Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 841 - 850 (kaikkiaan 974)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • suorittava porras suorittava porras

    Joopa joo. Metsästyksen kaupallistamisen vaikutukset näkyvät räikeimmin siellä ,missä saaliskanta on tihein. Tiheänä pidetäänkin, että kauppa kannattaa. Pinta-alavaatimuksesta luopuminen ei myöskään korjaisi tilannetta. Metsästystä lisääntyvä rajapinta hankaloittaisi merkittävästi.

    Mitä” halukkaisiin” ulkopuolisiin metsästäjiin tulee ,voi olla kysymys metsästysseuroihin kelpaamattomista ja sopimattomista ramboista ,jotka toiminnallaa aiheuttavat vain hallaa metsästäjien maineelle ja tekemisille.

    Gla Gla

    Heittoja ongelman ratkaisemiseksi tai ainakin tilanteen muuttamiseksi (riippuu siitä, kenen näkökulmasta asiaa katsotaan) pitäisi voida perustella siitä lähtökohdasta, että muutoksella olisi jotain vaikutusta. En nyt ota kantaa siihen, onko pinta-alarajoitus tarpeen vai ei. Mutta jos se halutaan poistaa ja poistolla saada peurat vähentymään, pitäisi olla joku ajatus siitä, että pinta-alarajoitus toimii tällä hetkellä pullonkaulana. Muuten ollaan muuttamassa asioita muuttamisen ilosta ja tavoite jää sivuseikaksi.

    Itse veikkaan, että rajoituksen takia vailla metsästysmahdollisuuksia jääneet eivät ole se porukka, joka aktiivisesti peuroja metsästäisi, jos omilla maillaan voisi. Itsekin katselin omaa tilkkutäkkiäni sillä silmin, että kyttäisin siellä peuroja. Kovin nopeasti tuli rajat vastaan eli aika vaatimattomat puitteet olisi. Tuskin edes rusakkoa sieltä saisin. Kun naapurit on vuokranneet maansa metsästysseuralle, lupaa rajaloukkaukseenkaan tuskin tulisi.

    Ruokinnalla saisi tietysti peurat vaikka aarin tontille, mutta millaista ruokintarumbaa jaksaa, jos tavoitteena on ampua pakastin täyteen eli 1-2 peuraa. Ja missä ne käsittelee, keittiössäkö? Kannattaa ainakin varottaa vaimoa tällaisista suunnitelmista, kun kilon hauellakin saa sotkun aikaan. Eikä sitä tarvitse riiputtaa viikkoa ja sitten pakata vakuumiin.

    Planter Planter

    En tee heittoa vaan heitän kysymyksen. Kun 2005 metsäkauriin metsästyksessä luovuttiin luvanvaraisuudesta tapahtui ainakin Keski-Suomessa alla olevan kuvan mukainen ilmiö. Eläinmäärä oli kääntymässä eksponentiaaaliselle kasvukäyrälle. Vapauttaminen pysäytti välittömästi kasvun ja määrä pysyi miltei 10 vuotta lähes samana.

    kauris

    Miksi valkohäntäpeuran kohdalla ei tapahtuisi samoin? Erään vaikutusvaltaisen julkaisun erätoimittajakin kirjoitti, että metsäkauriin luvista vapauttaminen on vaarallinen esimerkki siitä, mitä tapahtuisi jos valkohäntäpeura vapautettaisiin luvanvaraisuudesta. Ei tosin perustellut mitenkään asiaa.

    Itse en usko, että vapaa metsästys toisi kovin paljon lisää harrastajia, eikä asia ratkea sitä kautta. Metsästysseurojen ”dynamiikka” saattaisi muuttua ja tehostua. Tietysti se aiheuttaisi myös parranpärinää. Nythän siellä asetetaan kiintiöitä, rauhoitetaan,”omitaan” ja säästetään eläimiä, ainakin tihentymien ulkopuolella. Itse ruokitut ovat omia peuroja, vaikka omistusoikeus syntyy vasta kun eläin on kyljellään. Vaikka sorkkia olisi ylemäärin liikaa, niitä ei kuitenkaan suostuta antamaan toisille.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Tässä minun keittiöni ikkunasta näki taannoin jopa parinkymmenen metsäkauriin laumoja. Luvanvaraisuudesta luopumisen jälkeen niitä on tullut ammuttua juuri tuon keittiön terassiltakin (myös saunan terassilta talon eteläpäädystä). Vuosiin ei ole ollut yhtään näköhavaintoa samasta ikkunasta (ei koko peltoaukealta). Jostakin syystä myös kauriinsyönnökset ovat loppuneet kuusentaimikoissa.

    Hirvet tuhoavat edelleen männyn- ja rauduskoivuntaimikoita. Sekin loppuisi luvanvaraisuudesta luopumisen jälkeen minun mailtani (ja samalla muutaman muunkin).

    suorittava porras suorittava porras

    Metsästyksen vapauttaminen  ei vaikuttanut kauriskannan kehitykseen juuri lainkaan. Kehitys lähti yhtä villiin laukkaan muiden hirvieläinten tavoin 2010-luvun puolivälissä. Tämä johtui kaikkien hirvieläinten kohdalla elinolosuhteiden ennakoimattomasta paranemisesta. Voitiin vain jälkikäteen ihmetellä tapahtunutta.

    Mitä ruokintaan tulee , homma ei ole ihan vaivatonta. Vaatii sitoutumisen toimintaan ympäri vuoden. Kyllä sillä ruokintaan osallistuvalla tulee olla jonkinmoinen etuajo-oikeus saaliinkin suhteen. Rutinaa tulee varmasti rattaisiin jos joku ulkopuolinen menee toisen ruokinnalta elikoita ominpäin poksauttelemaan. On kyse samasta asiasta ,kun vieras kävisi kokemassa kalastajan katiskat ,verkot tai rysät. Toki asioista voi ja pitääkin keskustella ,mutta puheet on hänellä ,joka pitää ruokintapaikkaa yllä.

    oksapuu

    Jaa…

    Kun lupakäytäntö ja yhtenäisen 500ha alueen vaatimus poistetaan niin kyllä niitä ruokintapaikkoja ilmestyy…

    Pikkuisen omenia jemmaan ja tyrkylle, eiköhän siitä peura kellisty…

    suorittava porras suorittava porras

    Mikä estää perustamasta / sallia perustaminen niitä ruokintapaikkoja jo aiemminkin? Ilman maanomistajan suostumusta niitä ei viritellä. Isäntä tarvitsee tämän jälkeen vain seuran soittolistan. Esim. viestillä wa-ryhmään voi pyytää seuran sorkkaeläinmetsästäjiä sopivaksi katsomassaan järjestyksessä elukoita tappamaan. Kun näin menetellään, on edes jonkinlaiset takeet osaamisesta ja toiminnan vastuullisuudesta .

     

    Planter Planter

    ”Metsästyksen vapauttaminen ei vaikuttanut kauriskannan kehitykseen juuri lainkaan.”

    Kuten tuon kuvan yhteydessä totesin, niin se pysäytti kannan kasvun useaksi vuodeksi, useimmat ymmärtänevät mitä kuva esittää.

    ”Rutinaa tulee varmasti rattaisiin jos joku ulkopuolinen menee toisen ruokinnalta elikoita ominpäin poksauttelemaan.”

    No varmasti tulisi rutinaa jos änkeisi toisten kyttäyskoppiin. En ehdottanutkaan, että vapautettaisiin ruokintapaikkojen kyttäyskopit kaikkien käyttöön. Valotin vaan, että eläinten ruokkiminen ei tarkoita, että niihin tulisi jotenkin omistusoikeus ruokkimalla, ei siis näin:

    ”On kyse samasta asiasta ,kun vieras kävisi kokemassa kalastajan katiskat ,verkot tai rysät.

    sillä

    Metsästyksessä on kysymys kenellekään kuulumattoman eli isännättömän esineen haltuun ottamisesta. Riistaeläin ei luonnossa liikkuessaan ole kenenkään omistuksessa, mutta metsästyksessä saatu saalis on metsästäjän omaisuutta.

    (Vaikka elävää riistaeläintä ei omista kukaan, valtio käyttää tosiasiallisesti omistajan päätösvaltaa pyyntilupasäädösten kautta.)

    Tolopainen

    Valkohäntä peuroilta on löydetty koronan vasta-aineita jenkkilässä. Kohta niiden lihalla ei ole mitään arvoa, kun ei voida käyttää ravinnoksi.

    jees h-valta

    Sudet ei kysele koronarokotusta.

Esillä 10 vastausta, 841 - 850 (kaikkiaan 974)