Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 1,591 - 1,600 (kaikkiaan 6,495)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Metsuri motokuski

    Satakunnan kansa kirjoitteli että jos Suomen hiilidioksidi päästöt punnerretaan nollaan vuosina 2030-3035. Se vastaa noin 0,14 prosenttia maapallon päästöistä. Kannattaako ?

    sitolkka

    Joskus olen miettinyt että kun Suomikin on säännöllisesti kokenut jääkauden ja peittynyt jäämassojen alle, niin mitä maaperän humukselle ja siihen sitoutuneelle hiilelle tapahtuu jääkaudella. Jääkautta edeltäviä turvekerrostumiahan ei liene mistään löydy. Syvällä maan uumenissa oleva kivihiili taasen säilyy lähes ikuisesti siellä. Joten eikös turvekin ole sama soista poltella pois ennen seuraavaa jääkautta?

    Timppa

    Intänpä minä vuorostaan Annelille vastaan.  Jos uudistusalalle tehdään 2000 laikkua a 0,5 m2, niin maata käsitellään vain 10 %.  Vaikka kaikki hiilensidonta poistuisi (mikä ei tietenkään toteudu) , niin se olisi 10 %, siis vähemmän kuin alueen uusi kasvu 30 %.  Käytännössä muokkausalueilla ainakin suuret kannot saavat jäädä rauhaan, joten muokkaus vaikuttaa hiilensidontaan tosi vähän.

    Sekin kannattaa huomata, että uudistushakkuiden hakkuutähteestä paljon päätyy poltettavaksi toisin kuin jatkuvan kasvatuksen tähteistä, jotka kaikki jäävät lahoamaan ja tuottamaan hiilidioksidia.

    sitolkka

    Muokkaus ei ole ainoa asia mikä vaikuttaa maaperän hiilensidontaan. Aukolla maaperä pääsee auringon vaikutuksesta lämpenemään enemmän ja eliötoiminta vilkastuu ja hajoaminen myös. Tämä lisännee hiiltä ilmaan.

    A.Jalkanen

    Kyllä ja kyllä. Edellisistä vastauksistakin huomataan, että hakkuualueiden välinen ja sisäinen vaihtelu on suurta, joten toimenpiteiden kokonaisvaikutusta maan hiilivarastoon on haasteellista laskea.

    Hiilen sidonta -termin kanssa pitää olla tarkkana. Voisi olla parempi puhua toisaalta puuston kasvusta ja toisaalta puuston tilavuudesta tai biomassasta eli hiilivarastosta. Hiilinielu olisi sitten kasvun ja poistuman erotus. Eri ihmiset käsittävät sidonnan eri tavoin, siis voivat tarkoittaa kumpaa tahansa edellisistä: joko kasvun aikaansaamaa hiilen sidontaa tai sitten hiilen sitoutumista biomassaan.

    Kurki

    Metsuri motokuski:   Satakunnan kansa kirjoitteli että jos Suomen hiilidioksidi päästöt punnerretaan nollaan vuosina 2030-3035. Se vastaa noin 0,14 prosenttia maapallon päästöistä. Kannattaako ?

    Suomen tavoite vuoteen 2015 on kasvihuonekaasupäästöjen ja nielujen neutraali tilanne ei hiilipäästöjen poistaminen. Se riittää, silloin Suomi ei lämmitä ilmastoa.

    Suomihan on jo vasvihuonekaasuneutraali, kunhan Luke korjaa pois laskelmista puujalosteiden viennin, joka kuuluu laskea niiden maiden hiilitaseen, joissa jalosteet käytetään.

    sitolkka

    Ai kuuluuko. Entäs sitten kun meidän suomalaisten kiinakrääsän kaikki päästöt lasketaan meidän hiilitaseeseen. Mehän ollaan ulkoistettu päästömme Kiinaan.

    Kurki

    Päästääkö Kiinasta tuotu kännykkä, kone tai hydraulisylinteri täällä Suomessa kuinka paljon hiilipäästöjä verrattuna siihen, että suomalaisesta sellusta Kiinassa tehtynä WC-paperina päästää hiilet ilmakehään?

    sitolkka

    Päästöt pitäisi laskea kullekin henkilökohtaisesti sen mukaan mitä ja missä tuotettuja tavaroita käyttää. Siten saataisiin kaikkien maiden päästöt ynnäiltyä. Eihän Suomi voi olla hiilineutraali jos me tilataan kivihiilivoimalla tuotettua krääsää Kiinasta.

     

     

    Puuki

    A. Mäkelä H:ki YO -14 , metsien eri kasvatusvaihtoehdot.     Tuolla on tietoa jk:n ja tasaikäisen eroista kasvussa (10-20 % heikompi jk:ssa) . Samoin lämpötilaeroista ja hiilen päästöistä eri kasvupaikoissa. Avohakkuualuekaan ei näytä olevan sen huonompi lämpötilan suhteen huonompi kuin erirakenteinen metsä.     Tasaikäisen metsän  ja jk – metsän hiilipäästöt ei eroa juurikaan. Enemmän vaikuttaa kasvupaikkatyyppi.  Aukosta hiiltä pääsee enemmän mutta sitäkin on tutkittu (en nyt muista mikä tutkimus) ja kasvillisuuden (taimet, vesakko+muut) kasvun lisääntyminen peittää sen vaikutuksen muutamassa vuodessa.

Esillä 10 vastausta, 1,591 - 1,600 (kaikkiaan 6,495)