› Keskustelut › Metsänomistus › Metsästysseurat ja metsänomistaja – yhteistä ja kummia sääntöjä

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 70)
  • Metsästysseurat ja metsänomistaja – yhteistä ja kummia sääntöjä

    Herätelläänpä vähän keskustelua aiheesta, joka tuntuu herättävän tunteita lähes jokaisessa pitäjässä: metsänomistajien ja paikallisten metsästysseurojen välinen yhteiselo.

    Metsänhoidollisestihan kuvio on selvä: me kasvatamme puuta ja toivomme, että taimikot saisivat kasvaa rauhassa ilman, että hirvipoppoo pitää niitä noutopöytänään. Miten teillä päin yhteistyö seuran kanssa toimii käytännössä? Onko hirvikanta saatu pidettyä sellaisella tasolla, että männyntaimet ja koivikot saavat kasvaa ilman jatkuvaa latvojen napsimista, vai tuntuuko syksyisin siltä, että luvat loppuvat kesken ja sorkkaa riittää silti joka notkoon?

    Erityisesti kiinnostaa tilanne etämetsänomistajan näkökulmasta: kuulutko itse seuraan, vai hoituuko homma vain vuokraamalla maat seuran käyttöön?

    Miten vuokrasopimukset on teillä muotoiltu – onko seuralle luovutettu kaikki metsästysoikeudet, vai rajattu sopimus tiukasti vain sorkkaeläimiin/hirvieläimiin? Moni tuntuu jättävän pienriistan itselleen tai lähipiirilleen, kun taas toisaalla seura vaatii ehdottomasti kaikki lajit samaan pakettiin, jotta maita ylipäänsä otetaan mukaan. Oletteko saaneet maiden vuokraamisesta vastineeksi suoran metsästysoikeuden koko seuran alueille tai esimerkiksi vapautuksen riistanhoitotoimenpiteistä?

    Ja sitten se mehevin puoli: mitkä ovat oudoimmat tai tiukimmat sääntöerikoisuudet, joihin olette seuroissa törmänneet?

    Tuntuu nimittäin siltä, että joissain seuroissa portit pysyvät visusti säpissä. Vaaditaan useamman vuoden koeaika tai talkootyöskentely kieli pitkällä ennen kuin jäsenyydestä edes äänestetään – ellei sitten sukunimi osu oikeaan sukuhaaraan tai maata löydy tiskiin suoraan vähintään sataa hehtaaria. Toisissa seuroissa taas nuorta ja uutta verta toivottaisiin mukaan avosylin, mutta byrokratia tai vanhojen konkareiden linjaukset jarruttavat.

    Minkälaisia kokemuksia teillä on – toimiiko vuoropuhelu ja luistaako jahti hyvässä hengessä, vai pitäisikö seurojen sääntökirjoja vähän tuulettaa tälle vuosituhannelle? Sana on vapaa!

  • Rane

    Vielä tuosta väitteestä että Ruotsissa on enemmän ojittamatonta suota.

    Suomessa on siis ojittamatonta suota 4,0-4,2 miljoonaa hehtaaria.

    Ruotsissa soita on 6,8 miljoonaa hehtaaria josta ojittamattomaksi ilmoitetaan 53,4% eli noin 3,63 miljoonaa hehtaaria…

    Nostokoukku

    Olen jututtanut Pohjois-Ruotsissa vuosittain metsästäviä suomalaisia. Heidän mukaansa olosuhteet niillä alueilla ovat aivan toista luokkaa kuin Pohjois-Suomen valtionmailla.

    Numeroiden valossa. Pohjois-Ruotsissa on suojeltuja lakisääteisesti tuottavasta metsämaasta 12%. Lisäksi metsänomistajat ovat suojelleet vapaaehtoisesti 5%. Lisäksi toiminnan ulkopuolella on kitu- ja joutomaita sekä tunturimetsiä. Pohjois-Ruotsista on huomattava määrä metsiä suojeltu. Ja tämä näkyy kyllä maisemassa siellä metsästävien mukaan. Itse en ole käynyt katsomassa, mutta mitä metsästysvideoita olen katsonut, niin melkoinen on ero Suomessa kuvattuihin videoihin.

    Rane

    Tilastojen mukaan Pohjois-Ruotsissa on suojeltua metsamaata 1,5 miljoonaa ha.Pohjois-Suomessa 2,3 miljoonaa ha.Videoissa voi toki olla eroa…

    Rane

    Ja Ruotsissa on siis metsää 27,1 miljoonaa ha,Suomessa 22,9 miljoonaa ha…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    On myös kerrottu (Rukopiikki?) että Pohjois-Ruotsissa on isot avohakkuut. Ilmeisesti metsästäjät eivät liiku näillä alueilla.

    Visakallo Visakallo

    Ei Suomessa pitäisi olla mitään hävettävää, sillä 20 %, eli 2,3 miljoonaa hehtaaria Pohjois-Suomen, eli Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun metsistä on suojeltu. -Eikö sekään tunnu joillekin riittävän?

    Gla Gla

    Aloittaja: ”Oletteko saaneet maiden vuokraamisesta vastineeksi suoran metsästysoikeuden koko seuran alueille tai esimerkiksi vapautuksen riistanhoitotoimenpiteistä?”

    Ei kai seuralla ole oikeutta antaa metsästysoikeutta muiden maille ilman vieraskorttia ja siihen liittyvä valvontaa.

    Mitä tarkoittaa vapautus riistanhoitotoimenpiteistä? Ei sellaista velvollisuutta ole.

    Gla Gla

    ”Tuntuu nimittäin siltä, että joissain seuroissa portit pysyvät visusti säpissä.”

    Metsästyksen voisi kuvitella olevan kuoleva harrastus, mutta oletus osoittautuu vääräksi. Liedon Riistamiehiin olisi tulijoita enemmän kuin voidaan ottaa.

    – Ensin ollaan kaksi vuotta koejäsenenä, ja sen jälkeen voi päästä peuraporukkaan. Mutta meitä on nyt niin paljon, ettei voida enää ottaa. Kun joku vanha jää pois, tulee uusi tilalle. 

    https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000012342376.html

    Numppi

    On fakta, että kolareita olisi enemmän jos eivät ampuisi annettua kiintiötä. Annettu kiintiö vaan ei koko varsinais-suomen alueella ole riittävä.  Ruokinnan perusteluista olen eri mieltä. Kolareita sattuu isoin osa ruokintakauden ulkopuolella.

    Nostokoukku

    Harrastin nuorena varsin aktiivisesti luontokuvausta. Oli omanlaisensa työ rakennella piilokojuja. Uskomattomia kuormia vietiin Pappa-Tunturiin köytettynä kakkosnelosia ja lautoja metsäpolkuja pitkin metsiin. Nykyjään tullaan lentokoneella kaukaakin valmiille luksuskojulle kuvaamaan illaksi kesyjä muodottomaksi syötettyjä karhuja, sitten saunaan ja valmiille illalliselle. Haetaan elämyksiä. Sama meininki taitaa levitä metsästykseen. Tapahtumaksi ja elämykseksi koetaan vain ampumatilanne. Riistanhoito, ruokinta, riistan seuraaminen, tarvittavien rakennelmien rakentaminen ja huoltaminen, jopa riistan käsittely eivät elämyspakettiin kuulu. Valmiit vakumoidut lihat toimittaa joku kotiovelle. Koko perinteinen eräkulttuuri on kiireen tieltä väistymässä. Sitten ihmetellään, kun maalaisten metsästysseuran ei tahdo päästä jäseneksi.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 70)