Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 1,991 - 2,000 (kaikkiaan 6,476)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • MJO

    Menneisyyden näkee, mutta kerro miten menee loppuvuosi

    Sinähän näit jo vuosi sitten Nesteen vuoden 2019 menestyksen. Minä en nähnyt, enkä nähnyt 10:tä edellistäkään vuotta.

    Ei minun tarvitse nähdä vuotta eteenpäin (eikä ole edes mahdollista). Riittää, kun huomaa mahdollisen laskun alkaneen ja muutoksen liiketoiminnassa tai kilpailussa. Silloin otetaan ”iso raha” ulos.

    Kurki

    Puuki: Metaani on n. 25-30 x haitallisempi kasvihuonekaasu kuin CO2 mutta sen puoliintumisaika on 8 vuotta.

    Metaanipäästöillä siis on oma nielu eli se hajoaa 10 vuodessa ja se on vain 10 vuotta kumuloituva. Päästöä ei voi verrata hiilidioksidiin, joka on kumuloituva kaasu.

    Tämän takia metaania ei pitäisi laskea päästöksi ollenkaan, sillä 10 vuoden päästä metaanin määrä ilmassa ei enää lisäänny.

    Linkissä (https://tilastokeskus.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html kuvio 2.  ) maataloudelle ja jatteenkäsittelylle  on laskettu metaanipäästöä n. 5 milj.ekv.tn/v. Ekv tarkoittaa että vastaa hiilidioksidin kasvihuonekaasu vaikutusta eli kerrottu 30:llä.

    Metaanipäästöt huomioiden nollaksi, niin vuoden 2020 Suomen hiilitase onkin jo nyt tasapainossa. Ei tarvitse odotella 15 vuotta.

    Suomen metsien hiilinielulaskelma tälle vuodelle huomioiden hakkuiden väheneminen 8 milj.m3 vuoden 2018 78 milj.m3:stä ja poistamalla turpeenpäästöja 4 milj.tn Suomen kokonaispäästöistä, koska luonnon suot sitovat tuon määrän CO2-kaasua.

    Hakkuusäästö 2020 olisi metsien kasvu 110 mlj.m3 miinus poistuma, joka tänä vuonna olisi n. 82 milj.m3 eli hakkuusäästö olisi 28 milj m3.

    Metsien hiilinielu olisi siis – 1,35*28 milj.tn (hakkuusäästö) – 7 milj,tn (puutuotteet) – 4,78 milj.tn (karikkeen hiilinielu) + 3,0 milj.tn ( ojitukset ja muut päästöt) eli:

    Metsien hiilinielu 2020 olisi – 37,8 – 7 – 4,78 + 3= n.47 milj.tn .

    Kun vähennetään turvepäästöt ja metaanipäästöt pois Suomen kokonaispäästöistä 56 (linkistä kuvio 2) – 4 (soiden sitoma hiili) – 5 (metaanilla on oma hiilinielu) = 47 milj.tn/v

    Suomen kaikki kasvihuonepäästöt olisivat 47 milj.tn .

    SUOMEN HIILITASE KUNNOSSA.

    Voiko tätä kukaan järjellisin syin kiistää?

    Puuki

    Metaani häviää kokonaan ilmasta n. 12 vuoden jälkeen sen päästöstä.  Sekin ero  että se ei sitoudu kasvien yhteyttämisessä kasvuun kuten tekee Co2.   Ei se metaani mihinkään lopu , kun maaperästä varsinkin sitä haihtuu jatkuvasti vaihtelevia määriä.

    CO2:sta säilyy muuttumatta ilmassa n. 20 % , vaan ei sitä oteta huomioon laskelmissa kuten ei montaa muutakaan asiaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vastaväittäjä vastaa. (Akateemisesti olen päässyt tähän rooliin vain kerran.)

    Puuki edellä huomauttikin jo metaanista. Hiilidioksidiin pätenee sama kuin metaaniin, että syöte ilmakehään on koko ajan niin suuri ja kasvussa että suunta pitäisi saada kääntymään. Säilymisajoista voidaan huolehtia sitten myöhemmin, jos näyttää että tavoitteisiin on päästy ja lämpeneminen ei enää kiihdy. Nyt on ennakoitavissa, että metaanin päästöt nousevat globaalisti arktisilla alueilla. Lisäksi tulee outoja signaaleja, kuten että Punaisen meren pohjasta nousee suuria määriä etaania ja muita kaasuja. Kun ei vain olisi jo käynnissä Risto Isomäen povaama ilmastonmuutoksen itseään nopeuttava kiihtyminen…

    Asiantuntijoiden mukaan (Savolainen, Ojanen) Suomen suot eivät pysty sitomaan kaikkia turpeen noston ja käytön, saati turvepeltojen aiheuttamia päästöjä. Ojitettujen suometsien osalta voidaan olettaa päästötaseen (kasvu – päästöt) paranevan koko ajan, kun metsänhoitomenetelmät kehittyvät ja suometsiä ennallistuu, joten en näe suurta ongelmaa siellä. Ravinne- ja hiilipäästöt pitää tietenkin huomioida erityisesti metsänhoitomallia (jatkuva/jaksollinen) sekä kunnostusojituksen kohteita ja toteutusta valittaessa. Laskennallinen hyöty kaikista turvetta tuottavista soista voisi olla suuruusluokkaa 5 miljoonaa CO2-ekv.tn. Jos pelkät metsät huomioidaan, Kurjen laskelmat olisivatkin aika lähellä totuutta, mutta maankäytön ja maatalouden kokonaispäästöjä pitää vielä parantaa.

     

    nuori isäntä
    Kurki

    Ei se metaani mihinkään lopu , kun maaperästä varsinkin sitä haihtuu jatkuvasti vaihtelevia määriä.

    Ei tietenkään metaani lopu, mutta metaanilla on oma nielu eli hajoaa 10 vuoden päästä.

    Kurki

    Hiilidioksidiin pätenee sama kuin metaaniin, että syöte ilmakehään on koko ajan niin suuri ja kasvussa että suunta pitäisi saada kääntymään.

    Ei kai Suomen hiilidioksidipäästöt ole kasvussa? Jos nyt Suomen metaanipäästöt ovatkin kasvussa, mutta vakiintuvat joskus tietylle tasolle, niin sitten metaani päästöt asettuvat 10 vuoden päästä nielun tasolle eli päästöt ja nielut ovat tasapainoissa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kommentoin tuossa päästöjen yleistä trendiä. Suomen tilanne on parempi, suurelta osin metsien hiilinielun ansiosta.

    Scientist Scientist

    Metaani muuttuu ilmassa hiilidioksidiksi ja vedeksi hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta. Yleensä metaanille käytetään sadan vuoden kh-kaasukerrointa joka on noin 25. Lyhytaikaisvaikutuksen (25 vuotta) kerroin on huomattavasti suurempu, jopa  60. Näissä kertoimissa on käsittääkseni huomioitu tämä muutos hiilidioksidikai.

    Kurki

    Kun metaani hajoaa hiilidioksidiksi ja vedeksi, niin sen 25 kertainen kasvihuonekaasuvaikutus häviää.

    Tuo 5 milj.tn/v metaanikaasupäästö pitäisi siis jakaa sitten 50:llä  eli sen kasvihuonekaasuvaikutus nollautuu?

Esillä 10 vastausta, 1,991 - 2,000 (kaikkiaan 6,476)