Keskustelut Metsänomistus Metsätalouden kannattavuus

Esillä 6 vastausta, 141 - 146 (kaikkiaan 146)
  • Metsätalouden kannattavuus

    Otetaanpa uusi ketju kun kannattavuus liittyy nyt jo kahteen keskusteluun: monimuotoisuus (metsäsertifiointi) ja jatkuvapeitteinen kasvatus. Linkin artikkelissa on haastateltu metsänomistajia Päijät-Hämeen alueelta – eli maamme parhaalta puuntuotantoalueelta – siitä miten he hahmottavat kannattavuuden.

    ”Haastatellut metsänomistajat mainitsivat runsaasti erilaisia kannattavuuden mittareiksi tulkittavia arviointitapoja, joiden perusteella kannattavuuteen suhtautumisessa voitiin erottaa kuusi perustyyppiä: absoluuttiset, suhteuttajat, tulojen turvaajat, riskin tiedostajat, arvon mittaajat ja markkinattomat.”

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5966.pdf

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”Vaikka puustoon sitoutuneen hiilivarannon määrä on Suomessa epäilemättä lisääntynyt tuntuvasti viime vuosikymmenten aikana, ei tämä ole tapahtunut ilman ekologisia tappioita: metsätaloudella on ollut kiistattomia kielteisiä vaikutuksia metsäluonnon monimuotoisuuteen sekä vesistöihin. Nämä tulee ottaa huomioon myös taloudellisissa laskelmissa.”

    Aika paha vaatimus, kun laskelmissa ei osata huomioida vielä edes puuntuotannon riskejä eli uudistumis- ja metsätuhoriskejä. Kestävyyden eri ulottuvuudet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan jos jotakin osiota kasvatetaan, toinen osio voi heikentyä. Väite kuuluu, että nykyään on painotettu liikaa metsän taloudellista merkitystä ekologisen osion kustannuksella. Metsätalouden kestävyyden jokaisen osion vaikutuksista osa on positiivisia ja osa negatiivisia, joten kokonaisarviointi on lievästi sanoen haasteellista. Metsäsertifiointi on kuitenkin hyvä yritys siihen suuntaan. Arvioinnissa pitää myös muistaa täsmentää onko tarkastelussa yksittäisen metsänomistajan näkökulma, jonkin sidosryhmän näkökulma vai vielä abstraktimpi asia eli yhteiskunnan kokonaishyöty.

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000008409802.html

    Kurki

    Linkin kommenteissa joku oli pahoittanut mielensä syvistä kuopista jollakin suljetulla armeija alueella, joilla ei vielä 10 vuoden päästäkään ollut taimia näkyvissä. Montut metrin syviä eikä kasoissa taimia, joka voisi viitata muuhun kuin mätästykseen esim. olisivat poteroita.

    Laikkumätästyksessä voi tulla syviäkin kuoppia, jos ei ole oikeaa kauhaa, mutta nekään sitten myöhemmin ei kyllä ole kulkuesteitä, kun kuopat jää pian kasvavien taimien oksien alle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Piti ottaa raskas tykistö käyttöön, eli Mikola ja Sarvas. Kommenttini em. linkin kommenttiosiossa:

    ”Kun täällä väitetään että metsien biologiasta ei ole tiedetty eikä opittu mitään, väittäisin, että paljon tärkeää ollaan myös jätetty omaksumatta tai unohdettu. Esimerkiksi se seikka, että metsämme eivät sovellu kovin hyvin jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen.

    Arvostettu metsänhoitotieteilijä Peitsa Mikola kirjoitti vuonna 1984 otsikolla ”Harsintametsätalous” seuraavasti, siteeraten Risto Sarvasta vuodelta 1948: ”On selvää että tämä menetelmä (varsinainen harsinta) on toteutettavissa vain sellaisten puulajien kohdalla, jotka sietävät runsaasti varjostusta, kuten esim. varsinainen jalokuusi (Abies pectinata) tai punapyökki (Fagus silvatica). … edellä mainittujen ”varjopuiden” levinneisyysalueiden pohjoisrajat merkitsevät myös varsinaisen harsinnan pohjoisrajaa”.

    EU:n käsittelyssä olevan taksonomiaehdotuksen mukaan yksittäisen yli 13 hehtaarin metsätilan tasolla pitäisi arvioida hiilinielut ja niiden säilyttäminen. Nämä ovat olleet PEFC-metsäsertifioinnin kriteeristössä alusta lähtien mukana. Niiden arviointi ei kuitenkaan ole mielekästä yksittäisen metsätilan tasolla muuten kuin omistajan omien tavoitteiden kannalta. Oikea tarkastelutaso on maakunta tai valtio. Vai onko mielestänne oikein, että muutaman hehtaarin Nalle Puh -metsää ei saisi hakata kerralla aukeaksi? Varsinkin kun jatkuvapeitteinen vaihtoehto johtaa useimmiten sekä ilmasto- että monimuotoisuushyötyjen heikkenemiseen.”

    Laitoin tahallaan viimeiseen lauseeseen kärjistävän väitteen, jota y-järjestöt ja jk-kauppiaat käyttävät päinvastaisessa muodossa, eli väitetään että jiikoo lisäisi ilmasto- ja monimuotoisuushyötyjä. Kumpikaan väite ei ole tietenkään pelkästään oikein tai väärin vaan riippuu tilanteesta.

    Pahoittelen, että juttu erkani kauas kannattavuudesta, mutta toisaalta EU-politiikka näyttää nyt kovasti pyrkivän rapauttamaan sitä.

    Puuki

    Puutarhanhoidon osaava hollantilainen ympäristöpoliitikko Timmermans on huono pohjoismaisen metsänhoidon ymmärtäjä .   Jätteiden kuljetuksen ja huonon käsittelyn yhdistäminen kestämättömään metsänhoitoon ei kuulosta järkevältä, kun on kyse esim. Suomen ja Ruotsin metsänhoitotavoista.  Tai sademetsien laajat hakkuut ja pienet hakkuuaukot Suomessa.   Mh:sta tietämätön tavan kubbe ei osaa erottaa niitä toisistaan mitenkään; saman virheen tekee näköjään EU:n vihreät ympäristökomissaarit.

    ”Metsää älköön hävitettäkö” on edelleen pääosin voimassa täällä. Aikajana on vain nykyään entistä pidempi , kun uusi metsälaki tuli voimaan 6 v. sitten.   Huonon näköiset kohteet on useimmiten jk:n heinittyneitä metsiä  joita ei ole saatu kasvamaan kunnolla uutta puustoa tai sitten uudistusala jota on kuvattu vain heti hakkuun jälkeen .

    Kurki

    Paluu tähän ulottuvuuteen.

    Teukka itse  ei taida olla tässä ulottuvuudessa. Liekö koskaan ollut?

    Artikkeli käsittelee Euroopan Unioniin tuotavia tuotteita.

    Jos esitys menee läpi jäsenmaissa ja EU-parlamentissa, soijaa, nautaa, palmuöljyä, sahatuotteita, kaakaota ja kahvia tuovien yritysten olisi ilmoitettava maantieteelliset tiedot hyödykkeiden alkuperästä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Varhaishoidot pääosin tekemättä. Tämä tekee huonoa metsätalouden kannattavuudelle.

    http://www.metsalehti.fi/uutiset/metsakeskus-vain-noin-puolet-taimikoiden-varhaishoidoista-tehdaan/#23e3039d

Esillä 6 vastausta, 141 - 146 (kaikkiaan 146)