Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 6,494 vastausta, 130 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten VisakalloVisakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 2,161 - 2,170 (kaikkiaan 6,495)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • hemputtaja

    Scientist: ”Kyllä se pystyy nostamaan. Hiilidioksidipitoisuus toimii eräänlaisena säätönappina ja vaikuttaa ilmakehän vesihöyrypitoisuuteen. Vesihöyry on se tärkein kasvihuonekaasu joka lopulta nostaa pääasisaa sen lämpötilan.”

    Jaa, en kyllä tajua miten hiilidioksidi säätelee vesihöyryn määrää. Sitä en erityisemmin epäile, että vesihöyry on tehokas ilmaston säätelijä. Sitähän ilmassa on parhaimmillaan 4 % ja sillä on tapana kerrostua pilviksi. Itsekukin lienee huomannut eron pilvisen ja selkeän pakkasyön välillä.

    mehtäukko

    AJ: ”eu ottaa tuosta parikytämiljoonaa omaan pottiinsa…” Onko noin? Jos on, mitä pirun virkaa eurostoliitto-edustajilla on ollut? Vai että sellainen mätäpaise.

    Reima Ranta

    Hiilidioksidi on ilmaston termostaatti. Sen lisääntyminen nostaa lämpötilaa ja kiihdyttää kasvua, joka taas vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan ja näin tasapaino on säilynyt aikojen saatossa.

    Minusta Taalas kiinnittää päähuomion juuri olennaisiin seikkoihin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    mehtäukko. Viittasin 20 miljoonan potilla metsien hiilinielun vertailutason laskentaan. Meppi Sarvamaan mukaan tuo asetus saattaa vielä muuttua. Eletään toivossa.

    Visakallo Visakallo

    Eurooppa ja Suomi voivat jäädä aika yksin näissä hiiliasioissa, sillä herra Trump taitaa jatkaa vielä toisenkin kauden presidenttinä, kun Biden sanoi vaaliväittelyssä sulkevansa Yhdysvaltojen öljyteollisuuden. Ei muistanut sitä, että kolme öljy-osavaltiota ratkaisevat USA:n vaalit. Ei meilläkään tulisi presidenttiä siitä, joka sanoisi sulkevansa Suomen metsäteollisuuden.

    Kurki

    Viittasin 20 miljoonan potilla metsien hiilinielun vertailutason laskentaan.

    Suomi itse (Suomen ilmastohurahtaneet neuvottelijat) on mennyt hyväksymään vertailulaskelmien periaatteet.

    Siinähän rajoituksia aiheuttaa vertailukausi 2005-10, jolloin Suomen hakkuut olivat pienemmät ja hiilinielu vastaavasti suurempi eikä hakkuita saisi lisätä. Lisähakkuuoikeuksista Suomen pitäisi maksaa.

    Ruotsilla hakkuut taisivat olla kasvun tasoa ja vertailutaso voi sitten tästä syystä olla Suomea pienempi. Ruotsihan on luokitellut turpeenkin itselleen edulliseksi uuriutuvaksi, mutta Suomen hurahtaneet ovat luokitelleet sen Suomen vahingoksi uusiutumattomaksi. EU ei ole vaatinut mitään.

    Kyllä Suomen päättäjille ja nykyiselle hurahtaneelle hallitukselle sopisi vielä tiukempi vertailutaso kuin mitä EU vaatii.

    Suomessa pitäisi jonkun muun tahon ruveta laskemaan metsien hiilinielu ilman näitä rajoitteita.

    Minua ne eivät rajoita.

    Suomen kasvihuonekaasutase on nyt reilusti positiivinen ja ollut aina.

    Suomi ei lämmitä maapallon ilmastoa eikä Suomen tarvitse  tehdä mitään ilmastotoimia.

    Scientist Scientist

    Hemputtaja:

    Hiilidioksidi nostaa ilman lämpötilaa säteilypakotteen kautta noin 1 C,  kun sen pitoisuus kohoaa esiteollisesta 280 ppm tasolle 560 ppm. Kohonnut lämpötila taas saa ilmakehän keskimääräisen vesihöyrypitoisuuden nousuun, mikä sen (vesihöyryn) säteilypakotteen kautta nostaa lämpötilaa lisää. Eli hiilidioksidi on eräänlainen termostaatti. Tämä yhden asteen nousu on selkeää ja varmaa fysiikkaa, mutta tämä vesihöyrypitoisuuden nousu on epävarmempaa, Voi olla että kohonnut lämpötila jopa laskee sitä ? Tästä vesihöyryn  takaisinkytkennästä on vielä paljon epävarmuutta.

    Haba Haba

    Hiilidioksidi päästää näkyvän valon lävitseen mutta absorboi infrapuna- eli lämpösäteilyn. Kertoo wikipedia.

    Kurki

    Suotutkija Paavo Ojanen on ollut haastateltavana Metsälehden Tiede-liitteessä, jonka ilmeisesti kaikki tilaajat saivat viime viikolla.

    Aiheesta ”Rehevät suot avainasemassa” kohdassa 1. Miten puuntuotanto ojiteuilla soilla vaikuttaa ilmastoon?

    Paavo Ojanen: Ojituksen seurauksena suon turvekerros alkaa hajota ja turpeesta vapautuu hiiltä. Samaan aikaan hiiltä sitoutuu puustoon ja turpeen kuivuessa metaanipäästö vähenee. Ilmaston kannalta tällä on täthän asti ollut viilentävä vaikutus.

    Ojanen ikään kuin piilottelisi metaania tuossa, niin epäselvästi on esitetty ja jätetty siihen.

    No mitä suomennan. Ojanen sanoo rehevän luonnon suon kasvihuonekaasu metaanin päästöjen vähentymisen ojittamisen seurauksena (kuivuminen) vaikuttavan ilmastoon viilentävästi, mutta ei sano miten paljon. Hän on itse (linkissä Ojanen sivu 7 alla) antanut rehevän luonnon suon metaanipäästöiksi enimmillään 12 ekv tn/ha/v (6…12 ekv tn/ha/v), jotka siis loppuvat ojituksella. Mutta hän ei mainitse, että metaani olisi mukana metsäojitetun rehevän suon taselaskelmassa nieluna.

    Linkki on seuraavassa postauksessa Linkki A.

    Ojitettu rehevä suo päästää hiilidioksidia ilmaan (ks Ojasen linkki alla) enimmillään n. 4 tn/ha/v ja päästö loppuu 80cm ojasyvyydellä.

    Eli hiilidioksidipäästöt eivät ole koskaan suuremmat kuin metaanipäästöjen loppumisen viilentävä vaikutus metsäojitetuilta turvemaapohjilta.

    Linkki on seuraavassa postauksessa Linkki B.

    Miksi ei käsitelty karujen metsäojitettujen soiden päästöjä, josta hyvä esimerkki on lukijoiden kuvissa tämä?

    Linkki https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/kasvaako-nama-tukiksi-2/

    Ei ilmeisesti sovi ajan henkeen, sillä nehän ovat hiilidioksipäästöjen sijaan hiilinieluja ja niiden metaanipäästöt ovat lisäksi loppuneet. Ovat siis hyviä kasvihuonekaasunieluja. Ks linkki B Ojanen yllä.

    Kurki

    Linkki A

    Linkki B

    file:///C:/Users/Eero/AppData/Local/Temp/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf

Esillä 10 vastausta, 2,161 - 2,170 (kaikkiaan 6,495)