› Keskustelut › Metsänhoito › Metsän uudistamisen kustannukset

Viewing 10 replies - 51 through 60 (of 192 total)
1 2 3 … 5 6 7 … 18 19 20

  • Metsän uudistamisen kustannukset

    Sent on: 20.10.2021 at 12:22

    Olen vanhoilla päivillä ajautunut ns sellaiseen tilaan että voi sanoa olevansa metsänomistaja,  jonka puuston ikä vaihtelee siellä 50 ja sadan vuoden välillä.  Kun on seurannut metsien uudistamista, kysellyt ja lukenut yms niin tuntuu järjettömän kalliilta ja epävarmalta että tekisi päätehakkuita ja uhraisi metsän uudistamiseen 1500 jopa 2000 euroa per hehtaari. Miten se voi olla kannattavaa, siksi tilasin metsälehden ja aloin seurata  lehteä ja uutisia…  ja ihmeteltävää riittää edelleen.

    Creator
    Tomperi
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Tomperi 22.10.2021 at 00:24

    Oon Tolopaisen kanssa täysin samaa mieltä.  Ammattimies on ammattimies.  Täällä on näitä kirjoittajia joita voisi tosiaan sanoa lillukkavartisiksi, kirjoittajia jotka saavat palkkaa kirjoittamastaan.Harmittaa etten aikaisemmin  ole tutustunut netissä Metsälehteen,  kuten tällainen juttu jonka löysin uuten tuttavuuteen tutustuessani , siis metsälehteen: ”Meille kaupitellaan nyt jotakin sellaista tapaa kasvattaa metsää, jonka tuottoluvut pohjautuvat vain laskennallisiin mallinnuksiin, eivät käytännön kenttäkokeisiin. Minun on kovin vaikea niitä hyväksyä, kun kuljen 28-vuotiaassa istutuskuusikossani, jonka mitattu kuutiomäärä huitelee yli 350 kuution – ja kertaalleen sitä jo tuli harvennettuakin.”

    Suoraan sanottuna nyt puutun lillukanvarsiin, en epäile ollenkaan ettei noin ole, se vissiin on sitä lillukanvarsiin sotkeutumista kun sanon, se anteeksi suotakoonn,  miksi tätä onnistumista hyvää tulosta miksi meni näin hyvin, voisi jakaa kaikelle janoiselle kansalle opiksi. Esimerkiksi hiihdossa jos suomalaiset keksii uuden luistovoiteen joka pn parempi kuin yksikään muu aikaisempi, siitä kerrotaan hyvissä ajoin, yleensä keväällä ja kaikki huippuhiihtäjät pääsevät siitä nauttimaan.  Kyllä ihan innostuksestaolisin valmis vakuuttamaan sen että kävisin kyllä katsomassa sellaisia kuusikoita jotka alle kolmekymmenvuotiaina saavuttavat 350 kuution tilavuuden.  jos osaisin niin laskisin onko se sitonut niin paljon hiiltä etteihän tosikaan,  sehän hirvee määrä jota on maansisässä… ilimankos ne ojat tukkeutuu vissiin rinnemaa pittää olla….

     

    Myönnän kyllä etten osaa eikä ole hajuakaan  kuinka kannattavuutta lasketaan yms, sen takia pysyttelen täysin kuutioissa tai täysin, kunhan opin, Euroissa, keskenään ei piä näitä sotkea, sen ymmärrän kyllä, toinen asia jonka ymmärrän kyllä, pitää olla varovainen tuossa mies sanalla hekumoimisella, sehän on täysin rinnastettavissa n sanaan. Jos nostat kilon miehenä maasta ei se paino siitään muutu jos sen nostaisi esim vaikkapa muunsukupuolinen tai nainen,,, asiat asioina eurot euroina kuutiot kuutioina jne,  lillukkakin laiduntamisen vähenemisen myötä harvinaistunut että pian ihmettlevät tuommoista sanontaa tulevat sukupolvet….

     

    Tolopainen 22.10.2021 at 06:10

    Mistä yhtiöstä bonuksia ei saisi rahana, kuten Visakallo väittää. Tietenkin saa.

    Visakallo 22.10.2021 at 06:14

    Vaihdan sanan bonus puukaupan lisukkeeksi. Anteeksi bonus-yleistyksestä johtunut väärinkäsitys.

    Jätkä 22.10.2021 at 06:29

    Kun lueskelee tarinaa Liezenin  28 vuotiaasta kuusikosta, niin auki jää vielä se, paljonko sieltä on enskassa hakatttu myyntipuuta / ha?

    Kyllä kai harvennuksessa on ainakin sata kiintoa myyntipuuta kertynyt, eli ennen hakkuuta on ollut 450 kiintoa hehtaarilla?

    Lukemat ovat yhtä rajuja kuin mestari-puuntuottaja Jeessillä, jonka metsä kasvaa hänen mukaansa yli 20 kiintoa joka vuosi / ha. Metsänkäsittelytavat vain ovat erilaiset: Jeessi tekee tuollaiseen metsään avohakkuun, koska ”- Ei kannata seisottaa pääomaa metsässä liian kauvaa ja puustahan tulee jo pikkutukkeja aivan mahtavasti”.

    mehtäukko 22.10.2021 at 06:31

    Tomperilla on tietenkin oikeus kyseenalaistaa asioita. Jos nyt kuitenkin katsottaisiin asioita onnistumisen näkökulmista ja edellä esitetyistä ekonomien kasvatusmalleista yms. Lyhyesti sanottuna jos kaikki olisi ”niin pielessä” kuin yksinkertaistettuna näyttää tai tuntuu, eihän täällä olisi yksityismetsätaloutta ollenkaan. No onko?

    A.Jalkanen 22.10.2021 at 07:38

    Kyllä tuhkalannoituksen ensisijainen käyttökohde on turvemaa. Sitten jos jää yli niin hätätilassa voi laittaa kivennäismaalle tai tienrakennukseen.

    Jos ostat vuokra-asunnon, niin sijoitat uudehkossa kohteessa usein omaa pääomaa vain osan ja vuokralainen maksaa loppulainat. Oman pääoman tuoton saa näin melko korkeaksi – kunnes korot nousevat ja vuokralaisilla ei ole enää varaa maksaa tarpeeksi.

    Tomperi. Metsälehden julkaisemassa metsämaan hintatilastossa on todelliset maksetut kauppahinnat, jotka sisältävät maaperän lisäksi puuston jonka osuus on yli 90 prosenttia kauppahinnasta. Tämä selittää 5000 euron hehtaarihinnan, mutta sitä ei makseta taimikosta.

    Kyllä 15 motin keskikasvu on mahdollinen rehevällä maalla Etelä-Suomessa, ja tarkoittaa että jakson lopulla on saatu hyvää rahallista tuottoakin. Uudistaminen ja hoito on maksettu. Tästä eteenpäin tuotto vain paranee kun vuosittain alkaa tulla melkein pelkkää tukkia.

    Puuki 22.10.2021 at 07:48

    On se hyvä kasvu tosiaan mahdollista myös Suomessa . Joskus aikoinaan käytiin tutustumassa puolalaista alkuperää olevaan istutuskuusikkoon jossa oli alle 30 ikäisenä harvennuksen aika ja tukkipuurunkoja  oli  jo n. puolet rungoista .   Nykyään on lisäksi kasvu parantunut koko Suomessa lämpenemisen vuoksi.   Alikasvoskuusikoissa ei ”ihan ” siinä ajassa päästä samaan .

    Kivennäsmaille ei kannata pelkkää tuhkaa kylvään(ei ainakaan havupuille) . Typpi-tuhka lannokkeita on myös olemassa.

    derHorst 22.10.2021 at 08:13

    Keskustelijoilla tuntuu ajatus harhautuvan metsänuudistusinvestoinnin kannattavuudesta metsämaan keskihintoihin ja poikkeuksellisen kasvaviin yksittäistapauksiin. Korko tuntuu olevan jo ajatuksena myrkkyä, mutta yritän kuitenkin.

    Jos teet 1500 e/ha investoinnin ja vaadit investoinnille maltillisen 4 prosentin tuottovaatimuksen, niin arvot on helposti laskettavissa eri ajankohdissa. Mainitaan vielä, että tuolla neljällä prosentilla ei tehtäisi minkäänlaista yrityselämän investointia liian huonon kannattavuuden vuoksi. Otetaan tarkasteluun vaikka vuodet 30 (ensiharvennus), 45 (toinen harvennus) ja 60 (uudistus) investoinnin jälkeen.

    30 vuoden päästä tuon kohteen arvon pitäisi olla 1500 x 1,04^30 = 1500 x 3,24 eli noin 4860 euroa. Yksittäisellä ensiharvennuksella hakattavalla puulla (100 litran keskikoolla) tehdään tuossa kohtaa tappiota, ellei puun reaalihinta ylitä 32,4 e/m3.

    45 vuoden päästä tuon kohteen arvon pitäisi olla 1500 x 1,04^45 = 1500 x 5,84 eli noin 8760 euroa. Yksittäisellä harvennushakkuulla hakattavalla puulla aletaan päästä plussan puolelle, jos tuonne on tullut yhtään tukkipuuta. Kuitupuuosuus mennee tappiolla edelleen.

    60 vuoden kohdilla arvon pitäisi olla 1500 x 1,04^60 = 1500 x 10,52 eli noin 15780 euroa, jotta haluttuun 4 % vuosituottoon päästään. Ehkä päästäänkin, aikaa siihen menee melkoisesti.

    Laskelmissa voi jokaista muuttujaa muuttaa ja testata vaihtoehtoja. Nyt kuitenkin näyttäisi, että jokainen ensiharvennuksella hakattu istutustaimi tuottaa tappiota. Kaikki muut kustannukset, kuten taimikonhoidot vähentävät tulevia tuottoja, niitä ei esimerkissä ollut. Kakkosharvennuksella päästään todennäköisesti kuitenkin plussalle yksittäisenkin puun kohdalla.

    Tästä voi kuitenkin päätellä jotakin edelleen. 1. Alkuinvestoinnin suuruus on aivan oleellinen kannattavuutta ajatellen 2. Korkokannan (=tuottovaatimuksen) nosto on myrkkyä 3. Kiertoaika on oleellinen. Jos kakkosharvennus tai uudistus myöhästyy vaikka parilla vuosikymmenellä, niin jälki on kannattavuusmielessä tuhoisaa.

    Jotakin muutakin voi päätellä. Rehevimmille paikoille kannattaa panostaa keinolliseen uudistamiseen, mutta heikkotuottoisimmille ei. Taimikonhoidolla ja harvennusten oikea-aikaisuudella on aika oleellinen merkitys mm. kiertoajan pitämisessä kurissa. Puun reaalihinnan laskua, kuten viime vuosikymmeninä näyttää käyneen, ei laskelmat oikein sietäisi.

    Mutta silti väitän, että Suomessa tehdään rankkoja yli-investointeja metsänuudistamisessa. Jotta tuon suuruutta voisi haarukoida, pitäisi tehdä vertailulaskelmat, mitä luontainen uudistaminen (esim. maata muokkaamalla) tai kokonaan uudistamatta jättäminen tuottaisi, sillä eivät nuokaan alueet puuttomiksi hakkuun jälkeen pysyvästi jää. Mutta jos näin ei tehdä, ja puhutaan istutusten absoluuttisesta kannattavuudesta tai sen kiertoilmaisuilla (hiilen sidonta, metsän keskimääräinen hinta, tulevien sukupolvien tulot jne.), niin toimitaan aivan mutu-tuntumalla ja uskomusten varassa. Mutta niinhän suomalaisessa metsätaloudessa on vuosikymmeniä tehty: uskottu, mitä virallinen totuus kertoo ajattelematta itse.

    Taiki 22.10.2021 at 08:26

    Kyllä. Tuoltahan se näyttää jos metsään jäävän puuston arvo huomioidaan vasta päätehakkuussa.

    Ola_Pallonivel 22.10.2021 at 08:30

    Mitä tuo 1500e per hehtaari alkupanos sisältää?

Viewing 10 replies - 51 through 60 (of 192 total)
1 2 3 … 5 6 7 … 18 19 20