Keskustelut Metsänomistus Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 430)
  • Metsätalouden kannattavuus

    Otetaanpa uusi ketju kun kannattavuus liittyy nyt jo kahteen keskusteluun: monimuotoisuus (metsäsertifiointi) ja jatkuvapeitteinen kasvatus. Linkin artikkelissa on haastateltu metsänomistajia Päijät-Hämeen alueelta – eli maamme parhaalta puuntuotantoalueelta – siitä miten he hahmottavat kannattavuuden.

    ”Haastatellut metsänomistajat mainitsivat runsaasti erilaisia kannattavuuden mittareiksi tulkittavia arviointitapoja, joiden perusteella kannattavuuteen suhtautumisessa voitiin erottaa kuusi perustyyppiä: absoluuttiset, suhteuttajat, tulojen turvaajat, riskin tiedostajat, arvon mittaajat ja markkinattomat.”

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5966.pdf

  • Metsuri motokuski

    Olishan nuo suomen metsät aika paljon erilaiset jos Tomperi opeilla olisi menty. Samanlaisia vois löytää venäjän Karjalasta ja Siperia länsiosista joissa ei juurikaan taimien istutusta harrasteta saatika taimikon hoitoa.

    Hämis

    Liittynee aloitukseen jollain tavalla.

    Puuki

    Turvemaille tullee rajotuksia mh:oon. Myös uudet sertiohjeet lisää kuluja jonkin verran.

    Metsätilojen hinnoissa ei näy uudet menoreiät ainakaan vielä.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    KeMeRat

    Ehkä ne eivät ole reaalitodellisuutta.

    Puuki

    Rantametsätiloilla varsinkin on vaikutusta hakkuumääriin. Vielä suurempi vaikutus jos 30-60  m rantakaistaleet tulisi joskus pakollisiksi.    Säästöpuuryhmät ja säästöpuut saattaa myös lisätä kustannuksia riippuen puustosta.      Turvemailla isoin ”uhka” on  vettyminen ja luonnontuhot jk-hakkuiden jälkeen.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Reima Muristo

    Säästöpuut ja säästöpuuryhmät ei lisää kustannuksia, korkeintaan vähentää tuloja. Senkin voi kiertää jättämällä harvennuksissa valmiiksi ”arvotonta” puuta säästöpuuksi.
    Mitä koulutusta nämä palsta-aktiivit on nauttineet, ei ainakaan ole pysynyt mukana?

    Tomperi

    Hyvä Hämis, jotain hyvää Karjalan ja Venäjn metsissä on, sota hävitti Karjalan metät ja niihin ei koskettu noin viiteenkymmeneen vuoteen, yksikään suomalianen metsäorganisaatio ei voivotellut ettei olisi ollut hakattavaa. Kiinnostaisi tietää millaisia metsiä ne olivatm ovat, ne karjalaisilta  riistetyt metsätmetsät?  hoitamattomia ryteikköjä viidenkymmen vuoden jälkeen???

    Visakallo Visakallo

    Mistä Reima niitä arvottomia puita sinne hoidettuun metsään tulisi?

    Visakallo Visakallo

    Kun meilläpäin tehdään aukko, niin 20 kpl hehtaarille sinne pitää terveitä tukkipuita pystyyn jättää. Kymmenestä latva katkaistuna. Eipä ne Reima mitään arvottomia puita ole. Sellaista se metsänomistaminen täällä reaalitodellisuudessa on.

    Reima Muristo

    Joku tunari on ”hoitanut” ne pilalle, joten ei mistään.

    Viisaampi mo ei keuli tukkiprosentilla, sillä on harvennuksessa jätetty joitakin parruja ottamatta.

    Reaalitodellisuudessasi on joku umpipuupää sumentamassa näkymää.

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 430)