitää lähteä pohjoisesta etelän suurille järville, jotta näkee kirkasta vettä.

    Puuki 29.11.2019, 15:50

    Pajukot varsinkin sitoo paljon ylimääräisiä ravinteita ja jopa raskasmetalleja.  Niitä voisi käyttää mm. kaivosten jätevesien puhdistukseen. Kaivoksista tulee suurimmat pistekuormitukset.       Muutamia vuosia sitten Ely-keskus tai joku vastaava teki peltojen valuma-alueiden vesien puhdistamista varten suunnitelmia kokooma-altaista.  N. ha:n laskeutusaltaan suunnitelma oli meidän maillekin metsään mutta jos maanviljelijät ei itse siihen osallistu, jää tekemättä, kuten sitten jäikin.

    Joskus on tutkittu jätevesipuhdistusta niillä ekopuhdistamoilla ja mitä niitä kaikkia onkaan kotitalouksille.  Taisi olla että 80 % niistä ei toiminut.    Tulvien aikaan ei toimi isommat puhdistamotkaan.  Huleveden mukana menee vesistöihin kaikki minkä vesi saa liikkeelle.  Tuskimpa näkyy tilastoissa nekään päästöt.        Diagrammeissa asia saadaan näyttämään vähän siltä mitä halutaan milloinkin korostaa  kuten tuossa ed. ympyrässä, jossa ei ollut niitä luonnon päästöjä ollenkaan mukana.

    Lehmien ja muiden elikoiden paska pitäisi kompostoida ja osa pussittaa , niin menisi kaupaksi ekolantana kaupunkilaisillekin. J a miksei metsälannoitukseenkin. Kanan paskassa on paljon typpeäkin , jota lehmien lannassa on vähemmän.     Kun samalla kerätään metaani talteen, se olisi win-win-tilanne , jos valtiovalta olisi vain nykyistä myötämielisempi sen talteenottamiseen.    Biokaasun käytöstäkin pitää maksaa käyttövoimaveroa (tais olla 2/3-osa dieselverosta?)  vaikka s e ei aiheuta päästöjä.

    Remie 29.11.2019, 16:34

    Karjatilat alkavat olla aika harvinaisia ja sieltä tuleva lanta on suunnaton määrä jota on mahdoton hallita ympärisöystävällisesti.

    Nytkin vesistöihin joutuu suuria määriä ravinteita, yli 20mm vuorokaudessa vettä taivaalta on paljon.Biokaasun käytön yleistyttyä hinta hinataan samalle tasolle kuin muutkin polttoaineet.Sähköllä ja kaasulla on ihan sama tilanne. Silloin kun vehkeitä noille eco aineille on vähän niin näytetään vihreää valoa mutta kun lähes kaikilla on sellaiset niin kauhiat verot ja maksut päälle. Niinhän se on aina ollut ihan kaikessa. Ainoa vaihtoehto on lopettaa käyttö, ja kun kaikki lopettaa käytöt niin laitetaan niin suuri olemassaolovero että lopuksi pitää tehdä harakiri. Eli ei kannata tehdä mitään.Elämän oltava kallista muuten se ei ole elämää.

    Timppa 30.11.2019, 11:34

    Ylen uutisointi eilen metsien vesistöpäästöistä oli taas Ylelle tyypillistä.  Tuotiin esiin päästöjen lisääntymistä.  Oikea uutisointi olisi ollut, että soisilla alueilla ei ole tapahtunut oletettua parantumista.  Sen sijaan metsäisillä seuduilla vedenlaatu on hyvä tai paikoitellen erinomainen vuosikymmeniä jatkuneista metsänviljelyistä huolimatta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.11.2019, 12:53

    Näinpä, ja vastaavasti myös maataloudessa turvepelloilta tulee samantyyppiset päästöt turpeen hajotessa. Metsätalouden osuus kokonaispäästöistä on pieni, jos huomioidaan luonnonhuuhtoumat.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 237)
1 2 3 4 5 … 22 23 24