› Keskustelut › Metsänomistus › Metsästysseurat ja metsänomistaja – yhteistä ja kummia sääntöjä

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 70)
  • Metsästysseurat ja metsänomistaja – yhteistä ja kummia sääntöjä

    Herätelläänpä vähän keskustelua aiheesta, joka tuntuu herättävän tunteita lähes jokaisessa pitäjässä: metsänomistajien ja paikallisten metsästysseurojen välinen yhteiselo.

    Metsänhoidollisestihan kuvio on selvä: me kasvatamme puuta ja toivomme, että taimikot saisivat kasvaa rauhassa ilman, että hirvipoppoo pitää niitä noutopöytänään. Miten teillä päin yhteistyö seuran kanssa toimii käytännössä? Onko hirvikanta saatu pidettyä sellaisella tasolla, että männyntaimet ja koivikot saavat kasvaa ilman jatkuvaa latvojen napsimista, vai tuntuuko syksyisin siltä, että luvat loppuvat kesken ja sorkkaa riittää silti joka notkoon?

    Erityisesti kiinnostaa tilanne etämetsänomistajan näkökulmasta: kuulutko itse seuraan, vai hoituuko homma vain vuokraamalla maat seuran käyttöön?

    Miten vuokrasopimukset on teillä muotoiltu – onko seuralle luovutettu kaikki metsästysoikeudet, vai rajattu sopimus tiukasti vain sorkkaeläimiin/hirvieläimiin? Moni tuntuu jättävän pienriistan itselleen tai lähipiirilleen, kun taas toisaalla seura vaatii ehdottomasti kaikki lajit samaan pakettiin, jotta maita ylipäänsä otetaan mukaan. Oletteko saaneet maiden vuokraamisesta vastineeksi suoran metsästysoikeuden koko seuran alueille tai esimerkiksi vapautuksen riistanhoitotoimenpiteistä?

    Ja sitten se mehevin puoli: mitkä ovat oudoimmat tai tiukimmat sääntöerikoisuudet, joihin olette seuroissa törmänneet?

    Tuntuu nimittäin siltä, että joissain seuroissa portit pysyvät visusti säpissä. Vaaditaan useamman vuoden koeaika tai talkootyöskentely kieli pitkällä ennen kuin jäsenyydestä edes äänestetään – ellei sitten sukunimi osu oikeaan sukuhaaraan tai maata löydy tiskiin suoraan vähintään sataa hehtaaria. Toisissa seuroissa taas nuorta ja uutta verta toivottaisiin mukaan avosylin, mutta byrokratia tai vanhojen konkareiden linjaukset jarruttavat.

    Minkälaisia kokemuksia teillä on – toimiiko vuoropuhelu ja luistaako jahti hyvässä hengessä, vai pitäisikö seurojen sääntökirjoja vähän tuulettaa tälle vuosituhannelle? Sana on vapaa!

  • Nostokoukku

    Jätit Kalle vastaamatta. Mitä vahinkoa metsästysseuran on metsissäsi tehnyt? Solvata muistit, et vastata.

    Gla Gla

    Norjasta Tanskasta, Islannista ja Färsaarista en tiedä, mutta Ruotsissa metsätaloutta vahingoittavat riistakannat ovat paljon suuremmat kuin Suomessa. Sitä varmaan kannattaa täälläkin vuokratulojen voimalla tavoitella.

    Kalle varmaan tarkentaa kommenttiaan.

    Metsuri motokuski

    Kallella on erinomaiset taidot kun hän pystyy arvioimaan suorittavan ampumataidon tuntematta edes henkilöä. Tällainen taito onnistuu vain erittäin harvalta henkilöltä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kerro Kalle lähde riistan jakoon muissa Pohjoismaissa, vai onko se lähde oma arvaus?

    suorittava porras suorittava porras

    Juu..   mitä tulee Kallen arvioihin, olen taantunut. Ennen kolme kohdistuslaukausta 100 metriltä mahtui sentin rinkiin. Nyt tarvitaan kaksi. Piti siirtyä haulikkopuolelle. Sielläkin kaksi on avainluku. Kiekot A ja B- tornista lähetän yhtä aikaa ja aika usein ne ovat molemmat myös hienona ennen maahan törmäämistä kaikilta kahdeksalta ampumapaikalta. Miten vastaava onnistuu politrukki Kallelta?

     

    Nostokoukku

    Ei se saaliinjako ole Kallen omaa arvausta. Muissa Pohjoismaissa saaliinjaon osalta on tiukemmat ehdot maanomistuksen suhteen kuin Suomessa. Lähtökohta on kuitenkin sama metsästysoikeuden suhteen kuin Suomessa. Raha tai isompi saalisosuus näyttelee kuitenkin isompaa roolia. Ruotsin ja Norjan valtionmaille on kuitenkin väljemmät kriteerit metsästämään pääsyn kanssa kuin Suomessa. Ennen Pohjois-Suomessa metsästäneet ovatkin suunnanneet metsästyksensä Pohjois-Ruotsiin. Siellä ei pienriistaa juuri arvosteta ja metsästysajat ovat huomattavasti pitemmät kuin Suomessa. Monet ovat kyllästyneet kulkemaan Suomessa lähes pelkkiä kannokoita, ojikkoja ja taimikoita. Ruotsin puolella on vielä oikeita metsiä ja ojittamattomia alueita.

    Mutta Suomessakin on paljon hirviporukoita, mihinkä ei ole pääsyä kuin metsänomistajilla ja heidän perillisillään. Alkavatko he maksamaan kauden alussa toinen toisilleen maanvuokria?

    Metsuri motokuski

    Hyvä kirjoitus koukku. Noinhan se on. Paljon arvostellaan metsästäjiä mutta paljon niissä kuitenkin on metsänomistajia.

    Ruotsissa tosiaan ei arvosteta kanalinnustusta siinä määrin kuin Suomessa.  Sen vuoksi siellä on metsästysajat hyvinkin väljät ja paljon suomalaisia käy siellä kanalintujahdissa. Sen olen kyllä huomannut että kyllä ruotsissakin alkaa puu kelpaamaan.  Monella alueilla hakkuut ovat valtavia. Vaaroja hakataan surutta aukoksi ja aukot ovat kymmeniä hehtaareja. Muutoksen tuulet sielläkin vallitsee.

    Nostokoukku

    Ihailen kovasti Suorittavan kiekkojen A ja B käsittelyä. Noin minullakin se sujui vuosikymmeniä sitten. Silloin saattoi mennä illan aikana Vihtavuoren sadan kappaleen laatikko kiekkopatruunoita. Enää en ole ampunut kuin istuvaa lintua varmaan 15 vuoteen, haulikolla ja enimmäkseen kiväärillä. Haluan, että se on laaki ja vainaa. Minua tympii haavakoitten tekeminen. Ja niitä tulee väkisin lentoonampujalta onpahan kuinka taitava tahansa. Lintu kun ei lähde ja lennä aina samassa asennossa kuin kiekko radalla. Viime syksynä ammuin kolme hirveä neljällä patruunalla. Mutta onhan vähänkään aseen käsittelyn selkäytimeen saaneen aika vaikea ampua hirven kokoisesta ohi. Joten ei se ampumataidosta mitään kerro.

    isaskar keturi

    Ruotsissahan kaikki riista kuuluu maanomistajalle, kun täällä isot sorkkaeläimet (hirvi, valkohäntäpeura) on valtio ominut. Suoraviivaisesti lasketaan vain saaliskiintiö/alue, ja jos omistat riittävän suuren alueen, saat hirven ampua. Metsätysseurat kokoaa alueita ja niiden hirvikiintiötä yhteisesti metsästettäväksi. Kun kaato-oikeus on maanomistajalla suoraan, niin se on helpommin ”kauppatavaraa”. Meillä riistahallinto on sosialisoinut suurriistan.

    Epeli

    Aloittajan ”kysymykseen”: Tuntuu nimittäin siltä, että joissain seuroissa portit pysyvät visusti säpissä. …

    Meillä rajattu jäsenmäärä ei maanomistaja jäsenyyksien osalta. Ei maanomista jäsenyydelle ei muita rajoituksia kunhan oletettavasti harrastaa metsästystä ja sitoutuu seuran sääntöihin. Maanomistajista ja heidän lähisukulaisista otetaan lähtökohtaisesti kaikki. Maanomistajat pääsevät seuraan ilman liittymismaksua(maat vuokrattava vastikkeetta seuralle) ja ei maanomistajille liittymismaksu määrätään vuosikokouksessa maksettavaksi, joista alle 18v puoleen hintaan.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 70)