Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,001 - 2,010 (kaikkiaan 6,475)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Kurki

    Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen sanoo Marja Sannikka haastatteluohjelmassa, että Suomen päästöjä pitää vähentää 20 milj.tn.

    Ei tarvitse. Suomen tämän vuoden hiilitase on kunnossa. Eikä turpeenkaan päästöjä tarvitse vähentää.

    Sannikka esittelee Ollikaisen miehenä, jolla on paras ilmastotietämys Suomessa?

    Hohhoijaa…

     

    Visakallo Visakallo

    Ei välttämättä idiootti, joku vain maksaa hänelle puheista hyvin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006408865.html

    ”jos kokonaistilavuus pienenee, hiilen sitoutuminen on negatiivista eli metsästä tulee päästölähde”

    Mielestäni sana ”päästö” ei kuvaa kovin hyvin tilannetta. Päästöllä tarkoitetaan sitä, että metsäalueelta pääsee ilmaan hiilidioksidia. Näin ei kasvavassa metsässä tapahdu juuri koskaan. Metsäalue on todellinen päästölähde vain kahdessa tilanteessa: jos ojitetun turvemaan turvekerros hajoaa enemmän kuin puusto kasvaa, tai jos puusto on juuri avohakattu ja uudet taimet tai muut kasvit eivät vielä sido maaperässä olevan karikkeen ja muun orgaanisen aineksen hajoamistuotteita.

    Tulevia hakkuupäätöksiä ei voida johtaa pelkästään puuston tämänhetkisestä kasvusta, vaan pitää huomioida myös puuston ikärakenne. Pohjoisessa on nuoria metsiä ja etelässä vanhoja. Nuorta metsää ei yleensä hakata niin paljon kuin se kasvaa ja vanhaa hakataan enemmän kuin se kasvaa. Pohjoisessa olisi siis suuri tarve harvennushakkuille jotta nuoret metsät saataisiin järeytymään tukeiksi. Etelässä pitää jatkaa uudistushakkuita, jotta metsien ikärakenne pysyy riittävän nuorena ja hiiltä sitovana.

    Samaan aikaan pitää huolehtia siitä että myös etelässä on riittävän kattava vanhojen metsäalueiden verkosto monimuotoisuuden parantamiseksi ja uhanalaisten eliölajien kotipaikoiksi. Kansallispuistoverkosto on hyvä alku, mutta se ei vielä riitä. Lisäksi tarvitaan uusia totaalisuojelun alueita ja hyvää talousmetsien luonnonhoitoa arvokkaine elinympäristöineen ja säästöpuineen.

    EU:n LULUCF-asetus sementoi metsiemme hiilinielun tietylle tasolle. Hyvin pitkään sovellettuna tämä johtaa metsiemme vanhenemiseen ja puuston kasvun heikkenemiseen. Puuston kasvua voidaan kuitenkin lisätä hyvän metsänhoidon keinoin 150 miljoonaan m3 vuodessa. Jos etelässä aletaan himmailla hakkuita hiilinielujen pienenemisen pelossa, joudutaan ojasta allikkoon: metsät tulevat tihenemään ja vanhenemaan ja tulevat entistä alttiimmiksi erilaisille tuhoille (kuoriaiset, tyvilaho, tuuli, metsäpalo).

    Tolopainen

    Minä en ole huomannut, että kukaan olisi rajoittanut omia hakkuupäätöksiä, ihan itse saa päättää metsiensä hakkuista ja motokuski sitten kaahailee ja tekee vielä isot väylät harvennuksilla. Ei puutu virkamiehet mitenkään metsähakkuisiin.

    Puuki

    Pohjoisessa olisi siis suuri tarve harvennushakkuille jotta nuoret metsät saataisiin järeytymään tukeiksi. Etelässä pitää jatkaa uudistushakkuita, jotta metsien ikärakenne pysyy riittävän nuorena ja hiiltä sitovana.

    Juuri noin.  Nyt sitten as.tuntijoina esiintyy mediassa rohvessoreita, jotka kertoo mm. miten kaikki MH:n metsät (Lapin kasvatusmetsät suurimpana alueena) pitäisi rauhoittaa jotta hakkuut ei heikentäisi hiilitasetta. VMP.

    Hiilitase paranee mm. turvemaiden tuhkalannoituksilla,  ja CO2-määrä jos lisääntyy ilmassa, lisääntyy myös kasvu. Kun puuta on paljon hyvän kasvun vaiheessa, sitä enemmän.    Mikä tässä on ongelmana ?  Taitaa olla  se poliittinen ilmastopolitiikka joka ei ota huomioon tosiasioita .

    Per Ä Reikäs

    Sannan avulla sidotaan hiilet

    Visakallo Visakallo

    Ihmettelin jokin aika sitten, miksi Egypti on suomalaisen sahatavaran suurin vientimaa. En ihmettele enää. Egyptin väestö kasvaa 2,5 miljoonalla joka vuosi. Väestöstä 60% on alle 30-vuotiaita, eli lisää asuntoja ja muuta infraa tarvitaan. Kyllähän nämä pienen Suomen hiilinieluponnistelut taitavat hautautua jo pelkästään sinne Siinain hiekkaan.

    Kurki

    SUOMEN HIILINEUTRAALIUSTAVOITE 2035
    Luken linkissä sivulla 299 ovat tilastokeskuksen laskemat maankäytön, maankäytön muutoksien ja metsälalouden päästöt.

    Metsät: ForestDOM+SOM, mineral soils/ nielu / KARIKE  kivennäismaat -8,5  milj tn/v
    DOM+SOM, organic soils / päästö/ KARIKE turvemaat     +4,8 milj tn/v

    Vilelysmaa: Cropland
    DOM+SOM, mineral soils/ päästö / KARIKE  kivennäispellot + 1,34 milj tn/v
    DOM+SOM, organic soils / päästö/ KARIKE turvepellot          + 6,32 milj tn/v
    Poistan kivennäispeltojen päästöt 1,34 milj tn/v laskelmista, sillä maatalous on ihmiskunnan ja eläinkunnan olemassa ololle elinehto, jolle ei ole vaihtoehtoa.Turvepeltojen päästöt +6,32 milj tn/v , joita Suomessa on n.10% kaikista pelloista yhteensä 250 000 ha, voitaisiin nostaa turve pois sieltä missä pohjamaa ei ole alunamaata ja kelpaa viljelykseen. Muualla voidaan metsittää. Päästö poistuu 2035 mennessä.

    Ruohikot: Grassland  päästö + 0,7 milj tn/v
    Nurmipeltojen päästöjä voi laskea viljelymenetelmiä muuttamalla. Ehkäpä saada jopa hiilinieluiksi.Päästö poistuu 2035 mennessä.

    Kosteikot: Wetlands päästö     + 2,1  milj tn/v
    Mitähän nämäkin ovat?

    Asutus: Setllements päästö 0,8  milj tn/v

    Puutuotteet – 7 milj tn/v on laskettu Suomen koko sahatavara tuotannosta n.11..12 milj m3
    Tilastokeskus on laskenut puutuotteille korolla 2,5% linkin mukaan nielun -4,3 milj tn/v ( Harvested wood product). Korolla 3,5 % puutuotteiden nielu olisi n. – 7 milj tn/v

    Hakkuusäästön hiilinielu – 1,3*(110- 82) = – 1,3*28= – 36,4 milj tn/v, jossa vuotuinen metsien kasvu on 110 milj m3/v ja poistuma 82 mil m3/v tänä vuonna 2020, joka vastaa linkin sivun 299 vuotta 2017.

    Yhteensä: Nielut sektorilta  vuonna 2035  n. – 44 milj tn/v(-8,5+4,5+2,1+0,8-7-36,4)

    Energiasektorin päästöt linkistä Tilastokeskus kuvio 2:

    Metaanipäästöillä yht + 5  milj tn/v on oma nielu eli hajoavat 10 vuodessa ja on siksi perusteltua poistaa ne Suomen päästöistä.

    – Suomi on tehnyt päätöksen lopettaa kivihiilen käytön vuoteen 2035 mennessä, josta poistuu +7  milj tn/v verran CO2 päästöjä
    – Eu on tehnyt päätöksen korvata F-kaasut (kylmäaine) päästöttömillä vuoteen 2035 mennessä, joidenka päästö nyt Suomessa on +1,4 milj tn/v

    Metsien kasvun voi olettaa nousevan n.15 milj m3/v seuraavan 15 vuoden aikana, joka mahdollistaa 15 milj. m3 lisäyksen 2020 vuoden hakkuisiin eli vuoden 2018 tasoa 7 milj m3  suuremman hakkuulisäyksen vuoteen 2035 mennessä.

    Energia sektorin päästöt vuonna 2035 olisivat 56-5 (metaani)= 51 milj tn/v, jota vähentää 15 seuraavan vuoden aikana kivihiilen käytön lopettaminen +7 milj tn/v, F-kaasujen käytön lopettaminen +1,4 milj tn/v.

    Vuonna 2035 hiilipäästöt olisivat siten 51-7-1,4 = 42,5 milj tn/v

    Eli mitään kiirettä ei ole päästöjen vähentämiseksi eikä hiilinielujen kasvattamiseksi.
    Turpeenpoltto voi jatkua nykyisella tasollaan.

    Tässä Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen vaatii nopeita toimia Suomen päästöjen vähentämiseksi.

    https://www.uusisuomi.fi/uutiset/professori-suomea-odottaa-kipea-paatos-suunniteltuja-biotehtaita-ei-pitaisi-rakentaa-ollenkaan/b0385efd-a483-3b3c-9bf4-ab6f70c7f043</div&gt;

    Kurki

    Tilastokeskuksen linkki kuvio 2, joka ei sopinut alkuperäiseen postaukseen.

    https://tilastokeskus.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html

    Kurki

    Luken linkki sivu 299, joka ei sopinut alkuperäiseen postaukseen.

    http://www.stat.fi/static/media/uploads/fi_nir_eu_draft_2018_2020-01-15.pdf

Esillä 10 vastausta, 2,001 - 2,010 (kaikkiaan 6,475)