Keskustelut Metsänomistus Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 430)
  • Metsätalouden kannattavuus

    Otetaanpa uusi ketju kun kannattavuus liittyy nyt jo kahteen keskusteluun: monimuotoisuus (metsäsertifiointi) ja jatkuvapeitteinen kasvatus. Linkin artikkelissa on haastateltu metsänomistajia Päijät-Hämeen alueelta – eli maamme parhaalta puuntuotantoalueelta – siitä miten he hahmottavat kannattavuuden.

    ”Haastatellut metsänomistajat mainitsivat runsaasti erilaisia kannattavuuden mittareiksi tulkittavia arviointitapoja, joiden perusteella kannattavuuteen suhtautumisessa voitiin erottaa kuusi perustyyppiä: absoluuttiset, suhteuttajat, tulojen turvaajat, riskin tiedostajat, arvon mittaajat ja markkinattomat.”

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5966.pdf

  • Puuki

    Yksittäisten puiden tukkiosuus lisääntyy (%:ja ) mutta PPA:n perusteella laskettu ha-kok.kasvu/-kertymä vähenee . Niin se menee, kun tulee tyvekkäitä tukkipuita korjuuseen.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    TTL

    Lukematta Kärelammen tutkimusta kommentoin kuitenkin.

    Ensin vaikutti, että 225 mm kuusirungoissa tukkiprosentin putoama 78 %:sta 52 %:iin ei voi johtua pienistä vääristymistä runkokäyrässä. Vastaava suhteellinen muutos olisi mahdollinen 190 mm kuusirungoissa, mistä juuri ja juuri tulee yksi tukki ja, jos hajontaa halkaisijoissa ei ole tukkiprosentiksi tulee laskennallisesti joku noin 50 %.

    No, hiihtolenkillä tuli mieleen, että tuossa 225 mm kuusikossa voikin olla se kriittinen raja, että tuleeko yksi vai kaksi tukkia. Eli pienikin ”ennustevirhe” voi pudottaa halkaisijan alle 160 mm (tai 150 mm tai jokin muu..) jo noin 7 m tyvestä, jolloin juuri millään ilveellä ei saada kahta tukkia.

    Isolta tuo putouma kuitenkin vaikuttaa 78:sta 52:een.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä vain, ja tuo TTL:n havainto selittääkin lisää sitä miksi tukkiprosentit voivat tuottaa ylläreitä nimenomaan harvennusleimikoissa eikä niinkään päätehakkuissa. Kun tukkeja katkotaan ”epäjatkuvasti” ostajan mitoilla eikä makseta koko tukkiosuudesta.

    Puuki

    Laasasenahon taulukossa näytti olevan suurin ero tietyn lpm:n puun  tukki%:ssa 16 %-yksikköä, kun mänty oli 9 m tai 22 m pitkä.     Siinähän ei ole huomioitu katkonnan vaikutusta vaan vain puun tukkiosuutta .

     

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä, mutta jos oikein ymmärsin Kärenlammen aineisto oli katkonta-aineisto. Ja tiedetään sekin että harvennuksissa ostajien erot katkonnassa korostuvat enemmän kuin päätehakkuissa.

    Tomperi

    Tottaki firman kannattaa hakkuuttaa tukkiputa selluun kun sellulla on paras kate, ja esimerkiksi mhy ei pysty valvomaan katkonnan oikeellisuuttaa millään tavoin ja mittauslaki on semmonen ettei eri mittaustapoja voi vertailla keskenään.

     

    Apli

    Nykyisessä sellu/energiasuhdanteessa tukkia menee varmasti paljon selluksi ja energiaksi niiden hinnat kun hipoo pilviä ja turpeesta on sanotaanko huutava pula, lisäksi energiayritykset haluaa hiilineutraaleiksi eli eroon turpeesta. Pikkusen pisti semmonen silmään että kolme suurta ei tällä hetkellä oikein innostu energiarangasta ensiharvennuksilla, muille kylläkin kelpaa…

    Tolopainen

    Ei näytä Koskisen osakkeet maistuvan, tänään päivävaihtoa 618kpl. Pölkky myytiin Itävaltaan. Alkaa sahoja kohta palamaan, merkit viittaa siihen.

    Visakallo Visakallo

    Isot määrät näkyy kantokäsittelyaikaan hakattua tukkia edelleen olevan välivarastoilla. Osa kasoista on jo aika tummanpuhuvia.

    mehtäukko

    Tomperi:..” ja esimerkiksi mhy ei pysty valvomaan katkonnan oikeellisuuttaa millään tavoin ja mittauslaki on semmonen ettei eri mittaustapoja voi vertailla keskenään…”

    Kuinka pukki kaalimaan vartijana voikaan valvoa? Ja katkonnan ”oikeellisuudesta” ei pitäisi kenenkään isommin viisastella, ellei näe ja ymmärrä siitä paikan päällä.

    Vain upotusmitalla ja tukkimittarilla on vertailu-arvoa motomittaan. Muilla saa pelata korttia keskenään.

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 430)