› Keskustelut › Harrastukset › Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Viewing 10 replies - 991 through 1,000 (of 1,096 total)
1 2 3 … 99 100 101 … 108 109 110

  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Sent on: 9.11.2020 at 12:11

    Tagged: 

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

    Creator
    Planter
    Theme Harrastukset Harrastukset
  • Visakallo 2.10.2022 at 07:02

    Pahat katovuodethan on tällä menolla tulossa, kun on ensin luontokatoa ja nyt myös hirvikatoakin. Suorittavan maisemissa hirvet ovat kuolleet jo nälkään, kun siellä metsät hoidetaan niin hyvin. Kunpa täällä Päijät-Hämeessäkin päästäisiin samaan!

    Visakallo 2.10.2022 at 07:13

    Tässä voi saada kohta eläinsuojelijat niskaansa, kun aion päräyttää alkavalla viikolla taas yhden hirvien ruokamaan tonttiin. Kun kävin etukäteen tutustumassa tähän varhaisperkauspalstaan, makaili siellä viiden hirven porukka mahat täynnä aivan tien laidassa.

    suorittava porras 2.10.2022 at 10:51

    Raivausajankohdallakin on väliä. Hirvet hakevat evästä hajuaistinsa avulla. Tuore raivausalue tuoksuu vahvasti ja kauas. Jos alueen männyntaimet ovat ehtineet jäädä vähän nopeammin kasvaneen lehtipuun varjoon ja mehevöityä , on syötti valmis ja vieraita riittää pienemmänkin hirvikannan alueella.

    Olen tykönäni tullut siihen päätelmään ,että männyntaimikot olisi viisainta raivata paitsi vähän etuajassa myös keväällä , jotta raivauksen aiheuttamat tuoksut olisivat ehtineet hävitä syksyyn mennessä ja männyntaimien maistuvuutta heikentävät lisäaineet kesällä valossa vahvistuttuaan vähentäisivät alueen kinnostavuutta. Tämä hirvivahinkojen vähentämisen keino perustuu siis pelkästään biologiaan ja hirven tapaan toimia etsiessään ravintoa hajuaistin avulla.

    Voisi siis olla kokeilemisen arvoista raivata männiköt alkukesästä ja kuusikoiden käsittelyn voisi jättää syksymmälle. Tuore raivausalue houkuttelee aina hirviä ,jos niitä esiintyy vähänkin. Syksyn mittaan hirvet laumautuvat , joten vahingot voivat muodostua paikallisesti merkittäviksi yksittäisten tilojen kohdalla, jos alueella on tehty syysraivauksia männyntaimikoihin. Tästä monet vetävät johtopäätökset ,että hirviä on liikaa eikä raivauskaan auta hirvivahinkojen torjunnassa. Ajoitukseenkin on kiinnitettävä myös huomiota.

    Visakallonkin kohde saattaa suurella todennäköisyydellä toimia syöttinä hirville. Näin ainakin omalla kohdallani tapahtui syksyllä tekemilläni raivausalueilla. Silloin totesin ,että syötti toimii. Tarvitsi laskea vain koira irti lähellä palstaa ja ampua hirvi tuokion kuluttua seisontahaukkuun taimikkoon tai lähelle sitä. Keväällä raivattuihin taimikoin oli turha mennä saaliintoivossa .

    Planter 2.10.2022 at 11:07

    Varmaan Suorittavan syväanalyysissa on perää, mutta. Omatoimisella metsänomistajalla on usein kevällä istutus ym kiireitä, raivausta tehdään silloin kun ehditään. Toisaalta tuoretta juuri kaadettua apetta hirvet syövät niitä kaadettujakin, eli poistettavaksi tuomittuja,  jos on kyse taimikon harvennuksesta en ole ihan varma onko syksy huono….ainakaan täällä jossa hirvet joka tapauksessa tulevat taimikkoon, houkuttelematta.

    Gla 2.10.2022 at 14:59

    Käsittelen mäntytaimikot Tricolla. Jos raivaustyömaa vetää hirviä puoleensa, silloin kai Trico aiheuttaa päinvastaisen reaktion. Toisaalta hirvet ehtii vuoden mittaan kulkea alueet ristiin rastiin, joten ei niiden tarvitse nokka pystyssä hajun perusteella ruokaa etsiä. Kyllä ne tietää, mistä sitä löytyy.

    Visakallo 2.10.2022 at 15:51

    Suorittavalla tuntuu yhä vain olevan sitkeä taipumus olla tietävinään toisten asioita. Kyllä se oli ihan ehta kuusen istutustaimikko, mistä minä ne pulleavatsaiset hirvet tavoitin. Eiköhän lähes jokainen raivaustöitä tehnyt ole nähnyt, miten hirvet tulevat raivaajan perässä syömään valmista lehtipuun luokoa, oli kysymyksessä mikä taimikko hyvänsä. Lehtipuuta sahaan  äitienpäivästä isänpäivään, ja pihkapuuta isänpäivästä äitienpäivään.

    Planter 2.10.2022 at 17:04

    Kyllä Suorittava on virtuoosimaisen hyvä laatimaan selityksiä, nostan metsäliiton hirvilippalakkia korkealle. Tehtävä on vaikea, kun yhtäaikaa hirvillä pitäisi palstalla olla syötävää eikä saisi olla, etteivät ne tule taimikkoon.

    Taimikossa ei saa olla syötävää, ei siis houkutella sinne hirviä appeella syksyllä. Hakkuitakin pitää tehdä. Tehdään palstalla olevaan männikköön harvennus juuri oikeaan aikaan hirvien ruokkimiseksi. Urakoitsijan tunnetusti saa paikalle juuri haluamaansa ajankohtaan juuri loppusyksystä, kun hakkuukelitkin ovat suosiollisia, eikö niin?

    Sana ja haju kulkevat ja hirvet saapuvat hakkuulle runsaslukuisina. Kun keskimääräinen palstakoko on luokkaa 30 ha, niin se mäntytaimikko on siinä ihan vieressä. Siellä on pehmeämpää ja makeampaa apetta, viimeistään kevättalvella kun hakkuutähteistä on parhaat palat maisteltu ja jääneet lumen alle, otetaan muutama askel ja siirrytään taimikkoon.

    Suorittavalla olisi hyvä pesti isomman naapurin ”metsästyksenjohtajan” neuvonantajana. Miten muutetaan jatkuvasti selitystä, kuitenkin niin, että vastapuoli on aina vastuussa tai syyllinen. Toivottavasti ei lähde, sillä sen jälkeen länsi olisi tuhoon tuomittu.

    Loppukevennyksen jälkeen takaisin vakavaan asiaan…..

    Edellä oli Annelin linkittämä Yle:n juttu:

    ”Hirviä on vähän ja se lisää katkeruutta – kemijärveläinen Mikko Törmälä kertoo, mikä lupakäytännöissä on hänen mielestään pielessä”

    Kukaan ei vaivautunut tutkimaan taustoja, joten pitänee jälleen kerran tehdä se itse.

    Kemijärven Rhy:lle on Luke laskenut verotussuunnitelman ala-ja ylärajat 213-266 lupaa. Rhy:n pinta-ala on 350 000 ha. Lupasuositus on siis 0,6 – 0,76 lupaa / 1000ha.

    Verotussuunnitelmalla pyritään alueellisen riistaneuvoston asettamaan hirvitiheystavoitteeseen ja se perustuu Luken viime kevään hirvikanta-arvioon.

    Hirvitiheystavoite on noin 1,5 – 2,0 / 1000 ha haarukassa. Luken arvio kevään tiheydestä on noin 2/1000 ha. Ollaan siis tavoitteen ylärajalla, hirviä ei ole vähän.

    Vuosina 2015-2017 Luken arvio hirvikannan tiheydestä hirvitalousalueella LA6, johon Kemijärvi ja Salla kuuluvat oli 3/1000 ha.

    Sen jälkeen 2018 uutisoitiin näin:
    .https://hirvikota.wordpress.com/2018/08/20/kemijarven-hirvituhot-vastaavat-jo-viime-vuoden-vahinkoja-koko-lapissa-ita-lapin-metsat-karsivat-mittavista-hirvituhoista/

    Nyt on vaan niin, että Lapin metsät eivät kestä 3/1000 ha tiheyttä. Alueellinen riistaneuvosto on tehnyt viisaan päätöksen, kun pudottanut tiheystavoitteen pienemmäksi.

    Jos metsät halutaan säilyttää jonkinlaisessa kunnossa, ne ajoittaiset paikalliset tyhjiöt pitää hyväksyä. Jos jokaisella tuhannella hehtaarilla pitää olla metsästettävä kanta, metsänhoidosta ei tule mitään. Silloin tihentymäalueilla on aivan liikaa sorkkia. Eihän se ole kuitenkaan perustuslaissa määrätty ihmisoikeus, että jokaisen metsästäjän pitää saada hirvisaalista joka paikassa, joka vuosi.

    Uutisen otsikko oli oudosti laadittu, sillä hirviä ei ole tavoitteeseen nähden vähän, vaan ollaan riistaneuvostossa asetetun tavoitteen ylärajalla. Ongelma alueella on haastatellun mukaan epätasa-arvoinen hirvilupakäsittely sekä pyyntialueet. Siitä asiasta en osaa kommentoida mitään.

    Edellä joku, en muista kuka, kommentoi artikkelia näin:
    ”Alueittaisissa pyyntisuosituksissa syksyn jahtiin todettiin ,että on pidettävä huolta ,että laajoja hirvityhjiöitä ei synny. Merkit tyhjiöistä on jo olemassa…Jos saalistettavaa on niukasti ,ei ole pakko käyttää kaikkia lupia.”

    Kehotetaan siis olemaan noudattamatta Luken verotussuunnitelmaa, jolla arvioidaan päästävän yhteisesti asetettuun tavoitteeseen. Tätä tekevät jopa vaikutusvaltaiset riistahallinnon jäsenet. Lisäksi osassa maata tavoitteita ei ole yhteisesti asetettuja, vaan pelkästään toisen osapuolen liian suuriksi sanelemia.

    Onhan se vastuutonta yllyttää metsästäjiä olemaan noudattamatta yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Näille henkilöille ei mielestäni saisi organisaatiossa osoittaa lahtivajan lattian siivousta vaativampia tehtäviä.

    Lain pykälien mukaan ministeriön pitäisi valvoa, ettei tällaista aisan yli potkimista tapahdu, mutta veli ponteva vaan peuhaa pahnoissaan.

    suorittava porras 2.10.2022 at 21:31

    Ei ole suinkaan kysymys ylipotkimisesta. Riistahallinnolla on vastuu siitä ,että pysytään tavoitehaarukassa eivätkä hirvityhjiöt kasva liian suuriksi. Planterin kommentoima referaatti oli suoraan metsästäjille omariistan kautta jaetusta jokavuotisesta infosta ja pyyntilupiin liittyvistä ohjeista .

    Ei ole montaa vuotta siitä ,kun pyyntilupia kehotettiin käyttämään vastaavalla foorumilla täysimääräisesti. Nyt on onnistuneen toiminnan tuloksena päästy tilanteeseen , jossa on noudatettava harkintaa. Jokainen seura tahollaan päättää /harkitsee havaintojensa perusteella ,paljonko pyyntilupia anotaan ja käytetään. Ei pitäisi olla mikään ihmetyksen aihe. Jos on , ihmettelijä ei ole perillä asioiden kulusta , vaikka kirjoituksissaan niin väittää ja asettaa riistahallinnosta tulevan ohjeistuksen kyseenalaiseksi. Käytettävissä oleva tieto ja paikalliset havainnot ohjaavat toimintaa. Yksittäiset mielipiteet ovat vain mielipiteitä.

    Tolopainen 3.10.2022 at 04:10

    Valitettavasti Suomessa lähdettiin vuosikymmeniä sitten siitä, että hirvet ovat korkeasti suojeltavaa arvokasta valtion omaisuutta. Eikä tuosta säätelystä ja asenteesta ole vieläkään päästy. Kaikki syyt mitkä estävät hirvikannan kasvattamista ovat tekosyitä. Valtava bisnes ja rahankeruu on rakennettu hirvenpyynnin ympärille. Metsänomistaja on tuossa kontekstissa häirikkö, joka halutaan häivyttää pois häiritsemästä toisten harrastusta. Yksi susi pitäjää kohden on suuri turvallisuusuhka, sitä tämä hirvimafia jaksaa masinoida.

     

    Visakallo 3.10.2022 at 06:37

    Suomessa on aivan toimiva systeemi pitää hirvikanta sopivalla tasolla, mutta patologiset valehtelijat käyttävät sitä hyväkseen ja ovat pilanneet sen. Käytännössä olemme ajautuneet aivan absurdiin todellisuuteen. Jos metsänomistajan taimikko on syöty, hänen on tilattava maksulliset tarkastajat paikalle toteamaan, että vahingon aiheuttaja onkin metsänomistaja itse, eikä se hirvi. Voisitteko kuvitella vastaavaa jollain muulla elämänalueella?

Viewing 10 replies - 991 through 1,000 (of 1,096 total)
1 2 3 … 99 100 101 … 108 109 110