Keskustelut Metsänomistus Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 430)
  • Metsätalouden kannattavuus

    Otetaanpa uusi ketju kun kannattavuus liittyy nyt jo kahteen keskusteluun: monimuotoisuus (metsäsertifiointi) ja jatkuvapeitteinen kasvatus. Linkin artikkelissa on haastateltu metsänomistajia Päijät-Hämeen alueelta – eli maamme parhaalta puuntuotantoalueelta – siitä miten he hahmottavat kannattavuuden.

    ”Haastatellut metsänomistajat mainitsivat runsaasti erilaisia kannattavuuden mittareiksi tulkittavia arviointitapoja, joiden perusteella kannattavuuteen suhtautumisessa voitiin erottaa kuusi perustyyppiä: absoluuttiset, suhteuttajat, tulojen turvaajat, riskin tiedostajat, arvon mittaajat ja markkinattomat.”

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5966.pdf

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Paikallistie pidetään kunnossa jos tien varrella on maatila.

    Ola_Pallonivel

    Haukiniemi kiteyttää hyvin aukon uudistamisen kustannukset. Jos tekee itse, niin todelliset kulut jää taimiin ja maanmuokkaukseen. Ei ole suuri kuluerä.

    Onko järkeä lähteä tekemään korkolaskuja 60 vuoden päähän, niin minusta ei. 20-30 vuotta vielä ymmärrän.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kustannuksia säästyi kun luotettiin luontaiseen uudistumiseen, mutta oliko kannattavaa pitkällä tähtäimellä, esimerkiksi jättää muokkaus tekemättä?

    http://www.metsalehti.fi/uutiset/metsakeskus-luontainen-uudistaminen-onnistunut-vain-puolella-uudistusaloista/#23e3039d

    Tomperi

    Jos metsätalous on kannattavaa niin onko siinä mitään järkeä että yhteiskunta sen harjoittamista tukee?

    Puuki

    Valtio on tukenut metsänkasvatusta suht. vaatimattomalla panostuksella koska puun kasvatus ja käyttö tuottaa ne tukirahat moninkertaisena takasin… Ja kuten olen n. 10 kertaa kertonut ennenkin, että tukivaroista suurin osa on mennyt suoraan teollisuudelle.   Sitä ei ymmärrä miksi esim. ammattiliittojen ja vak. yhtiöiden omistama  Kojamo on voinut hankkia miljardiomaisuutensa veronmaksajien tuella.

    Luont. uudistaminen  ei onnistu joka paikassa, siihen vaaditaan yleensä ennakkovalmisteluja ja sopivat olosuhteet  maaperän , sään ja s-puidenkin osalta. Silti voi joskus mennä pieleen, kuten aina luonnossa toimittaessa.

    Tomperi

    Missä metsä ei luontaiesti uudistu, ei se uudistu muutoinkaan.  Hillassa liikkuessa törmäsin kuoppamätästettyyn kohteeseen, avosuo, mättäisiin oli istutettu taimet, ei montaa kuollutta edes näkynyt, olivat loput ehtineet maatua, ehkä kyseessä oli koe koska koko suota ei  oltu kuokittu.

     

    Puuki

    Ei ole ihan noin suoraviivaista uudistamisen kanssa. Rehevät maat esim. ei luont. uudistu kuin harvoin ja pitää yl muokata ainakin ja useimmiten  viljellä.

    aegolius

    >Missä metsä ei luontaiesti uudistu, ei se uudistu muutoinkaan

    Jaa. Taitaakin olla turha kylvää tuota ostopalstan 13 v sitten hakattua ja edelleen lähes taimetonta VT-kuviota. Voiko tähän tietoon nyt luottaa? Et tietenkään vielä kertonut, että missä ajassa tuo tapahtuu. Jos odotan vielä 20 v, niin sitten?

    Tomperi

    Kannattaa sellainen kohde tosiaan aidata luonnonsuojelualueeksi kun se ei uudistu, kuinka isosta alasta lie kyse? Tarkoitin kyllä uudistumisella muitakin puulajeja kuin pelkästään mäntyä tai kuusta,  ottahan se oman aikansa, eikö todellakaan ole mitään esakoitumisen tai metsittymisen merkkejä? Siitenhän siinä on halvin tapa kuokka laikku ja simenet ….  jos luonnonsuojelu ei varottavan merkkinä innosta.

     

    aegolius

    No on jotain merkkejä. Hyvin harvakseltaan hieskoivua ja joku hassu mänty. Niistä vielä osa syöty. Erittäin aukkoinen. Ala on pieni, puolen hehtaarin ja hehtaarin väliltä. Olen samaa mieltä siitä, että kyllä metsä Suomessa takaisin tulee ajan kanssa. Se vaan voi viedä ensimmäiset 20-30 vuotta ennen kuin on edes reipasta taimikkoa. Ei sitä talousmetsänä voi ajatella. Melkein tämän vieressä keskellä VT-aluetta on puolen hehtaarin erikoinen märkä alue, ehkä lähde. Se olkoon rauhassa.

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 430)