› Keskustelut › Metsänomistus › Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 430)
1 2 3 … 32 33 34 … 41 42 43

  • Metsätalouden kannattavuus

    Sent on: 1.11.2021, 09:13

    Merkitty: 

    Otetaanpa uusi ketju kun kannattavuus liittyy nyt jo kahteen keskusteluun: monimuotoisuus (metsäsertifiointi) ja jatkuvapeitteinen kasvatus. Linkin artikkelissa on haastateltu metsänomistajia Päijät-Hämeen alueelta – eli maamme parhaalta puuntuotantoalueelta – siitä miten he hahmottavat kannattavuuden.

    ”Haastatellut metsänomistajat mainitsivat runsaasti erilaisia kannattavuuden mittareiksi tulkittavia arviointitapoja, joiden perusteella kannattavuuteen suhtautumisessa voitiin erottaa kuusi perustyyppiä: absoluuttiset, suhteuttajat, tulojen turvaajat, riskin tiedostajat, arvon mittaajat ja markkinattomat.”

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5966.pdf

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 12.12.2022, 20:54

    Tukkiprosentin yliarviointi on kuulemma yleinen virhe kannattavuuslaskelmissa. Harvennushakkuissa puiden runkokäyrä ei välttämättä käyttäydy Laasasenahon käppyröiden mukaisesti, vaan tiettyyn tukkiprosenttiin päästäänkin vasta isommilla rinnankorkeusläpimitoilla.

    Esimerkki. Laasasenahon runkokäyrään sovittamalla saadaan 225 mm kuusirungosta tukkia 78% ainespuusta. Totuus on kuitenkin luokkaa 52%, ja 78% tukkiosuuteen tarvitaan keskimäärin 320 mm paksu puu. (Kts. kuvat 1-3 julkaisussa Kärenlampi 2022.)

    Tähänastisissa runkokäyrätutkimuksissa ei ymmärtääkseni ole ollut vielä mukana aineistoa varsinaisista jatkuvan kasvatuksen erirakenteismetsistä. Asia tarkentuu kun hakkuita tehdään noissa kohteissa enemmän. Hakkuukone tuottaa runkokäyrä- ja katkonta-aineistoa, joten siitä ei sinällään olisi pulaa. Hakkuutapa vaikuttaa hakkuukertymän tukkiprosenttiin sitä kautta minkälaisia puita poistetaan, mutta periaatteessa kaikkien tukkirunkojen pitäisi olla kohtuullisen hyviä, mikäli ensiharvennus on tehty laatu edellä.

    Mielenkiintoinen tutkimuskohde kyllä, ja vaikutusta kannattavuusvertailuihin. Tällä hetkellä pystyy tukkiprosentteja korjaamaan ennustelaskelmissa alentamalla Laasasenahon mallien tuottamia ennusteita Mehtätalon malleilla.

    Lähteet:

    Petri P. Kärenlampi. 2022. Empirical observations of the yield of logs from trees of the boreal region. Baltic Forestry 28:556.

    Petri P. Kärenlampi. 2020. The Effect of Empirical Log Yield Observations on Carbon Storage Economics. Forests 11(issue 12), 1312.

    Mehtätalo, L. 2002. Valtakunnalliset puukohtaiset tukkivähennysmallit männylle, kuuselle, koivuille ja haavalle. Metsätieteen aikakauskirja 4/2002: 575–591.

    Tomperi 13.12.2022, 05:44

    Se on semmonen juttu että ymmärrys näyttää hämertyneen, en tohdi  näkyviin kirjuttaa keltä.  Kun sie metsää harvennat tiijjätkö sie mitä tapahtuu kasvulle sen jälkeen tai ootko huomannut? Tullut ajatelleeksi?  Puulle tullee hätä, se alakaa kasvattaa juurijjaan ja vahvistaa kantoa, sen näkhee kantoloista paksuuntuneena vuosikasvuina mutta eepä se  näy tukin latvassa… jonka on kannosta irrottanut ja kuuven metrin päästä pätkässy….  Nyt Aaa Jiiltä tuli ajatus katkos,  Laasasenahon taulukot kertovat yhden puun tilavuuksista,  ja totuus kertoo ns leimikon  kjeskimääräisistä tuloksista.

    Sitten voidaan sanoa että pystymitan jälkeen ei ole metsän myyjää rehellisesti kohdeltu metsän mittauksessa. Mitattaneen oikein mutta hakkuussa ei kaikistellen maksimoida tukkkipuun määrää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.12.2022, 05:50

    Runkokäyrä koostuu juuri niistä yksittäisistä puista joista tehdään keskiarvokäppyrä. Ei ole minun ajatus vaan siteeraan FaceBookissa esitettyä. Kyse ei ole nyt katkonnasta vaan siitä mitä rungosta saisi katkottua.

    Puuki 13.12.2022, 06:46

    Puuston harva asento vaikuttaa jk:n metsissä tukkipuiden tyven vahvistumiseen ja runkomuodon muutokseen.    Miten lienee jo taimivaiheessa harvemmassa kasvavissa metsissä (?).                                                                                              Jos taimia on ”normaalimäärä” min. n. 1000 kpl/ha  ei ainakaan tasaikäisen taimikon pituuskasvu vielä heikkene.    Saman voisi olettaa tapahtuvan riittävän tiheässä  jk-metsässäkin.

    Jean S 19.12.2022, 06:07

    Eli tehohoidettua metsää alaharvennettaessa harvennuksessa poistettavat puut ovat kartiokkaampia eli runkomuodoltaan ei-juoksevampia kuin mitä Laasasenahon malli olettaa, koska Laasasenahon mallin laskentaperusteena ovat harsinta-aikakauden harvempana kasvatetut tukkimetsät? Ymmärsinkö oikein?

    mehtäukko 19.12.2022, 06:46

    ”Kun sie metsää harvennat…” pitää kyllä paikkansa siinä, että hoidon laiminlyöntejä herätään korjailemaan vasta harvennuksissa. Hieksen ja lepikon pilaama arvotaimikko ei toivu kunnolla ja että se olisikaan enää täystiheä.

    Metsän mittaukset merkitsevät vain tilakaupoissa, puun myynnissä motomitan tarkkuus on fakta.

    jees h-valta 19.12.2022, 07:16

    Hieksen ja lepikon rikastama taimikko vasta onnellinen tapaus onkin. Siihen aina pyrin ettei taimikko ole yhden puulajin varassa vaan elämä on metsälöissäni monipuolista ja tuhon kestävää. Näin toivoi myös Metsäkeskuksen tarkastaja minun jatkavan.

    Puuki 19.12.2022, 07:30

    Laasasanahon mallit on norm. tiheydessä kasvavista metsistä ja siksi liian harvassa kasvatetut jk-puut ei sovellu siihen.  Johan tuo edellä selitettiin.

    mehtäukko 19.12.2022, 07:37

    ”…Näin toivoi myös Metsäkeskuksen tarkastaja minun jatkavan.” on viherpiiperön värittynyt ohje, ja Jeezzi nielee kaiken kakistelematta!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.12.2022, 08:57

    Huom. Korjattu sanamuoto edellä: luulin että molemmat mallit tuottavat runkokäyrät mutta ilmeisesti näin ei tapahdu, vaan Laasasenahon mallien tukkisosuutta korjataan Mehtätalon malleilla.

    En osaa ottaa kantaa tukkivähennyksen syihin. Kannattaa perehtyä alkuperäisjulkaisuihin kuten Mehtätalon julkaisu Metsätieteen aikakauskirjassa. Periaatteessa sitä kyllä luulisi, että harvassa koko ikänsä kasvanut puu olisi tanakampi (eli läpimitta suhteessa pituuteen suurempi) ja tämä nostaisi tukkiosuutta mikäli laatu on muuten riittävän hyvä. Asia tarkentuu kun tutkitaan lisää katkonta-aineistoja pitempään erirakenteisina kasvaneista ja koko ikänsä harvassa kasvaneista metsiköistä. Nythän tällaisia ei vielä juuri ole saatavilla.

    Pointti oli että jos ei käytetä harvennushakkuissa lainkaan tukkivähennyksiä, tulee tukin määrälle yliarvioita tulevan kasvun ennusteisiin. Olisiko niin että alaharvennettujen metsien päätehakkuissa niitä ei sitten tarvittaisi.

    Toinen pointti: diletanttien kuten minun ei pitäisi lähteä kommentoimaan ekonomiaa eikä taksaattorien hommia.

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 430)
1 2 3 … 32 33 34 … 41 42 43