› Keskustelut › Harrastukset › Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Viewing 10 replies - 721 through 730 (of 1,096 total)
1 2 3 … 72 73 74 … 108 109 110

  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Sent on: 9.11.2020 at 12:11

    Tagged: 

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

    Creator
    Planter
    Theme Harrastukset Harrastukset
  • Gla 22.4.2021 at 08:26

    Olet siis sitä mieltä, että saalisvarmuus ajaa muiden tavoitteiden yli ja metsästyslain noudattaminen jää vähemmän tärkeäksi?

    Suorittava: ”Ehkä kannattaisi ottaa käyttöön ensiksi ”vastapuoli”-termin sijaan yhteistyötaho ja muuttaa suhtautumista toiseen osapuoleen.”

    Ok, lupaan jatkossa käyttää termiä yhteistyökumppani.

    Missä kohtaa on tarvetta muuttaa suhtautumista yhteistyökumppaniin, kun olen vuokrannut maani vastikkeetta, pidän yllä ajouraverkostoa ja raivaan metsiäni siten, että näkyvyys olisi ko. kasvatusvaiheessa mahdollisimman hyvä? Suosin sekametsää ja erirakenteisuutta, molemmat jossain riistanhoitojulkaisuissa toivottuja asioita. Lisäksi olen kertonut havainnoistani runsaasta peurakannasta ja toivonut ahkeraa metsästystä jne. Mielestäni en millään tavalla ole toimintaa yrittänyt hankaloittaa, päinvastoin. Joskus olen metsästäjiä työmaalle saapuessani tavannut ja kysellyt heidän toiminnastaan ja siitä, olisiko parempi mennä muualle töihin, ettei metsästys häiriintyisi.

    Toivottavasti metsästäjät ottavat myös käyttöön termin ”yhteistyötaho” tms. ja antavat sen konkretisoitua esim. sidosryhmäkeskusteluissa.

    ”Olin itse 70-80  – luvuilla täsmälleen vastaavassa tilanteessa hirvien suhteen ,kun Gla . Murheita riitti pelloilla ja metsissä. Lähdin kuitenkin omalla kohdallani hakemaan ratkaisuja yhteistyön kehittämisestä seurojen kesken ja metsästystä haittaavien rajojen ja rajoitusten vähentämisestä .”

    Käsittääkseni tällaisia järjestelmiä on jo olemassa, mutta kun 40 vuodessa ei tilannetta ole saatu kuntoon ja mukaan on tuotu tavoitteellisen kannanhoidon tuloksena myös peuraongelma, tuollaisista rajoitteista tuskin on kyse. Taitaa siis olla ihan toisenlaisia rajoitteita pelissä. Sellaisia, joihin ei maanomistaja tai edes ely-keskus voi vaikuttaa, vaikka yrittäisi. Aivan kuten sidosryhmäkeskusteluista tiedämme. Jos kanta pääsee kehittymään sidosryhmien toivomaan suuntaan, metsästäjät kiireesti vähentävät metsästystä.

    ”Yhteislupa ja paikkakunnan seurueiden metsästystavoitteiden laatimiset ja suunnitelman toteutumisen seuranta saman pöydän äärellä  ovat auttaneet tilanteen hallinnassa jo 30 vuotta.”

    Täällä on pääosin yksi seura per paikkakunta pl. muutama suurempi kunta. Silti jotain yhteislupajärjestelmiä on olemassa. Ongelmana ei siis ole järjestelmä, vaan käsitys sopivasta tilanteesta. Metsästäjien mielestä se varmaan pääosin onkin hallinnassa ja onhan se, kun itse saa asioista päättää.

    ”Tällä palstalla on kovasti kritisoitu juuri näitä työkaluja ,jotka toimivat suurimmassa osassa maata hyvin ja nimenomaan siellä ,missä yhteistyö on kitkatonta. Hyvistäkään kaluista ei ole apua ,jos yhteistyö ei toimi.”

    Minä en ole kyseenalaistanut muita asioita, kuin halua kannan leikkaukseen. Sinä taidat tuossa puhua seurojen välisestä yhteistyöstä. Siihen on minulla kovin vähän mahdollisuutta vaikuttaa.

     

    suorittava porras 22.4.2021 at 09:38

    Nimimerkki Gla on toiminut asiallisesti. Muutama muu nimimerkki on esittänyt järjestelmän ”syömähampaiden” poistamista keinona pienentää hirvieläinongelmaa.

    Esimerkkinä metsästyksen vapauttaminen(=tavoitteiden poistaminen) ja metsästysalueiden minimikoon pienentäminen(=lisää metsästystoimintaa rajoittavaa rajapintaa)  pahentaisivat tilannetta nykyisestään.

    Maanomistajalle vaaditaan myös oikeutta poistaa hirvieläineläin päiviltä omilla maillaan. Yksikään tämän palstan kyseisen mielipiteiden esittäjistä ei siihen kykyne. Jotka kykenevät ,ovat metsästysseurassa ja tekevät ,eivät suunnittele.

    Kanta-arvioiden arvosteluun pystyy jokainen . Harvassa ovat ne tahot ,jotka pysytvät niitä kattavasti ja luotettavasti tekemään. Missä tilanteessa oltaisiinkaan ,jos ei olisi järjestelmää kanta-arvioita tekemässä. Virheitä jatkuvasti kehittyvässä tilanteessa tehdään ,mutta virheet pyritään korjaamaan. Kun luonto on toisena osapuolena asiat eivät ratkea hetkessä. Kehitys on niin nopeaa ,että on vaikeaa pysyä mukana.

    Gla:n asuinpiirissä on myönteinen ongelma siinä mielessä ,että paikkakunnalla on vain yksi seura. Täällä niitä on toistakymmentä ja yhteistyön luominen näiden välille ei tapahtunut käden käänteessä. Lähtötilanne oli ,että omien rajojen ja toisten tekemisten vahtiminen oli joillekin tärkeämpää ,kun oma metsästys. Tätä tilaa kannustivat pitämään yllä toisilleen kateelliset tai vihaa pitävät naapurit. 30 vuodessa yhteinen sävel on löytynyt .

    Mitä laajempia yhtenäisiä alueita on metsästyskäytössä ,sitä helpommin metsästystä on kohdentaa alueille ,joilla mahdollisia ongelmia esiintyy. Isommasta kokonaisuudesta löytyy myös helpommin osaavia tekijöitä ongelmia ratkomaan. Ulkopuolinen naapurin villenserkunkaima ei välttämättä ole se luotettavin ratkaisu .

    Edellisellä sivulla ainoastaan totesin ,en toivonut, että suurta hirvieläinkantaa pidetään yllä ruuhkasuomen runsaampaa harrastajamäärää varten. Täällä ylempänä painitaan toisenlaisten pulmien kimpussa eli miten saada harrastus säilymään ,kun väki vanhenee eikä uusia harrastajia ole tulossa riittävästi harrastuksen pariin. Riistaa tarvitaan ,että homma kiinnostaa. Jos hirvikanta ajetaan liian alas kiinnostus loppuu ,kuten oli käydä kymmenen vuotta sitten. Lähipiirissä moni lopetti pysyvästi metsästyksen niihin aikoihin ,kun sen hetken riistamäärä ei tarjonnut riittävästi elämyksiä. Hirvieläimet ovat kuitenkin tehokkaita lisääntymään ,kun metsästyspaine laskee. Sitten ollaankin isompien kysymysten edessä ,kun ei enää löydykään osaamista ottaa tilanne haltuun.

    Vielä kerran toistan ,että maanomistaja pystyy parhaiten vaikuttamaan sorkkaeläinkantojen kehitykseen osallistumalla metsästysseuratoimintaan henkilökohtaisesti. Näin hän voi tuoda mielipiteensä esille suoraan seuran jäsenistölle ja edelleen seuraaville tasoille .Tarvittaessa voi myös poistaa sen pahuksen tuholaisen omalta maaltaan tai jos ei itse pysy tai ehdi ,soittaa tuttu seuran jäsen se tekemään. On mistä valita.

    Vielä noista alueellisista kantatavoitteista sen verran ,että ne eivät estä metsästysseuroja anomasta pyyntilupia haluamaansa määrää. Seuran tahtotila ratkaisee. Tahtotilaan voi yksittäinen maanomistaja vaikuttaa parhaiten kuulumalla seuraan.

    Gla 22.4.2021 at 09:58

    Kun ongelma on näinkin laaja kuin se on ja kärjistynyt etenkin peurojen osalta ja johon liittyy selkeästi sidosryhmien ajatuksista poikkeavia tavoitteita, pelkästään metsästäjien/maanomistajien tai eri seurojen välisen yhteistyön kehittämisen varaan asiaa ei pidä jättää. Näytöt siitä on annettu 40 vuodelta ja tulokset ei rohkaise. Nyt tarvitaan ulkopuolista ohjausta ja siinä avaimet on mmm:n pöytälaatikossa. Toistaiseksi sieltäkään ei ole halua tai kykyä löytynyt, mutta peuratilanteen kärjistymisen myötä tietoisuus tilanteen surkeudesta on levinnyt jo koko kansan pariin. Se toivottavasti tuo painetta laittaa asiat kuntoon. Valitettavasti Annika, ihan ymmärrettävistä syistä, on toistaiseksi keskittynyt riitelyyn Sannan kanssa ja ihan muista asioista. Jari on saanut jatkaan rauhassa myyräntyötään niin puolueensa kuin suomalaisen metsäluonnon ja -talouden suhteen.

    A.Jalkanen 22.4.2021 at 10:05

    sp, kiitos paljon selventävästä kirjoituksesta! Metsästystä harrastamattoman on toisinaan vaikea ymmärtää, miten metsästyksen rajoitusten poistaminen voisi vaikeuttaa toimintaa, mutta edellinen kirjoitus auttoi ymmärtämään.

    Meillä metsästämättömillä maanomistajilla pitää kuitenkin olla muitakin kanavia käytettävissämme kuin ruohonjuuritaso. Minulla on metsästäviä sukulaisia ja muita tuttuja seuroissa, joten saan sitä kautta viestiä menemään mutta kaikilla etämetsänomistajilla ei ole.

    On kohtuutonta vaatia liittymään seuraan, jonka tavoitteet eivät vastaa omiani: metsästettävän lintu- ja hirvieläinkannan maksimointi ja niitä metsästettäviä verottavan petoeläinkannan alentaminen mahdollisimman vähiin. Vieraslajien torjunnan hyväksyn, mutta valkohäntäpeura on myös vieraslaji.

    Gla 22.4.2021 at 10:14

    Totta. WWF:n, SLL:n tai vastaavan jäsenyys tuskin kääntäisi yhdistyksen suuntaa, vaikka sinne sellaista lähtisin tavoittelemaan. Jäsenmaksut kyllä kelpaisi, muuten jäisin täysin sivuun.

    Veikkaan, että metsästysseurassa kävisi samoin. Siksi ja 40 vuotisen näytön perusteella pidän parhaana ratkaisuna, että ohjaus tulisi ylhäältä.

    suorittava porras 22.4.2021 at 11:06

    Ylhäältä tulevat päätökset syntyvät aivan liian hitaasti siihen nähden ,mitä luonnossa tapahtuu. Kun tähän vielä lisätään monesti aiheeseen liittyvä muutosvastarinta, puhutaan jo kymmenestä vuodesta. Se on nykytilanteessa aivan liian pitkä aika. Viimeiset viisi vuotta pyyntilupia on tarjoamalla tarjottu ja saaliskantojen verotusta suunnattu vähemmän tuottavaan suuntaan(ylhäältä). Pikku hiljaa viesti alkaa mennä perille. Silti vieläkään naarasverotus ei ole toivotulla tasolla eikä kaikkia pyyntilupia ole saatu käytettyä ,kun jossain harvoissa tapauksissa .

    Nyt näyttää olevan tarjolla valkohäntien kohdalla kolmannes enemmän pyyntilupia ennätykselliseen viime vuoteen nähden. Miten urakasta selvitään ,on ihan paikallisissa käsissä ja niitä käsiä tarvitaan lisää ,jos tavoitteeseen halutaan päästä. Päättäjien pitäminen ”kusipuuna” tässä asiassa on energian tuhlausta.

    Gla 22.4.2021 at 12:40

    En lähtisi siihen, että ollaan vastakkainasettelussa ylhäältä tulevan ohjauksen ja sisäisen toiminnan suhteen. Molempia tarvitaan ja koska nykytilanne ongelmineen on syntynyt mmm:n myötävaikutuksella, on vaikea ymmärtää syytä olla muuttamatta linjaa. Jos muutosvastarinta kestää 10 vuotta, pitää muutos aloittaa heti, eikä 10 vuoden kuluttua. Nyt on 40 vuotta menty vikasuuntaan, eikö sen jo pitäisi riittää.

    Vhp-urakka on kieltämättä kova ja kaipaa lisävoimia, vaikka ajatus kokoomuslaisen liittymisestä vasemmistoliittoon vastustamaan verojen korotusta tökkiikin. Nykytilanteessa ehkä ei sittenkään olisi huono juttu, jos metsätalouden harjoittajat niihin talkoisiin osallistuisi. Jokainen kaadettu elukka sukupuolesta riippumatta menee oikeaan suuntaan.

    Tähän voisi tietysti suorittavan tavoin (ylhäältä tuleva ohjaus) todeta, että hidas on tuo keino vaikuttaa asioihin. Asioiden opettelu, koejäsenyys yms. vie monta vuotta, ennen kuin päätee itse tositoimiin.

    Tuossa vaan käppyröistä näkee, miten jo 10 vuotta sitten kaikilla oli tiedossa, mihin oltiin menossa. Tähän saakka on iloittu riistanhoidon menestystarinasta, nyt halutaan katkaista kannan kasvu pahimmilla tihentymäalueilla ja lisätä kantaa sen ulkopuolella. Ei kuulosta siltä, että metsästysurakkaa koetaan työläänä ja että kunnioitetaan suomalaista luontoa.

    suorittava porras 22.4.2021 at 13:28

    Koejäsenyyttä ei kannata pelätä. Heti ,kun oppii hommat se aika ainakin meidän seurassa on ohi. Koeaika on työpaikallakin ja sen kesto on tehotunneissa varmasti pidempi ,kun metsästyspuolella.

    Meillä tuoreimpien sääntöpäivitysten jälkeen seuran johtokunta voi tehdä päätökset jäsenasioista vaikka puhelinkokouksen avulla vuodenajasta riippumatta. Hirvijaoksen jäseneksi pääsevät jaoksen esittämät henkilöt.  Jäsenasioita ei tarvitse roikottaa vuosikokouksiin eikä isomman joukon ruodittavaksi. Tämän käytännön soisi yleistyvän muuallakin. Niillä seuroilla ,joden jäsenyyden edellytys on omistaa maata ,on pitkä matka tähän päivään ja joustaviin käytäntöihin.

    Nyt tarvittaisiin sitä joustavuutta monessakin suhteessa. Esimerkiksi yhdistyslain tasa-arvopykälää olisi nykyisessä tilanteessa venytettävä rajusti siellä ,missä valkohäntäpeuroja on eniten. Hetkellisesti on annettava innokkaimmille valtuudet ampua otuksia niin paljon , kun sielu sietää ilman jäsenkohtaisia kiintiöitä. Kun kantaa on saatu alennettua ,voidaan palata entiseen käytäntöön…..jos on enää tarvetta.

    Planter 22.4.2021 at 15:38

    Kylläpä on Suorittava porras tuottanut paljon tekstiä. Yritin löytää siitä ratkaisua keskusteluketjun otsikon asiaan. Eli hän anelee nyt nöyrästi apua metsänomistajilta. Kaikkien kynnelle kykenevien pitäisi tarttua aseeseen ja auttaa ratkaisemaan riistahallinon aikaansaama ongelma. Hyvä niin, mutta uskon, että vapaa potentiaali on aika vähäinen. Osa ei halua syksyn vapaina viikonloppuina ripustaa raivaussahaa seinälle, osalla tärisee kädet ja osalla sielu, joka ei tunne mielihyvää eläinten tappamisesta. Asia ei ratkea näin.

    Olin syksyllä tutun metsästäjän kanssa viikonlopun vhp-kyttäyskeikalla hänen maillaan ja kaksi pomminvarmaa tapaa kannan alentamiseksi tuli selvästi esiin. Ruokinta vain metsästysaikana ja automaatilla, joka annostelee niukasti ruokaa vain houkutustarkoituksessa. Ei kipata kuorma-auto- tai traktorikärryllisiä rehua ja jatketa ruokintaa metsästyskauden jälkeen. Kannan tuottavuus alenee näin huomattavasti.

    Toinen tapa on pimeänäkölaitteiden, yötähtäinten ja lämpökameroiden käytön salliminen. USA:n armeijan kehittämiä laitteita on kaupallistettu ja niitä saa jo kohtuuhintaan. Tosin laadukkaimmat maksavat vielä tuhansia euroja. Kaveri esitteli sellaista, on aika uskomaton laite, silmillä näytti aivan pimeältä, mutta pimeätähtäimeen piirtyivät valkohännät aivan selvinä. Metsäkauriit kävivät ruokintapaikalla päivälläkin, mutta valkohännät vasta hämärän laskeuduttua. Olisi aikaa valita eläimet ja kohdistaa ristikko paikalleen, mutta lain mukaan pimeänäkölaite pitää pimentää, jos ampuu. Haavakon etsintään sitä saa taas käyttää.

    Kun paikalle käppäilee haitallinen vieraslaji, supikoira, sen saa ampua pimeänäkötähtäintä käyttäen. Paikalle tulevaa haitallista vieraslajia, valkohäntäpeuraa ei saa ampua.

    Lakimuutosta pimeänäkötähtäimen sallimiseksi ei haluta tehdä, koska pelkona on, että metsästys tehostuisi liikaa ja valkohäntäpeurakannan kasvattaminen ja levittäminen voisi vaarantua.

    Kumpikin edellä esitetty tapa pienentäisi metsästäjien raatamista ja vaivannäköä kannan alentamisessa.

    Metsuri motokuski 22.4.2021 at 16:59

    Näyttää että suorittavan seurassa on sääntörike yhdenvertaisuuteen liittyen. Jos hirvijaosto on yhtä kuin hirviporukka ja sinne pääsee mukaan vain ne jäsenet jotka hirvijaosto kutsuu. Tuo epäkohta kannattaa korjata koska hirviluvat anoo seura ja siten kaikilla seuran jäsenillä on hirvenmetsästysoikeus. Mikäli jäsenen hirvenmetsästys lisenssit ovat kunnossa.

    Monessa seurassa tuo on perinteinen ongelma koska hirviporukkaa on pidetty ns eliittimetsästyksenä ja se haluaa kutsua vain mieleisiään jäseniä porukkaan. Tämä myös karkottaa nuoret jäsenet jahdissa ja ongelmia alkaa tulla.

Viewing 10 replies - 721 through 730 (of 1,096 total)
1 2 3 … 72 73 74 … 108 109 110