Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 831 - 840 (kaikkiaan 930)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • jees h-valta

    Suorittavan yksi lause liippaa sentään lähellä totuuttakin. Kun puoli vuosikymmmentä on patistettu porukkaa (niin oikea jatko lauseelle on) että et ammu yhtään peuraa omin päin tai saat seuran koko porukan vihat niskoillesi. Ja lihan jaossa ja makkaran teossa on porukan lämpö jo hiponut tappia jossa vain jahtikauden lopetus rauhoittaa hiukan tunnelmaa seuraavan syksyn niukkuuden jakoon.

    Scientist Scientist

    Tapasin viikonlopun juhlissa erään metsästysseuraihmisen. Hän kerti, että heille tullut velvoitteita entistä suurempien valkohäntäpeuramääären kaatamsesta. Ilmeisesti jotakin taloudellisiakin seuraamuksia jos oikein ymmärsin. Valkohäntäpeurakanta on täällä etelä-Pirknmaalla niin suuri, että valtio saisi palkata metsästäjiä kantaa vähentämään.

    oksapuu

    ”Jotain uutta pitää keksiä ja lopettaa mahdottomat vaatimukset”

    Niimpä niin…

    Gla Gla

    ”Valkohäntäpeurakanta on täällä etelä-Pirknmaalla niin suuri, että valtio saisi palkata metsästäjiä kantaa vähentämään.”

    En ole kuullut, että metsästäjät olisivat pyytäneet apua urakasta selviytymiseen. Ilmeisesti uskovat selviytyvänsä, vaikka urakka on kieltämättä hurja.

    Ennen ajattelin, ettei kannata liittyä metsästysseuraan, koska silloin metsästäjien tavoittelema kannan vahvistaminen saa lisää painoarvoa (seuran politiikan allekirjoittaman jäsenmäärän kasvu). Nyt kuitenkin on jo käynyt mielessä, että kun metsänhoidossa yritän ottaa luontoarvot huomioon, pitäisikö tihentymäalueella samaa toteuttaa myös metsästämällä. Vaikka peurakantaa joskus saataisiinkin leikattua, monta vuotta menee, ennen kuin voidaan alkaa puhua tarpeesta rajoittaa metsästystä. Sinä aikana osan vanhemmasta päästä olevien kavereidenkin aktiivisuuskin alkaa hiipua, joten seuraajia tarvitaan. En siis edelleenkään hyväksy alan hirvieläinpolitiikkaa, mutta juuri nyt tilanne vaatii toimenpiteitä eli lyijyä, tai nykyään pikemminkin kuparia keuhkoihin.

    Peuran reviiri on 5000-10000 ha suuruusluokkaa ja jos eläimiä on kesällä 50-75/1000 ha, tuosta voi laskea yhden metsäpalstan alueella olevien peurojen määrän. Ei lopu kesken.

    Planter Planter

    Riistakeskuksen uutinen: Hirvilupien määrä kutistui – Pyyntilupia on vähennetty monin paikoin hirvikannan pienennyttyä, riistakeskuksesta kerrotaan…Varsinais-Suomessa lupamäärät kuitenkin kasvoivat.

    Varsinais-Suomi luvat 2021
    1564 kpl

    Varsinais-Suomi luvat 2020
    1552 kpl

    Todellakin maakunnan lupamäärä on noussut 12 kpl. Kiitokset maa-ja metsätalousministerille, että on lopultakin ottanut todesta täältä kuuluvat hätähuudot kestämättömistä hirvivahingoista ja ajanut läpi lupamäärän kasvattamisen.

    Lainaan kiitossanat ne paremmin hallitsevilta, eduskunnan hirvieläinvahinkoja koskevasta lähetekeskustelusta

    Kansanedustaja x: ”Haluan osaltani kiittää ministeri Leppää hyvästä työstä, siitä, että hän on huomioinut hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korjaamisen ja ennaltaehkäisyn monin tavoin, niin kuin tässä keskustelussa on jo tullutkin esille.”

    Kansanedustaja y: ”Haluan tässä nyt myös esittää kiitokseni maa‑ ja metsätalousministeri Jari Lepälle niistä useista toimenpiteistä, joita hänen ministerikaudellaan on tilanteen korjaamiseksi tehty.”

    suorittava porras suorittava porras

    Planterilta jäi eräs kiitoksen aihe huomaamatta. Valkohäntiä on mahdollista (pitäisi) ampua komannes viime vuotta enemmän Varsinais-Suomessa. Lupamäärä kasvoi yli 30%.

    Planter Planter

    Ei passaa liikaa kiitellä, ettei nouse hattuun. Edellisillä metsästyskausilla leikattiin anotuista VS:n valkohäntäpeuraluvista lähes 10%. Sen  ja  sitä edellisten vuosien lupien panttaamiseen seurauksena nyt metsästäjillä on mahdollisuus jopa 30% suurempaan saaliiseen. Saa sitten nähdä kuin käy, sillä riistaneuvoston puheenjohtajakin vähän epäröi, koska ”siinä on oma vaivansa”.

    kim1

    Urjalassa hirvilupia 65 kpl..peuralupia 2470 kpl..,kääk

    suorittava porras suorittava porras

    Mihin huhuihin Planterin näkemys lupamäärien leikkaamisesta perustuu. Ihan selvällä suomella kehotettiin hakemaan lupia mahdollisimman paljon. Niitä haettiinkin niin paljon ,että osa jäi käyttämättä. Tuskin 100:aan prosenttiin yllettiin Varsinas-Suomessakaan…..vai oliko VS 2 taas säännön vahvistava poikkeus?

    Jean S

    Mielipidekirjoitus HS:ssä.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008214372.html

    Kirjoittajan näkemys on, että MMM ottaa käyttöön valon ja pitää kynsin ja hampain kiinni pinta-alavaatimuksesta ja metsästysseurajärjestelmästä.

Esillä 10 vastausta, 831 - 840 (kaikkiaan 930)