› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 6,494 vastausta, 130 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten VisakalloVisakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,911 - 1,920 (kaikkiaan 6,495)
1 2 3 … 191 192 193 … 648 649 650

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Visakallo Visakallo 28.12.2019, 07:33

    Tolopainen: ”Miksi metsänomistajat eivät käy tuloneuvotteluja kuten palkansaajatkin.

    Tolopainen on tainnut olla niin vähän aikaa metsänomistana, ettei muista aikaa, kun puunhintaneuvotteluita vielä käytiin ja hinnoista sovittiin. Ne loppuivat 90-luvun alussa, kun siirryttiin siihen markkinatalouteen. Kilpailulaki kieltää hinnoista sopimisen.

    Tolopainen 28.12.2019, 08:45

    Nii in , mutta miksi kartellilakia ei sovelleta työmarkkinoihin. Meillähän ei itseasiassa edes ole työmarkkinoita, sanoi joku. Työntekijät ovat muodostaneet liittojen avulla kartelleja, jotka omistavat työvoiman ja käyvät siitä kauppaa aivan avoimen härskisti valvovan viranomaisen silmien alla. Miksi kilpailuvirasto ei tee mitään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.12.2019, 09:33

    ”Käräjätietojen mukaan työntekijän ammattiliitto korvaa myös vastapuolen kulut, jos työntekijä häviää oikeusjuttunsa.”

    Iltalehden juttu otsikolla: Työntekijä ei suostunut käyttämään paikantimella varustettua autoa – itsestään selvä syy selviää oikeuden papereista

    Tolopainen 28.12.2019, 09:46

    Jos työnantaja maksaa oikeuskulusi ja sakkosi kyse on veronalaisesta tulosta, miten lie, jos maksaja on ay.

    Vai onko em. tapauksessa toimittu kartellia vastaan ja työntekijä on siinä vain sijaiskärsijä.

    Puuki 28.12.2019, 09:58

    Mo:n tuloneuvottelu on siinä , että ota tai jätä , hyväksy tarjous tai elä hyväksy. Tuloksen näät sitten joskus hakkuun jälkeen; lähtikö tukkia vai tuliko kuitusuma ja tulot laski oletetusta. Semmostahan se on nykyään.

    Hintaneuvottelujen aikaan puun hinta oli huippua nykyisiin verrattuna.  V-maksajain lehdessä oli tilastoja mm. rahanarvosta ja palkkakehityksestä .Esim. 80-luvun puolivälin paikkeilla kuk:n pystyhinta väljennyshakkuulla oli 105 mk/motti. Se olis nykyhinnalla n. 33 €.   Keskipalkka silloin  1116 € , nyt  3548 € .  Paljonko pitäisi olla  kuk hinta nyt, jotta  vastaisi palkkakehitystä ?  ”Aika ” paljon.     Mutta ajat on muuttuneet ja pitää koettaa sopeutua ; downsiftaus on muotia. Kierrättää kamppeita, ajaa vähän vanhalla autolla(tai m-mankelilla mieluummin), syödä halpaa evästä (paitsi juhlien aikaan, voi ehkä ostaa hk:n sinisen sijaan kabanossia, jopa sipale filettä joskus) jne.   Vielä kuitenkin melko hyvin jos vertaa esim. niinkin öljyrikkaasen maahan kuin Venetzuela tai Venäjän tavan pulliaisen oloihin.

    Naurattaa kun vielä joskus joku kirjoittaa, että puu on kallista Suomessa ja pitäisi halpuuttaa, jotta teollisuus pärjäis paremmin kilpailussa.

    mehtäukko 28.12.2019, 10:03

    Niin. Taitaa mo olla kuitenkin eri kategoriassa kuin tavan palkansaaja.Mo on yrittäjän roolissa, ja sopiminen mistään muuttui rusettikaulan jengille myrkyksi.

    MJO 30.12.2019, 08:24

    Nii in , mutta miksi kartellilakia ei sovelleta työmarkkinoihin. Meillähän ei itseasiassa edes ole työmarkkinoita, sanoi joku. Työntekijät ovat muodostaneet liittojen avulla kartelleja, jotka omistavat työvoiman ja käyvät siitä kauppaa aivan avoimen härskisti valvovan viranomaisen silmien alla. Miksi kilpailuvirasto ei tee mitään.

    Ei ammattiliittoon ole pakko kuulua. En minäkään kuulu.

    Puuki 31.12.2019, 11:01

    Esim. Ruotsin puheet ja päätökset (jotka ei tod.näk.toteudu mahdottomina) lopettaa fossiilisen polttoaineen myynti jo melko lähitulevaisuudessa ilmaston- muutoksen takia kertoo siitä, että voi tulla metsäpuolellekin melko radikaaleja muutoksia, jos/kun EU:ssa aiotaan oikein kunnolla yrittää vaikuttaa päästöihin.

    Silloin esim. turvemaiden uudistamistavat muuttuu ja avohakkuut voi muuttua luvanvaraisiksi tjms.   Päästöoikeuksien hinta on kohonnut ja lisää nousua on tulossa .    Metsän hiilensidonnan pitää olla mukana saamapuolella eikä menettämässä lisää tässä tilanteessa, kun muualla ei juuri nieluja ole mahdollista kasvattaa kunnolla kuin metsässä.  Mutta voi olla vaikeaa päästä kunnolliseen sopimukseen siitäkin , kun sopivista mh-tavoistakin, kok.hiilitaseen muodostumisen lisäksi,  ollaan niin montaa eri mieltä.     Esim. Ilmastopaneeli ei kerro enää mitään korvausvaikutuksista , jotka oli vielä muutama vuosi sitten sen esityksessäkin mukana päästöjen kokonaisvaikutusten arvioinnissa.   Eikä EU:ssa ole varsinaista metsäasiantuntemusta kuin hyvin harvoilla edustajilla. Suomalaisista edustajistakin vain osa älyää kokonaisuutta tarpeeksi hyvin. Eniten kuutamolla olevan mielestä Suomen metsät on ongelma eikä mahdollisuus hiilensidonnassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.12.2019, 11:19

    Energiayhtälö on perin hankala ratkaista, jos yhtä aikaa yritetään luopua ydinvoimasta ja fossiilisista ja biomassaakaan ei saisi käyttää lisää. Pienin askelin eteneminen on paras tie ja antaa eri osa-alueilla aikaa sopeutua. Uusiutuviin siirryttäessä korvausvaikutus tulee automaattisesti mukaan laskelmiin fossiilisten päästöjen alenemisen muodossa.

    Puuki 31.12.2019, 11:35

    Joo, mutta korvausvaikutusta pitäisi laskea mukaan jo metsän hiilitaselaskelmiin.  Jos aiotaan kehittää puun käyttöä (kuten on tehtykin) korvaamaan enemmän päästöjä aiheuttavia tuotteita ( esim. pakkausmuovit ja keinokuidut), niin metsän kasvatusta ja kestävää käyttöä pitää suosia. Muuten panostukset hyvään metsänhoitoonkin valuu osin hukkaan.

    Puurakentaminen esim. kerrostaloissa lisää hiilivarastoa parhaimmillaan yli 2 :n kertaiseksi siihen käytetyn puumäärän sitomaaan hiileen verrattuna. Korvausvaikutus tulee , kun betonia /terästä korvautuu puulla.  Puutalo pysyy pystyssä ainakin niin kauan , että uusi metsä ehtii kasvaa hakatun tilalle tukkipuukokoon uudeksi hiilinieluksi.

    Vaatimukset vähentää hakkuita heti hiilitaseen parantamiseksi on pääosin ihan kotikutoista huttua.  EU:n lausumissakin puhutaaan pitkän aikavälin tavoitteista. ELi jos metsän hoito ja käyttö parantaa tulevaisuudessa hiilitasetta, kestävästi lisätyt hakkuumäärätkin sopii kuvioon hyvin.

Esillä 10 vastausta, 1,911 - 1,920 (kaikkiaan 6,495)
1 2 3 … 191 192 193 … 648 649 650