Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 1,096)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • Planter

    Tilanne ei kuitenkaan liene kaikissa hirvitalousalueissa niin synkkä, kuin edellä. Miten sitten säädellään, jos on saatu sidosryhmien hyväksymä hirvitiheystavoite ja seuroilla on halu päästä tavoitteeseen.

    Kaikenlaisia sääntöjä verotuksesta on ollut. Urosten laadun korjaukseen tarjottu myös sarvisääntöjä. Esimerkiksi 4-10 sarvipiikkiset urokset piti säästää. Sarvipiikkien lukumäärän laskeminen kaatotilanteen alla ei ole aina helppoa. Jahdin alussa ei saanut ampua kuin kaksoisvasoista toista jne. Eli päästetään tarkoituksella osa elämistä pois tähtäimestä ja lopuksi voi jäädä lupia käyttämättä.

    Sitten on monia metsästäjiä harmittava kiimarauhoitus, jonka hyöty on kyseenalainen, mutta haitta merkittävä, koska leikkaa pari viikkoa pois parasta jahtiaikaa. Ainakin pohjoisempana se voi kostautua, olosuhteet vaikeutuvat, kun metsästysajan loppupuolella lumi tukkii metsätiet ja koirat uppoavat hankeen hirvien telottavaksi.

    Tällaiset säännöt ja lakimääräiset rauhoitukset laskevat lupien käyttöastetta, mikä saattakin olla niiden tarkoitus. Saadan säädeltyä niidenkin metsästäjien tehokkuutta, joilla olisi halu pitää kanta kurissa.

    Vasapainoa pidetään jonkilaisena hirvikannan terveyden indikaattorina. Varmaan jossain vaiheessa tulee tutkimustuloksia, joilla todistellaan, että kiimarauhoituksella on ollut positiivisia vaikutuksia ja sitä kannattaa jatkaa. Vasan paino lisääntyy kesällä jopa kilon päivässä. Syksyä kohti tarjolla olevan appeen ravintoarvo laskee, joten painon nousu alkaa hidastua. Kuitenkin lokakuun alussakin paino nousee kahden viikon rauhoituksen aikana, joten voi olla haastavaa erotella mistä mahdollinen pieni vasapainon muutos johtuu.

    suorittava porras

    Lumeton aika ei ole läheskään sitä parasta jahtiaikaa. Esim. haavakkotilanteet , jotka tuntuvat lisääntyvän , saattavat sitoa useankin porukan toiminnan ko yksilön saamiseksi pois päivilätä jopa viikoksi. Tyhjät vedot ja vääränsorttisia elukoita on yleistä lumettomaan aikaan. Pakkanen ja lumi johtavat oikeille jäljille ja tilanteet todennäköisimmin odotettuun päätökseen. Vasat jäävät hyvin helposti vasta lumen aikaan jahdattaviksi ja mitä myöhemmin lumi tulee, sitä enemmän niitä jää kaatamatta. Vaikutus on huomattava , kun yhdellä pyyntiluvalla on mahdollista kaataa kaksi vasaa . Jos kymmenenkin  lupaa jää käyttämättä, se tarkoittaa 20 sierainparia enemmän vahinkoja tekemässä.

    Lumettomuus vaivaa yhteislupaammekin.Suunniteltu aikuiskiintiö on käytetty ja jopa ylitetty. Vasoja puuttuu vielä kymmeniä.

    Planter

    Onhan se kaikille selvää, että jos sallittu pyyntiaika olisi vaikka syyskuun puolivälistä tammikuun puoliväliin, ilman mitään kiimarauhoituksia, olisi tehokasta. Vuodet eivät ole veljeksiä välillä tulee lumi aikaisemmin välillä myöhemmin, jokainen saisi valita sopivan ajankohdan ja aikaa olisi riittävästi. Luvat tulisi käytettyä tehokkaasti, sitä ei haluta.

    suorittava porras

    Muutamat tehokkaat porukat käyttävät lupansa parissa viikonlopussa. Sitten piisaakin hirville piilopaikkoja. Aistivat herkästi ,missä saa olla turvallisin mielin. Käy juuri kuten Planterin tapauksessa. Emä vasoineen parkkeeraa sinne ,missä ei ole enää pyyntilupia. Jos seurojen välillä ei ole yhteistoimintamahdollisuutta ,jahti tyssää siihen. Mitä pidempi jahtikausi , sitä harvemmin porukat ovat yhtä aikaa jahdissa ja sitä paremmat mahdollisuudet liikkuvilla otuksilla on säilyttää henkensä. Pahimmassa tapauksessa elukat luikkivat vilkasliikenteisen teiden yli naapuriin turvaan ja illalla takaisin samaa rataa.

    Tähän on turha esittää vastaväitteitä. On vuosikymmenien kokemus siitä , mitä on metsästää paikkakuntien rajalla ja valtatien lävistämällä kylällä. Metsästys on enemmän koirien noutamista ja pelastamista liikenteeltä ,kun varsinaista hirvijahtia. Tilanne on sitä hankalampi ,mitä etelämmäs ja tiiviimpää asutusta kohti mennään koko maan mittakaavassa. Yhteislupa lisää mahdollisuuksia oman kunnan alueella ,mutta naapurikunnan puolelle ei passeja viritellä. Hyväkään haukku ei päädy kaatoon naapurin puolella ,jos yhteislupaa ei ole eikä sillä alueella enää metsästetä.

    Visakallo

    Alkaako suorittava jo vanhemmiten pehmetä? Myöntää olosuhteiden erilaisuuden hirvenmetsästyksessä eri alueilla. Kuulemmeko jonain päivänä saman vielä puunkasvatuksestakin?!

    Planter

    No sovitaan, että mitä lyhempi pyyntiaika sitä suurempi saalis. Asia loppuunkäsitelty.

    suorittava porras

    Olen pitänyt olosuhteiden vaikutuksen itsestään selvänä kaikille enkä ole sitä enempää korostanut. Joillekin vaan on väännettävä rautalangasta…

    Kummastuttaa tuo muutamien maanomistajien esittämä vaatimus ,että maanomistajien edustaja ei saisi metsästää! Eiköhän lajin tuntemus olisi vain eduksi suosituksista päätettäessä. Ainakin eräiden palstalaisten ajatukset liikkuvat niin kaukana todellisuudesta ja vallitsevista käytännöistä ,että edustaessaan esim. riistaneuvostossa joutuisivat tietämättömyytensä vuoksi epäuskottavuuden ohella myös naurunalaisiksi. Metsästyskortti kuuluisi ainakin löytyä ,että ei tarvitsisi kinata selvistä asioista.

    Kehottaisin vielä kerran tutustumaan riistahavainnot.fi /hirvi sivustoihin. Sieltä käy ilmi ,että hirvikanta on saatu valtakunnan tasolla hyvin hallintaan ja kannanvaihtelut tasaantumaan ,kun kannanhoitosuunnitelmat on otettu käyttöön. Riittää ,kun selaa vuosittaiset saalistilastot ja havaintomäärät reilun 30 vuoden ajalta. Riistakeskusalueittainen tarkastelu samoista asioista auttaa myös ymmärtämään ,miksi Planterin valitukset mailleen pesiytyneestä hirviperheestä eivät saaneet millään suunnalla ihmeempiä toimia aikaiseksi. Oikeastaan on tapahtunut juuri päinvastoin hänen kotikonnuillaan. Yksi pääsky ei tee kesää eikä kaksi vasaa taimikossa merkitse ,että tilanne on sama kaikissa taimkoissa.

    jees h-valta

    Juuri noin se vaan oikeassa elämässä menee. Yksi pääskynen enteilee kesää ja kaksi vasaa taimikossa meinaa vuorenvarmasti että niin on myös naapurin taimikossa, paitsi että myös emiensä kanssa. Näin se on nykyhirvikannalla, ennen ei näin ollutkaan. Mutta eipä pitänyt pääskynkään silloin yksin kuleksia kotikonnuilleen muuttoreissulta. Nyt sen lajitoverit ovat jääneet syöjien verkkoon matkan varrelle.

    Tiina Lietzén

    Suorittavalle Portaalle kysymys: onko mielestäsi oikein, että ei-metsästävällä maanomistajalla ei ole mitään pääsyä päättämään metsästyssuosituksista, vaikka hirvieläimet oleilevat sekä metsästäjien että ei-metsästävien mailla?

    Planter

    Kun väkisin tyrkytetään, niin jatketaan näitä sidonnaisuuksia.

    Keski-Suomen alueellisen riistaneuvoston varapuheenjohtaja on

    Mhy Keski-Suomen valtuustossa.

    Ilmeisesti edustaa siellä puunkorjuualaa, koska hänellä on puunkorjuuyritys.

    On keskustan edustaja erään kunnan kunnanhallituksessa.

    Oli vaaleissa nykyisen maa-ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajan tukijoukoissa.

    On entinen Maaseudun Tulevaisuuden erätoimittaja.

    Ei ole vuosiin kirjoittanut nimellään, mutta mihin koira karvoistaan pääsisi, eiköhän kirjoita johonkin itseään kiinnostavalle foorumille nimimerkillä.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 1,096)