Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 791 - 800 (kaikkiaan 834)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • Kalle Kehveli

    Aikanaan kun kuljin kalastelemassa pohjoisruotsissa, niin siellä oli satojen hehtaarien hakkuuaukkoja, joissa täysin hirvien syömät taimikot. Ruotsissa hirvien aiheuttamat ongelmat ovat samaa luokkaa ruotsin mamujen kanssa. Yhteiskunta siellä sairastaa pahasti joka sektorilla, kun ei tehdä mitään. Pienistä ongelmista tulee suuria, jos ei toimita ajoissa.

    MTK:n painostaminen on avainasemassa hirvipolitiikkaa muodostettaessa. Maksan mielellään MTK:lle vaikka 100€:n jäsenmaksun, enemmänkin, jos sorkkaeläinpolitiikka (hirvet, porot, peurat) muuttuu radikaalisti.

    Puuki

    Hirvieläinvahinkojen korvausjärjestelmä kattaa vain murto-osan todellisista taimikkovahingoista ja kasvutappioista .  Yksi  eniten vahinkoa aiheuttava tekijä  on puulajin vaihdon aiheuttama kasvutappio.  Tyhjää parempi tietysti sekin, kun jotain korvataan , mutta korvauksen hakeminen  on tehty turhan hankalaksi.

    Vahinkojen ennaltaehkäisy olisi parempi tapa.

    reservuaari-indeksi

    Jos tässä osiossa olisi se ”Uutta tietoa” -painike, niin olisin sitä klikannut Puukin kommentin kohdalla. ☺

    ♥ Kerttu

     

    Puuki

    No ei ole uutta tietoa. Mutta aina parempaa silti kuin resurviaisen piikittelykommentit. Parempaan kun et ole pystynyt . En ole ainakaan huomannut yhtään rakentavaa kommenttia tulleen sieltä päin tälle palstalle, tyhjästä on tietysti paha nyhjästä.  Arvostelu  on helpompaa kuin heinänteko, ei siihen tarvita mitään avuja.

    Visakallo Visakallo

    Puuki kirjoitti juuri niin kuin asia on. Tyhjä tynnyri pitää kyllä kovaa ääntä, mutta ei täyty siitä lainkaan.

    mehänpoika

    Puuki tiivisti oleellisen nykyisen hirvieläinvahinkojen korvausjärjestelmän kattavuudesta ja sen aiheuttamista metsien kasvutappioista.

    Ihmettelen, miksi MMM:n alaista luonnonvarakeskusta (Luke) ei vieläkään ole velvoitettu tutkimaan hirviläinten aiheuttaman metsien kuusettumisen vaikutuksia luonnontuhojen lisääntymiseen ja monimuotoisuuden heikkenemiseen, vaikka huono kehitys on jo pitkään ollut nähtävissä. Tähän saakka tutkimusmäärärahoja on ohjattu lähinnä nykyistä hirvieläinpolitiikkaa tukeviin tutkimuksiin

    Planter Planter

    ”Yhtenä keinona Matala esittää hirvikannan vähentämistä. Toisena männyn viljelyn lisäämistä. Voi kysyä, mitä tutkijan päässä liikkuu kun vaihto-ehdot ovat noin äärilaidat ja toinen niistä aito aivopieru.”

    Kyllähän tuo Matalan laidunnuspaineen ja tuhojen pienentäminen toimisi, jos pystyisi rykäisemään kerralla laajoilla alueilla mäntytaimikot vaikkapa tuplaksi ja samalla hirvikanta pysyisi samana. Se ei kuitenkaan onnistu.

    Kävin patikoimassa MTK:n metsätilalla, likimain yhtenäinen noin  2000 ha tila. Mäntytaimikot olivat yllättävän hyviä. Siellä on tehty voimakkaita hakkuita, ja suuria yhtenäisiä pinta-aloja uudistettu männylle. Jos yhtenäisellä 1000 ha:n alalla on mäntytaimikoita vaikkapa 100 ha ja hirvitiheys 3 / 1000 ha, niin kyllä 100 ha taimikot jotenkin 3 hirveä kestää.

    Täällä kuitenkin tilat ovat tyypillisesti vain 20 ha luokkaa, joten pitäisi ajoittaa ja koordinoida pahimmillaan 50 naapurin kanssa uudistusmentelmät hirvenkestäviksi, joka on tietysti mahdotonta.

    Planter Planter

    ”Ruotsin hirvikanta on sen verran korkea, että siellä olisivat varmaan tyytyväisiä meidän nykytilanteeseen josta täällä valitetaan. ”

    Eivät olisi tyytyväisiä, sillä  ei Ruotsin hirvikanta ole pinta-alayksikköä kohti juurikaan Suomea suurempi. Vuosittain Ruotsissa on ammuttu noin 80 000 hirveä.

    Linkki alla: ”varje år skjuts under älgjakten omkring 80 000 älgar. Förra året blev det 80 354…”

    Ruotsin maapinta-ala on 35% suurempi kuin Suomen. Viimeisen viiden vuoden aika Suomen hirvisaalis on vaihdellut välillä 50 000- 58 000. Suomen pinta-alaa kohti Ruotsissa ammutaan siten likimain sama määrä hirviä kuin Suomessa.

    Kun saalis on samaa luokkaa ja hirvikanta pysyy molemmissa maissa melko vakiona, voidaan karkeasti olettaa, että hirviäkin on likimain sama määrä pinta-alayksikköä kohti. Ruotsin hirvien talvikanta ei ole 300 000.

    https://www.expressen.se/nyheter/algjakt-2020-jakttider-lan-for-lan-och-rad-till-jagare/

    Planter Planter

    Lisätietoa, josta kukaan ei ole kiinnostunut, löytyy täältä:

    http://www.algdata.se

    mehänpoika

    Luke:n tutkijat eivät ehkä hirvieläimiä koskevissa tutkimuksissa itse pysty enemmlti vaikuttamaan siihen, mitä tarkkaanottaen tutkitaan ja miten tutkitaan. MMM:n johtoporras tuntuu pitävän tutkimusohjelmat näppinsä alla. Voi olla, että liika sooloilu tutkijan taholta kostaantuu. Blogia voi kirjoittaa, mutta johtoporras ei kelpuuta tutkijan omia näkemyksiä Luken ”viralliseksi” näkemykseksi. Virallista kantaa tunnutaan jopa salailtavan.

Esillä 10 vastausta, 791 - 800 (kaikkiaan 834)