› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 1,601 - 1,610 (kaikkiaan 6,478)
1 2 3 … 160 161 162 … 646 647 648

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki 13.11.2019, 15:55

    Sitolkka: Päästöt pitäisi laskea kullekin henkilökohtaisesti sen mukaan mitä ja missä tuotettuja tavaroita käyttää. Siten saataisiin kaikkien maiden päästöt ynnäiltyä. Eihän Suomi voi olla hiilineutraali jos me tilataan kivihiilivoimalla tuotettua krääsää Kiinasta.

    Kyllä ne Suomessa sellun valmistuksen tuotantoketjussa syntyvät hiilipäästöt (kannolta tehtaaseen ja satamaan) kuuluvat Suomelle (ja on Luke ne esim. norjalainen öljy laskenutkin Suomelle kuuluviksi aivan oikein) kuten kiinalaisten kivihiilipäästöt koneiden valmistuksessa kuuluvat Kiinalle ja myös lasketaankin Kiinalle kuuluvaksi.

    Suomesta viety puuenegia esim. pelletit tai turve polttoaineena tai kasvuturpeena eivät tietenkään kuulu Suomen päästöihin, kun ei lasketa Norjan öljynvientiäkään Norjan kontolle. Samaan lajiin öljyn kanssa kuuluvat kaikki hiiltä sisältävät biomassapuujalosteet esim. sellu, jotka viedään ulos Suomesta.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.11.2019, 16:06

    Vanhanen & Buchert -keskustelusta jäi haaviin pari käyttökelpoista käsitettä: ’holistinen kestävyys’ ja ’sovintohuone’. Suomen metsien käytöstä keskusteltaessa pitää ottaa monipuolisesti eri sidosryhmien toiveet huomioon ja pyrkiä kansalliseen konsensukseen. Osa metsäalueesta voi olla tehokasvatuksessa ja osalla vaalitaan esimerkiksi monimuotoisuutta tai virkistysarvoja.

    sitolkka 13.11.2019, 16:09

    Jo ihan perusteet miten mikäkin ja minne lasketaan ovat kiistanalaisia, joten miksi tähän hiilihöpötykseen lähdetään ollenkaan mukaan. Ihminen tuottaa ilmaan päästöjä ja jos hän ostaa Kiinasta puhelimen, niin puhelimen tuotantopäästöt pitää laskea tämän henkilön päästötiliin. Näin saadaan selville kuinka paljon kukakin ihminen ilmaan päästöjä aiheuttaa. Kun maan asukkaiden päästöt ynnätään yhteen, niin saadaan koko maan päästöt. Yksinkertaista. Eihän siinä muuten ole mitään järkeä.

    Kurki 13.11.2019, 16:33

    Tuohon henkilökohtaiseen hiilen kulutukseen en ota kantaa, vaan tähän viralliseen Luken tekemään viralliseen hiilinielulaskelmaan.

    Alla LUKEn tekemä virallinen vertailu-hiilinielulaskelma vuosille 2021-25 Lulucf- asetuksen mukaan eri hakkuumäärillä ja tuottoprosenteilla, jossa Suomen hiilipäästöiksi on luettu metsävientijalosteiden esim. sellu sisältämät hiilipäästöt. Suomen oma osuus ja omat päästöt metsäjalosteista on luokkaa 10%.
    Kun metsäviennin osuus  90 % poistetaan kuten Norjankaan öljyn vientiä ei lasketa Norjalle vaan käyttäjämaille, niin Suomessa voidaan hakata koko vuotuinen kasvu 115 milj. m3/v ja silti kasvihuonekaasutase on positiivinen, jota Suomi virallisesti tavoittelee vasta vuodelle 2035.

    Näin Suomen metsien hiilinielun laskentakaava vuosille 2021-25 olisi:
    METSIEN KASVU – luonnollinen poistuma – 0,1*hakkuupoistuma :

    Eli  0,9*115- 0,9(10- 0,1*85)= (0,9 on kasvun muutokerroin hiilidioksidiksi)

    103,5-=0,9(10-8,5)=103,5-16,<wbr />65= 86 milj.tn/v

    Ja Suomen kaikki kasvihuonepäästöt ovat vain 56 milj.tn /v.

    Linkistä löytyy kaikki vuoden 2017 Suomen kasvihuone päästöt vuodessa. jotka ovat 56.1 milj.tn/v.https://tilastokeskus.fi/til/<wbr />khki/2017/khki_2017_2018-05-<wbr />24_kat_001_fi.html

    Liitetaulukko 1/https://www.luke.fi/wp-<wbr />content/uploads/2019/04/luke-<wbr />luobio_20_2019.pdf

    Korko                                           2,5%         3,0%           3,5%             4,0%
    Puuston kasvu vuosina            2021-25    2021–25      2021–25        2021–25
    Puuston kasvu (koko maa)         114,9        114,0            113,2            112,4
    Poistuma                                          81,4            88,2              93,7               98,2

    Luonnonpoistuma                         8,0              7 ,9                 8,0                  8,0
    Hakkuut                                           70,7           77,6                83,0               87,6

    -Ainespuukertymä                         65,0            71,8                77,3               81,7
    -Energia   runkopuu                      5,7                5,8                 5,8                 5,8
    (sis. polttopuun)
    -Energia                                            5,3               5,3                   5,3                   5,3
    ainespuukokoinen
    Metsähake ja polttopuu                9,3               10,2              11,00             11,6

    Puuston hiilinielu                           42,7           33,5                  26                  19,9
    milj. tonnia CO2ekv. vuodessa

    Scientist Scientist 13.11.2019, 16:49

    Löysin tämän jutun Kanadan metsistä:

    https://thenarwhal.ca/canadas-forests-havent-absorbed-more-carbon-than-theyve-released-since-2001/

    Artikkelin mukaan Kanadan metsät ovat olleet CO2-päästölähde jatkuvasti vuoden 2001 jälkeen. Syitä ovat mm.

    – laajat metsäpalot erityisesti maan länsiosissa

    – laajat hyönteistuhot (mountin pine beetle ym), erityisesti kontortamänty

    – kuivat ja lämpimät  kesät, jolloin erityisesti kuuset kuolevat

    Metsäala pienenee  reunoistaan Albertssa. Siellä on myös poltettu tarkoituksella laaja metsävyöhyke, jotta hyönteistuhot eivät leviäsi sinne Brittiläisestä Columbiasta.

    Puuki 13.11.2019, 17:11

    Hiilen sitomisen lisääminen kiertoaikoja pidentämällä ja sen kustannuksien korvaaminen mo:ille hiilitonnimaksuilla on erään tehdyn tutkimuksen aihe.  Kun esim. männyn kiertoaikaa nostetaan 79 v:sta 100 v:een , niin hiiltä sitoutui jotain n.  50 % enemmän . Vain ylimäärästä maksettaisiin korvausta eli 10€/20 €/hiilitonni siitä kulusta, kun kiertoaikaa joudutaan jatkamaan tavallista pidemmäksi.

     

    MaalaisSeppo 13.11.2019, 18:54

    Nykyinen kiertoaika ei todennäköisesti maksimoi metsien hiilen sidontaa. Mielestäni ei kuitenkaan ole selvitetty, olisiko pidempi vai lyhyempi kiertoaika hiilensidonnan kannalta optimaalinen. Jotkut rummuttava pidemmän kiertoajan puolesta. Onko vain mielipide?

    Nykyinen kiertoaika on syntynyt markkinavoimien vaikutuksesta. Koska metsiemme kasvu ja puumäärä kasvaa koko ajan, niin periaatteessa metsien puumäärällä painotettu kiertoaika kasvaa koko ajan.

    Timppa 13.11.2019, 18:59

    Taas kerran.  Jos jossain jätetään hakkaamatta, niin sama puumäärä hakataan jossain muualla.  Voi tietysti olla viisasta pidentää kiertoaikoja ja kasvattaa laatumäntyä ja säästää vähän uudistamiskustannuksissa.   Niin me toimimme, mutta se johtuu siitä, että meillä on runsaasti vanhahkoja männiköitä.  Emme kuitenkaan näin toimien lisää maapallon hiilivarastoja, koska sama puumäärä hakataan muualla, Suomessa tai ulkomailla.  Sen sijaan hiilinielu pienenee, koska ikääntyneissä metsissä kasvu vähenee.

    En kyllä ymmärrä miten tällaista yksinkertaista asiaa ei ymmärretä.

    Remie 13.11.2019, 19:16

    Timppa on oikeassa. Puutuotteiden valmistusta pitäisi rajoittaa kaikkialla ennen kuin hiilensidonta toteutuu. Hiilen tuottajat on saatava kuriin. Metsien poltto on saatava kuriin. Kuinka paljon on tänä vuonna palanut kaikkiaan metsää. Meidän hiilitekomme valuu aivan tyhjiin  eikä vaikuta sinne eikä tänne.

    sitolkka 13.11.2019, 19:31

    200-vuotias mänty on jo erikoispuu, eikä sitä voi verrata bulkkimäntyyn. Tosin vanhassa männikössä, joka on 200-300-vuotias syntyy koko ajan kelohonkia, mikä on myös omansa erikoispuu. Paljonko tällaisesta maksetaan hiilensidontamaksua?

Esillä 10 vastausta, 1,601 - 1,610 (kaikkiaan 6,478)
1 2 3 … 160 161 162 … 646 647 648