Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 951 - 960 (kaikkiaan 1,096)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • jees h-valta

    Glan kummasteluun yhtyen!

    Metsuri motokuski

    Onneksi on vielä riittävästi hirviä löytynyt. Jos ei löydy niin tiedän keneltä apua alan kyselemään.

    Puuhastelija

    Voihan se olla, että jos pelkästään maanomistajat saisivat päättää niin tavoite haarukka voisi olla vaikka 1-1,5/1000ha. Se mikä on toisille vähän on toisille liikaa.

    arto arto

    Paljon tullut metsässä liikuttua nyt syksyllä 1 emän ja 2 vasikkaa näkynnyt yllätin makuuksille kyseiset otukset. 20 metsin päästä emä nousi seisomaan tosi pikkuiset vasikat makasi vielä. Piti yskästä ennen kuin kaikkosivat.  Samalla seudulla susia näkynnyt koko kesän, Eräs aamu nukkunut talon pihamaalla. Seuraavalla viikolla 2 sutta nukkunut pellolla isännältä jäännyt lehmät navettaan.

    rööri roope

    P karjalassa 4 viime vuoden aikana sattunut 515 hirvikolaria,ihmisvahingot 2 kuollutta ,32 sairaalaan ja järkyttävä määrä romua.

    Lisänä mittavat vahingot metsässä.

    Joku edellä väitti ettei hirviä ole.Se on höpö puhetta.Oman seran hirvet nurin 3 päivään

    Metsuri motokuski

    Miksei röörin porukka hae jo keväällä enempää lupia ? Nythän niitä saa niin paljon kun haluaa.

    Gla Gla

    Jäin vielä ihmettelemään kirjoituksen tarkoitusta. Yritetäänkö sillä vesittää kaatolupajärjestelmä? Hirviä saa kaataa luvan mukaisen määrän, mutta nyt jollain on huoli siitä, että lupia on myönnetty liikaa ja pitää alkaa seuratasolla rajoittaa metsästystä. Aivan kuten kauriin vapauttamisen yhteydessä seurat asettivat jäsenkohtaisia kiintiöitä, kun laki salli rajoittamattoman metsästyksen.

    Valtapeliä vailla vastuuta, ei tässä muuta johtopäätöstä voi tehdä.

     

    suorittava porras suorittava porras

    Ei siinä lupajärjestelmää olla vesittämässä. Tavoitetaso on saavutettu ja pyyntilupia on vielä vähintäänkin riittävästi kannan pudottamiseksi alle tavoitetason. ”Luonnon poistuman” paikallinen lisääntyminen on myös otettava huomioon , kun liikutaan ahtaassa haarukassa. Niiden on turha arvostella lausuntoa ,jotka eivät tunne kokonaistilannetta juuri tällä hetkellä . Maanomistajat tuntevat -jos tuntevat- hirvitilanteen vain omalla maallaan, kirjoituksen laatijat laajemmin useamman hirvitalousalueen sisällä. Koirakokeet ja riistakamerat tuottavat vertailukelpoista tietoa eri vuosilta ja antavat pohjaa kehtyksen arvioinnille metsästyksen ohessa tehtävän havainnoinnin lisäksi.

    Palautetaan vielä mieliin ,että kaatolupien käyttöaste oli jo 80%:n tuntumassa viime kaudella ja kaadettujen vasojen osuus saaliista alle tavoitteiden. Vasatuotto oli siis laskenut merkittävästi. Tämä on se indikaattori ,jota metsästäjät seuraavat riippumatta siitä ,mitä ylempää ohjeistetaan. Ihmettelen suuresti sitä ,että ollaan repimässä peliverkkareita ,kun on päästy asetettuihin tavoitteisiin ja kehotetaan toimimaan tilanteen edellyttämällä tavalla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvää pohdintaa suorittavalla kuten yleensäkin. Palautetaan kuitenkin mieliin myös se, että tuo voimassa oleva tavoitehaarukka on metsästäjien itsensä asettama. Maanomistajien jotka eivät itse metsästä ja joidenkin muiden sidosryhmien mielestä tavoite voisi olla alempikin. Metsäuutisten mukaan Keski-Suomessa ei ole männyn ja koivun uudistaminen edelleenkään riskitöntä joten töitä riittää vielä.

    Yksi mittari olisi katsoa oman metsästysalueen hirvivahinkojen ilmoitukset, jotka ovat jäävuoren huippu todellisista vahingoista. Sitten kun niiden määrä on pyöreä nolla, ollaan saavutettu yksi tärkeä etappi.

    Toivotaan myös ettei takaisinlaskenta aiheuttaisi epämiellyttäviä yllätyksiä.

    Planter Planter

    ks1

    Tälläkin alueella vedottiin ”malttiin”. Tyypillisesti takaisinlaskenta korjaa käyrän loppupäätä noin 1/2 hirveä ylöspäin.

Esillä 10 vastausta, 951 - 960 (kaikkiaan 1,096)