Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 6,489 vastausta, 130 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten A.JalkanenA.Jalkanen toimesta.
Esillä 10 vastausta, 2,151 - 2,160 (kaikkiaan 6,490)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Puuki

    Koronarahhaa yrityksille on jakamati vieläkin muutama satamilj. Sen voisi käyttää metsien lisäkasvun rahoittamiseen ja vähentää samalla työttömyyttä ja kasvattaa hiilinielua.

    isaskar keturi

    Ei ratkaista ilmasto-ongelmaa hiilinieluilla, vaikka sillä ratsastavat luonnonsuojelijat (lue ”metsien käytön vastustajat”) toista väittävät. Tämän taas ääneen todisti Petteri Taalas Ylen ykkösaamussa 24.10. (tallenteen kohta 12.20- 13.00) – yksi harvoista järkevistä ilmasto-ongelmien asiantuntijoista!

    https://areena.yle.fi/1-50331162

    Toinen juttu on sitten monimuotoisuuden suojelu, jonka parissa itsekin olen tovin työskennellyt.

    Puuki

    Hiilipäästöt lienee vähentyneet itsestään jo paljon koronarajoitusten takia.  Metsien lisäkasvu hyvänä lisänä taseen saamisessa hyväksyttäväksi  ainakin Suomen osalta. Koko Euroopan hiilipäästöjä  ei pieni Suomikaan pysty kompensoimaan vaikka kuinka jotkut yrittäisi siihen pyrkiä näyttämällä jotain   esimerkkiä miten maa ajetaan alas teollisuuden ja muun toiminnan vähentämisellä.

    hemputtaja

    Samaa mieltä kuin isaskar keturi. Hiilidioksidia ilmakehässä on jotain 0.04 %. Se on kuulkaas vähän. Tyhmyyttäni en tajua miten Hiilidioksidin osuuden kasvu jostain 0,03:sta prosentista 0.04 %:ksi pystyy nostamaan maapallon lämpötilaa 1 – 2 astetta.

    Scientist Scientist

    Kyllä se pystyy nostamaan. Hiilidioksidipitoisuus toimii eräänlaisena säätönappina ja vaikuttaa ilmakehän vesihöyrypitoisuuteen. Vesihöyry on se tärkein kasvihuonekaasu joka lopulta nostaa pääasisaa sen lämpötilan.

    Petteri Taalaksen haastattelu oli todella hyvä ja maltillinen. Hän totesi mm. että meillä ei vielä ole ilmastohätätilaa, vaikka mm. kivihiiltä polttava Helsinki on sellaisen julistanut muun muassa. amoin hän totesi, että meillä ei olisi ilmasto-ongelmaa, jos maapallon väkiluku olisi sama kuin 100 vuotta sitten. Tämä väestönkasvu näyttää olevan tabu yleisessä keskustelussa.

    isaskar keturi

    Scientist  Todellakin toinen hieno juttu haastattelussa oli loppu, jossa Taalas loi realistista optimismia. Kannattaisi hätätilan julistajien kuunnella ja paniikin luomisen sijaan samalla tavalla etsiä todellisia ratkaisuja ja laittaa oman kortensa oikeisiin tekoihin eikä ”käsien pesuun”.

    Kurki

    Se mitä olen nyt vuosien mittaan tutustunut näihin kasvihuonekaasu asioihin, niin esitän yksinkertaistetun laskentakaavan metsien hiilinielulle vuonna 2020.

    Suomen metsien kasvu 110 milj.m3 ja kokonaispoistuma 80 milj.m3 vuonna 2020.

    Kasvun hiilinielu= -1,29 (runkopuu+karike (oksat, kannot juuret) *110= – 142 milj.tn/v

    Poistuman vähennys = +1,24 (5 %-yksikköä karikkeesta jää maaperään) *80 milj.tn/v= 99 milj.tn/v.

    Lisäksi pitempiaikainen puutuotenielu n. 7 milj.m3 vastaa CO2-sidontaa =0,9*7= – 6.3 milj.tn/v.

    Suomen metsien hiilinielu 2020 olisi = -142+99-6,3= 49,3 milj.tn/v

    Suomen energiasektorin päästöt 53 milj.tn/v.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Aivan oikean suuntainen laskelma Kurki – ottaa huomioon todellisen biologisen hiilinielun. EU valitettavasti pilaa juhlan ottamalla tuosta parikymmentä miljoonaa omaan pottiinsa, jotta meille ei tulisi liian helposti se hiilineutraalius.

    Reima Ranta

    Petteri Taalas, erinomainen henkilö josta voimme olla ylpeitä.

    Planter Planter

    Petteri on erittäin erinomainen, mutta esityksessä oli kuitenkin yksi särö.

    Hän sanoi jotenkin, ettei lentoliikenteen päästöillä ole isossa kuvasssa mitään vaikutusta.

    Lentoliikenteen kasvihuonepäästöt ovat laskentatavasta ja laskijasta riippuen noin 2-3% maailman päästöistä ja olivat kovassa nousussa ennen virusta.

    Suomen kasvihuonepäästöt ovat noin 0,14% maailman päästöistä. Jos hän olisi loihe lausumahan, että  Suomen ja parinkymmenen muun samakokoisen maan päästöillä ei ole mitään merkitystä, olisi nousuut rähinä. Korjaa Petteri tämä jotenkin, niin sitten on perfect.

Esillä 10 vastausta, 2,151 - 2,160 (kaikkiaan 6,490)