Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Viewing 10 replies - 1,941 through 1,950 (of 6,495 total)
  • Metsien hiilinielu

    Tagged: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Kurki

    A.J. Linkistä: Esimerkiksi Ruotsissa turvetta ei verota. 

    Mutta Suomessa verotetaan turve alas, vaikka se voisi tarjota maasedulle kymmeniä tuhansia työpaikkoja.

    Turve on hinnaltaan kivihiilen luokkaa, mutta edullisempi kuin maakaasu.

    A.Jalkanen

    Olisihan se turve kotimainen polttoaine, jota syntyy ainakin saman verran kuin sitä käytetään, ja tämä tase on koko ajan paranemassa, kun suot ennallistuvat ja turpeen poltto vähenee. Jos päästölaskelmien kanssa jotenkin pärjättäisiin, käyttäisin siirtymäaikana puhtaita energioita kohti mentäessä mieluummin turvetta kuin kivihiiltä.

    Köppäkynsi

    Huomasin tuossa Metsaan.fi palveluntarjoajissa Act4Planet. Katsoin heidän sivuaan ja näytti olevan, että hehtaarin metsää kuukausivuokra on 10 euroa hiilensidontaan. Miinuspuolena on 50 euron palvelumaksu metsänomistajalle. Saisihan tuosta kuitenkin pienen hyödyn ilman sosialisoinnin pelkoa.

    Tolopainen

    Nyt näemme tammikuussa sähkömarkkinoilla tilanteen, jota kukaan tuskin osasi odottaa, sähkön pörssihinta on juuri nyt 14 sent/Mwh. Jos OL3 olisi käynnissä, hinta olisi negatiivinen tai tuulivoimalat pitäisi pysäyttää, tuottavat yli 1700Mwh sähköä. Suomen hiilipäästöt tipahtavat kolmanneksellä, kun kasvihuoneilmiö etenee, eikä tarvitse tehdä yhtään mitään, asuntojen lämmitystarve romahtaa.

    A.Jalkanen
    A.Jalkanen

    Suomen metsissä on enemmän puuta kuin sata vuotta sitten ja ne ovat isompia.

    European Journal of Forest Research https://doi.org/10.1007/s10342-019-01241-y

    Rane

    Huippututkimuksen suositus on näköjään että suometsiä tulisi käsitellä harsintahakkaamalla ja ojia ei perattaisi enää koskaan.

    https://yle.fi/uutiset/3-11147406

    Puuki

    Tuossakaan huippututkimuksessa ei puhuttu mitään erilaisten soiden eroista hiilitaseissa.  Rehevällä E-Suomen suolla tehty tarkkakaan mittaustutkimus ei päde Pohjois-Suomen karummilla soilla.  Kiire olisi vähentää päästöjä mutta miten siihen sopii laajamittainen suoalueiden ennallistaminen ? Eipä mitenkään, kun nopeitten ja eniten kasvihuonekaasuja haihtuu juuri silloin metaanin muodossa.    Muitakin parempia keinoja olisi .  Tavallista matalammat ojat toimisi parhaiten; hiilipäästöt turpeesta vähenee kuten ennallistettaessa mutta lisäksi  myös metaanipäästöt estyisi.   Turvemaiden matalaojituksia pitäisi alkaa tukea eikä isojen alueiden ennallistamista.   Puuston kasvu pysyy hyvänä/elpyy jo matalien ojien avulla kun liiat lumen sulamis-ja pintavedet huilaa pois kasvualueelta.  Ennallistaminen sopii vain pienelle osalle kaikkein heikoiten puuta kasvaville turvemaille kasvihuonekaasujen vähentämisen kantilta katsottuna.      Mutta kuten yleensä koviten huutavien ja agendaan sopivin mielipide pääsee eniten esille ja kohta tietysti aletaan ennallistaa turvemaita urakalla jotta puun kasvatus ja järkevä käyttö vähentyisi.

    Kurki

    https://www.biogeosciences.net/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1

    Tutkimus tehtiin rehevällä ojitetulla suolla Tammelassa, Kanta-Hämeessä. Karkeasti puolet Suomen metsäojitetuista soista on reheviä.

    Yllä olevan Linkin Kuvassa 7 on esitetty avohakatun ravinnerikkaan suon CO2-päästöt (NEE) kuukausittain per neliömetri vajaan kahden vuoden ajalta. Toisena vuonna päästöt ovat tippuneet n. 40% esimmäisestä vuodesta ja ilmeisesti tutkimus jatkuu ja nähdään sitten mille tasolle päästöt vakiintuvat. Ennuste olisi, että jatkavat laskua.

    Vuoden 2017  CO2-päästö tutkimuksen mukaan olisi  12 kuukaudelta keskipäästön ollessa 160g/m2/kk eli yhteensä 12*160g= 1,92 kg/m2.

    Kun tuon muuttaa CO2-päästöksi hehtaarilta, niin se olisi 19,2 tn/ha/v.

    Avohakkuuala Suomessa on keskimäärin 100 000 ha ja rehevien soiden osuus lienee tuosta kymmenesosa eli 10 000 ha, joka sitten päästäisi CO2 vuodessa 0,01 milj.ha*19,2 tn= 0,19 milj.tn/v eli mitättömän vähän vuodessa siihen nähden, mitä Suomen metsät sitovat. Minä lasken Suomen metsien hiilinieluksi n. 65 milj.tn/v.

    Rehevällä suolla kasvun ollessa 5 m3/v, puusto hehtaarilla sitoo hiilidioksidia 1,37*5tn= 6,85 tn/ha/v.

    Juuriston osuus 40% päätehakkuun runkotilavuudesta 300 m3  jäisi 120 m3 maahan juuriin, joka sisältää 100 tn hiilidioksidia. Pitäiskö tämä huomioida tässä laskelmassa jotenkin?

    Ei tarvitse rajoittaa hakkuita turvemailla mitenkään, metsien hiilinielu Suomessa kestää ne kyllä.

     

    A.Jalkanen

    Se ainakin vaikuttaa selvältä, että soiden ennallistamisen kanssa ei kannata hötkyillä ja että soilla kannattaa kokeilla jatkuvaa kasvatusta jos puuston rakenne näyttää antavan siihen aineksia. Jos tutkijoilla olisi antaa selkeä ohje, mitkä suotyypit kannattaa milläkin alueella ennallistaa, se olisi hyvä alku.

Viewing 10 replies - 1,941 through 1,950 (of 6,495 total)