› Keskustelut › Metsänhoito › Metsän uudistamisen kustannukset

Viewing 10 replies - 151 through 160 (of 192 total)
1 2 3 … 15 16 17 18 19 20

  • Metsän uudistamisen kustannukset

    Sent on: 20.10.2021 at 12:22

    Olen vanhoilla päivillä ajautunut ns sellaiseen tilaan että voi sanoa olevansa metsänomistaja,  jonka puuston ikä vaihtelee siellä 50 ja sadan vuoden välillä.  Kun on seurannut metsien uudistamista, kysellyt ja lukenut yms niin tuntuu järjettömän kalliilta ja epävarmalta että tekisi päätehakkuita ja uhraisi metsän uudistamiseen 1500 jopa 2000 euroa per hehtaari. Miten se voi olla kannattavaa, siksi tilasin metsälehden ja aloin seurata  lehteä ja uutisia…  ja ihmeteltävää riittää edelleen.

    Creator
    Tomperi
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 24.10.2021 at 09:44

    Mielipidekirjoituksissa syyllistetään puuta nopeasti ja harvassa tuottavia ’höttöpuun’ tuottamisesta, eikä mietitä lainkaan, miksi puu pitää saada kasvamaan nopeasti. Laatupuuta ei kannata kasvattaa: se tulee sivutuotteena jos tulee. Metsänhoitosuositukset tasapainoilevat juurikin kasvun ja laadun välillä, ja päätyvät siksi puhdasta talousoptimointia korkeampiin tiheyksiin taimikonhoidossa. Puhdas kasvu vs. talous -laskenta ei kykene huomioimaan mitään muuta, kuten laatua tai metsätuhoriskejä. Mutta ne on mahdollista laittaa laskelmaan rajoitteina: rajataan pois sellaiset käsittelyvaihtoehdot mitä ei haluta.

    Ainakaan tunnetuilla hirvituhoalueilla ei kannata optimoida männyntaimikon aloitusta niin, että istuttaa harvaan. Jos ne tulevat syödyiksi tai vahingoitetuiksi, ei pystyyn jää mitään muuta kuin kuituaihioita. Männyllä järkevä aloitus hirvialueella on useimmiten konekylvö. Karuimmilla paikoilla siemenpuut tai poimintahakkuu (jatkuvapeitteinen).

    Puuki 24.10.2021 at 10:06

    Istutustiheyden alentamisen mahdollisuus  koskee lähinnä kuusen istutusalueita.  Mäntyjä ei juuri kannata istuttaa ainakaan näillä seuduilla.  (On niitä 1 kerran istutettu meilläkin  märälle rahkaturvesuolle ja 2. kerran lehtomaiselle kankaalle aurausalueelle, kun oli ”männynistusbuumi” päällä 70-luvulla. )

    Täällä hirvet ei syö mä-taimikoita muualla kuin talvilaidun alueilla joten mäntytaimikoitakin voi ihan hyvin kasvattaa optimitiheydessä .

    MaalaisSeppo 24.10.2021 at 10:23

    Tarkkaa peliä on joidenkin istutustiheyden optimointi. Jotku olettavat, että metsän uudistamiskulut ovat 1€/taimi. Voihan se noinkin olla esim tiheydellä 1800/ha. Itse en tuollaisia hintoja ole koskaan lähellekkään maksanut.

    Ajattelevat ilmeisesti, että säästävät 800 €/ha, jos istuttava vain 1000 kpl/ha. Todennäköisesti säästö jää muutamaan sataseen, koska esim mätästyskuluihin tulee muitakin kuluja kuin mättäiden tekoon käytetty aika.

    Täytyy ottaa huomioon säästettyjen taimien rajakustannus. Se ei suinkaan ole 1 €/taimi. Todennäköisesti alle puolet siitä.

    Puuki 24.10.2021 at 10:41

    Tarkkaa on kuin ”sonnan ajossa ”.    Mutta oikeasti asia liittyy lähinnä kannattavuusvertailuihin .

    Arvioitu 400 €/ha  säästö syntyy  taimikustannuksesta , istutuskustannuksesta ja muokkauksen tj-kulusta. (Yht. n. 0,5 s/taimi).  Ha:n maanmuokkaus voi pahimmillaan kustantaa summan jolla voisi esim. ostaa 1 ha taimikkoa Lapista.  Ei kannata se ellei kasvupaikka ole hyvä.       Jokainen tapaus on erilainen. Jos ei esim. ole odotettavissa luont. täydennystä, ei kannata silloin jättää taimikkoa liian harvaksi.

    A.Jalkanen 24.10.2021 at 10:57

    Maanmuokkaus on nimenomaan se kohta jossa ei kannata säästää.

    Puuki 24.10.2021 at 11:11

    Eipä niin, jos ei ole mahdollista säästää esim. sen tj-kuluissa.  Heikommin kasvavat kasvupaikat ei vaadikaan yhtä kallista maankäsittelyä kuin rehevät maat.

    mehtäukko 24.10.2021 at 11:18

    Se kun loppuin lopuksi tuo ”optimoinnin pilkunviilaus” on yhtä tyhjän kanssa. Mo hankkii sitten kun joku muukin on hankkinut, nelivetorattorin metsävarustein, ja nujuaa sen sata- parisataa mottia hiton kallista hankintapuuta…eikä tunnu missään. Tai kaikkea muuta tärkeää laistetaan saamattomuutta, mutta Esson baarissa pyyhkii oikein hyvin.

    Jätkä 24.10.2021 at 11:22

    Aika ylestä on, että maanmuokkauskalustoa on vain rajallinen määrä valkattavana, joten ”niillä mennään” mitä paikkakunnalle on saatu.

    Nykyään niin suosittu laikkumätästyskin vaatii hyvin onnistuakseen erityisesti siihen suunnitellun kauhan.  Muistan, kun ensimmäiseen äestysjälkeen tilskin männyntaimia, niin kone oli tehnyt ihan hyvän kivennäismaan paljastamisen, Se oli ollut kohtalaisen sileäreunaisilla lautasilla ja lisäpainoilla varustettu, joten se oli leikannut viilun – n. 25 – 30 cm leveän ja kääntänyt sen vaon sivuun ylösalaisin. Palle muistuttaa laikkumättään muotoa, eli SIIHEN olisi silloin pitänyt männyt iskeä.

    Toki äes (Lautasauraksikin nimitetty) teki maannuokkausta keskeyttäen vain kantojen, kivien ja hakkuutähteiden yli pomppiessaan, mutta hieman reippaampi muokkaus mahdollisti myös luontaisen taimettumisen, josta toki liikatiheys hoidetaan edullisesti yleensä pakollisen perkauksen keinoin.

    Palteen tiivistämisen olisi tehnyt (ja teki) talvi, koska silloin äestys tehtiin säännöllisesti syksyisin, jolloin maa ehti hetken ”tekeytyä”.

    Tuollainen menetelmä antaisi mielestäni mahdollisuuden istuttaa Visakallon rotukuusen taimia hyvällekin pohjalle vain 1200 kpl/ha, jolloin luonto täydentäisi ja tiheyttä voisi R-sahalla säädellä sopivaksi laatua silmälläpitäen. Uudistamiskuluissa mahdollinen säästö syntyisi taimien hinnasta ja istutustaksasta + sivukustannukset, eli se olisi laskettavissa. Teoriassa Ensiharvennuksessa poistettaisiin luontaisesti syntynyttä puustoa, joista tietenkin voisi ajatella rauduksia jättää kuusikon riesaksi ja täyttämään laatuviallisten istutuskuusien poistosta syntyneitä reikiä.

    Puuki 24.10.2021 at 11:30

    Kaikki muu paitsi purjehdushan on turhaa – eikä sekään niin kovin tärkeää ole.  Onhan se niinkin ja niinhän se onkin, että opitimointilaskelmia ei välttämättä tarvita   yksittäisen mo:n metsänkäsittelypäätösten tueksi, ei silloin varsinkaan jos ei niihin halua tutustua.

    Jätkän menetelmä on oikein hyvä , jos kasvupaikka sopii sille.

    Apli 24.10.2021 at 12:09

    On tullu kokeiltua tuota 1800 per/ha 2v kuusta ja jopa 2000per/ha 2v kuusta, eipä siinä hienoja metsiä niistä on syntynyt, nykyisin tosin enää 1400 per/ha ja 1.5v-2v kuusta ja hyvin tulee sekametsä, ensikesänä myös pitkästä aikaa männikön istutusta pieni 2ha palsta(: Katsotaan sitten miten käy, paikka ei hirvien talvilaidunta, kesällä niitä joskus näkee tuolla.

Viewing 10 replies - 151 through 160 (of 192 total)
1 2 3 … 15 16 17 18 19 20