Keskustelut Tekniikka Metsänomistajan parempi uusi auto. Osa 2

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 230)
  • Metsänomistajan parempi uusi auto. Osa 2

    Aloitin tämä jatkoketjun, kun alkuperäiseen ei voinut enää lisätä kirjoituksia.

    Jesse tuolla aiemmin ihmetteli, miksi VW-liike ei huolinut hänen Volkkariaan vaihdossa. Minä en sitä ihmettele, sillä auton historiassa taisi olla jotain epäselvää. Merkkiliike tiesi tämän, eikä enää halunnut sekaantua asiaan. Peugeot-liikeellä oli tarve saada uutta mallia kaupaksi, ja se saattoi lisäksi toimia hyvässä uskossa. Liike yritti ensin suoraa myyntiä, mutta todennäköisesti myi sitten Volkkarin kilotavarana jollekin kaukaisemmalle jopparille tai laitatti koko kotteron paaliin.

  • jees h-valta

    Onhan se Visakallo tosiaan Peugeot fuusioinut todella huonompia pois. Opel viimeksi meni ranskalaistalliin.

    Gla Gla

    Hiluxmetsuri: ”Nelivetolava-auto hieman korotettuna ja kunnollisilla isoilla nastarenkailla varustettuna on kyllä ihan oikeaa luksusta huonossa kelissa ajamiseen. Ei tartte pelätä jumiutumista…”

    Onko tuossa ajonhallintaa? Jos on, miten se toimii nelivedolla, kun keskitasauspyörästöä ei ole eli etu- ja taka-akselin pyörät eivät ole toisistaan riippumattomia? Omien kokemusten mukaan tuollaisen auton hallittavuus nelivedolla ajetaessa ilman ajonhallintaa on surkea. Toki se takavedollakin on surkea, eli ei tilanne nelivedolla huonommaksi ole mennyt ja kieltämättä erinomainen etenemiskyky siinä metsäautoteillä on.

     

    jees h-valta

    Niin on etenemiskykyä mutta se on juuri sitä auton korkeuden tuomaa etua. Onhan se muuten aivan hirvittävä kiikkulauta tienpäällä. Autohan maastossa liikkuisi lähes yhtä hyvin etuvedolla koska paino on kuitenkin etuakselilla. Takavedon lisäapu on hyvin pieni. Lava-autossa tietysti paino lisää takavedon hyötyä mutta aivan tärkein ja näölleen törkein ominaisuus on se korotettu koppa joka kiikkuu aivan järkyttävän hoineettomien ripustusten varassa. Pitäisi kieltää tienpäällä esiintyminen.

    Puuki

    Pikkuvolvossa taisi olla ranskalainen (Renaultin) moottori ainakin 2000-luvun malleissa. Niitä autoja valmistettiin Belgiassa. Isommat tehdään Euroopan markkinoille Ruotsissa ja moottoritkin on ruotsalaisia.

    Neliveto lava-auto kuorman kanssa on yleensä vakaa ajettava huonoissakin olosuhteissa.  Hyvien ajo-ominaisuuksien ja hyvän etenemiskyvyn yhdistäminen samaan autoon on aina jonkinlainen kompromissi. Siihen kun lisätään hyvä kuorman kuljetuskapasiteetti, niin ne tavallisen henkilöauton hyvät ominaisuudet jää väkisin vähemmälle.

     

    Arnold Layne

    Alkaa autokuume puskea. Metsäajoa eli tilojen ja kodin välisiä matkoja saan keskimäärin 8 000 km/vuosi, muuten kokonaiskilometrit 20 000 km pintaan. Jos laittaisi vaikka perus 45 000 euron auton, laskisi kulut toteutuman mukaan ja poistot / arvonalenemat, auton pitämisestä tulisi jo kannattavaa. Korkea neliveto, ilman sitä ei metsäteillä pärjää.

    wanhajätkä

    Metsäajoa tuli 23 000 km viime vuonna. Enimmäkseen Hiluksilla. Työkalu eikä kullinjatke.

    Perinnehän on että pitää olla kylän komein ori. Jos siitä haluaa pitää kiinni nii eihän mulla oo siihen mitään sanomista. Jos teki kauppaa isännän kans ni kannatti kehua ensiksi sen hevonen…..tunne ohjailee. Sehän on OK.

    Tolopainen

    Metsätaloudessa keskimäärin joka viides vuosi on voitollinen. Verot ei ole ongelma vaan tulojen vähäisyys. Nekin voi nykyisin nollata pääomatulojen tappiolla.

     

    ate

    ”Nelivetoisuus on sitä, että olet entistä kauempana avusta, kun tarvitset sitä”. Tämä Murphyn laki tiivistää hyvin nelivedon hyvät ja huonot puolet verrattuna tavallisiin ”vajaavetoisiin”.

     

     

    metsä-masa metsä-masa

    Nelivedolla yleensä pääsee takasin, jos meno eteenpäin keskeytyy. Itselle on tullut tutuksi useamman tyyppisiä nelisetoja Jeep manuaali diesel, Volvo XC60 manuaali diesel, Ford Ranger Super Cap ja Subaru Forester manuaali diesel kaikki on toimineet kohtuullisen hyvin.

    Jeep oli alennuslaatikollaan maastossa varsinainen mukava mörkö ja tienpäällä loikkarin ansiosta pienillä kierroksilla liikkuva auto, Volvo isolla diesel koneella maastossa hieman etupainoinen, joka halkaisi   painollaan pehmeitä paikkoja, Ranger puolestaan oli parhaimmillaan kuormattuna, voimaa ja pieniä vaihteita löytyi ja Subaru on vaihtelevissa maasto-olosuhteissa parhaimmillaan, etu ja takapään painotus on sopiva, eikä pääteilläkään sillä tien tukoksi jää.

    Jeep, Volvo ja Ranger oli niitä autoja joissa polttoainetta meni yli 10 litraa satasella ja Subaru nelivetoisena kukuttaa vain 6 l / 100 km.

    Ns, kaupunkimaastureissa on ilmennyt raskaammassa käytössä yllättäviä kytkinvikoja, joka on vienyt niitä ennenaikaiseen vaihtoon. Metsämiehellekin löytyy hyviä kulku- ja kuljetusvälineitä mieltymyksen käyttötarkoituksen mukaan !

    MJO

    Autohan maastossa liikkuisi lähes yhtä hyvin etuvedolla koska paino on kuitenkin etuakselilla. Takavedon lisäapu on hyvin pieni.

    Kannattaako kirjoitella, jollei tiedä asiasta mitään?

    Vai kulkee etuvetoinen lähes yhtä hyvin. Salli minun nauraa.. Jessellä ei jutut lopu vaikka tietämys on loppunut ajat sitten.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 230)