Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 6,494 vastausta, 130 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten VisakalloVisakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,871 - 1,880 (kaikkiaan 6,495)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Visakallo Visakallo

    Nyt olen varma, että metsänomistajia yritetään kusta pahemman kerran silmään. Kukahan kertoisi, miten kahdeksan prosentin hakkuuiden lisäys voi johtaa 43 prosentin hiilinielun pienenemiseen?

    Tilastokeskuksen julkistaman ennakkotiedon mukaan hiilinielut olivat vuonna 2018  peräti 43 prosenttia pienempiä kuin edellisvuonna. Syynä olivat etenkin ennätyssuuret metsänhakkuut.
    Vaikka osa uusista luvuista selittyy tarkentuneilla laskentamenetelmillä ja uusilla puuston kasvuarvioilla, Tilastokeskuksen analyysin mukaan hiilinielun pieneneminen johtuu ennen kaikkea metsänhakkuista. Vuonna 2018 teollisuuspuun hakkuut olivat ennätystasolla. Ne kasvoivat kahdeksan prosenttia edellisvuodesta. HS

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Spekuloinnin puolelle menee, mutta pari selittävää asiaa tulee mieleen. Toinen on sää, joka lämpimänä kesänä (kuten 2018) hajottaa maaperän hiilivarastoja keskimääräistä vuotta enemmän. Toinen selittävä tekijä voisi olla laskutapa, jossa markkinahakkuissa poistettuun runkopuuhun lisätään oksien ja juurten poistumat.

    Kurki

      AJ.   markkinahakkuissa poistettuun runkopuuhun lisätään oksien ja juurten poistumat.

    Mutta ei lasketa hakkuuylijäämän hiilinieluun oksien ja juurten kasvua?

    Lukehan(https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2019/04/luke-luobio_20_2019.pdf…..taulukko 2. /sivu 20) on jo laskenut karikkeelle (oksat ja juuret) niinkin suuren hiilinielun kuin (kivenäismaat – 6,49 milj.tn/v ja org.maat + 1,71 milj.tn/v. ) KARIKKEEN NIELU YHTEENSÄ= – 4,78 milj.tn/v. Lisäksi ojituksen päästöjä n. +2,0 milj.tn/v ja puutuotteiden nieluja -6,49 milj.tn/v. Muut päästöt näyttäisi olevan merkityksettömiä.

    Maaseudun tulevaisuudessa 4. joulukuuta oli hyvä selvitys hiilinielulaskennoista. Esimerkiksi jokainen EUn jäsenmaa voi itse valita hiilinielun vertailutasolaskelman laskentatavan. Lulucf-asetus ei vaadi maita käyttämään samanlaisia laskentamalleja, vaan komissio on halunnut jättää valtioille joustovaraa omista menetelmistään arvioida päästöjen ja nielujen kehitystä.

    Joten ei ole mitään estettä arvioda esim. Suomen kemiallisen metsäteollisuuden viennin osuutta pois hiilipäästöistä aivan kuten Norjakin tekee vientiöljynsä suhteen ja huomioida puunpolton päästöistä vain puolet laskelmaan, kun ne päästöt eivät ole samanarvoisia kuin fossiilisten polttoaineiden.

    Eikähän vertailutasolaskelmaa tehdä yhden vuoden lukujen pohjalta vaan 5 vuoden. Vastahan uutisoitiin Luken laskema 5 vuoden hakkuusäästö 120 milj.m3 eli 24 milj.m3/v.     Linkki:   https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.557293

    Eli Suomen metsien hiilinielu  -1,35*24 – 4,78 + 2,0 -6,49 – 0,9*35 (olett. viennin osuus puolet hakkuupoistumasta 2019  70milj.m3 miinus polttopuu 5 milj.m3)= – 32,4 -9,27- 31,5 = -73,17 milj.tn/v.

    Ja vaikka puun polton hiilipäästöt huomioitaisiin samanarvoisina kuin oljyn käytöstä tulevat, niin Suomen kasvihuonekaasutase olisi siinäkin tapauksessa positiivinen.

    Vertailuna kaikki Suomem kasvihuonekaasupäästöt tilastokeskuksen laskemana 56 milj.tn/v.

    Perassic Park Perassic Park

    Sitä olen välillä miettinyt miten Saksa tai Italia voi päästä hiilineutraaliksi?

     

    Jengiä on 85 ja 65 miljoonaa ja autoilu muotia. – Saa siellä metsät kasvaa melkoisesti jos yli kymmenkertaisen väestön tupruttelut pitää sitoa ..

    Kun  vielä ydinvoima on käytännössä alasajossa.

    Tolopainen

    EU haluaa pohjoismaista hiilinielureservaatin, saattepa nähdä, että Ruotsin ja Suomen  metsien-ja maankäytöstä tehdään syntipukki ilmasto-ongelmiin. Keski-Euroopan ongelmat on niin isoja ja väestömäärä niin  suuri, että ongelma on mahdoton  ratkaistavaksi, pitää askarrella lillukan varsien parissa, jotta vihreät äänestäjät saadaan pidettyä tyytyväisinä.

    Visakallo Visakallo

    EU tulee hajoittamaan itsensä jo pelkästään tämän hiiliasian takia. 100 miljardia euroa hiilenpesurahaa ei vielä riittänyt. Puola vaatii huomattavasti enemmän. Jos Suomi ei muuta linjaansa, meiltä loppuu rahat.

    jees h-valta

    Nythän tuo hajoamiskehitys alkaa kun Boris sai brittien tuen ja hän vemppaa EU:n roskikseen. Kaikki muut paitsi Suomi on ajanut rohevaa budjettia. Suomi on nyt niiden silmissä änkyrä kun jarrutamme ”kehitystä”. Suomella ei todella ole varaa ruokkia vanhoja itäblokin maita ja tätä mieletöntä ilmastokoohotuksen markkinapelleilyä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jättäisitte itäblokin ml Ukraina kehittymättömiin maihin? Se on vaarallinen politiikka monessa suhteessa.

    Keski-Euroopassa kasvaa metsä nopeammin kuin meillä. Metsitettävää pinta-alaa olisi paljon. Sen sijaan että meidän metsänomistajia palkittaisiin metsän käyttämättä jättämisestä, kannattaisi markkinoilta kerättäviä päästökompensaatioita käyttää metsittämiseen EU:n laajuisesti.

    Puissa on runko, latvus ja juuristo sekä niiden kasvaessa että niitä hakattaessa. Hiilinieluun vaikuttaa myös muun muassa metsäkato, eli metsien väistyminen peltojen ja rakentamisen tieltä. Metsäkato lasketaan heti päästöksi keskimääräisen metsän hiilimäärän mukaan.

    Puuki

    Peltojen raivaaminen on vähäistä nykyään, luultavasti on loppunut käytännössä kokonaan. Uusia peltoja ei saa tuen piiriin ellei siirretä tukioikeuksia vanhoilta pelloilta, silloin kok. pinta-ala ei lisäänny. Rakentamiseen menee maata kasvukeskuksissa varsinkin.

    Lisääntyneet metsänhakkuut vähensi 30 % laskennallista metsien hiilinielua  v. 2018, suht. paljolta kuulostaa sekin. Tänä ja ensi vuonna metsien hiilinielu taas lisääntyy .  Poliittinen hiilinielujen laskenta ei toimi samoin kuin jos laskettaisiin todellisia lukuja lähempänä olevilla luvuilla. Silloin kaikilla mailla olisi ainakin lähes yhtenevät laskentaperusteet, nyt ei näemmä niin ole.

    Lyhytnäköistä on palkita metsän käyttämättä jättämisestä. Siinä unohdetaan metsän uudistuvuus, uusien fossiilisia raaka-aineita korvaavien tuotteiden vaikutus hiilitaseeseen , pitkäikäisten puutuotteiden hiilivarastot ja lisäksi metsien pusikoitumisen luonnontuhoja lisäävä vaikutus .

    Nyt on EU:ssa onnistuttu erottamaan ympäristönäkökohdat ja kestävä taloudellinen metsän käyttö. Kun oikeasti toimivaksi homma saataisiin juuri yhdistämällä ne eikä erottamalla.

    Scientist Scientist

    Tämä -43% tarkoittaa koko lulucf-sektorin nielun pienenemistä, josta ennätyshakkuiden osuus oli noin 30%. Metsäsektorin nielu oli edelleenkin noin 17 milj co2 tonnia, mutta kun tästä vähennetään maankäytön laskennalliset päästöt saadaan kokonaisnieluksi noin 10 mil co2 tonnia.

Esillä 10 vastausta, 1,871 - 1,880 (kaikkiaan 6,495)