Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,621 - 2,630 (kaikkiaan 6,476)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Scientist Scientist

    Koneen säätiössä näyttää Janne Kotiaho jakelevan rahoja omille ryhmilleen JY:ssä. No tietysti hyvä jos tällaisen hanan on saanut auki.

    Reservuaari-Martti, kyllä kaikkea tutkimusta saa arvostella ja arvioida myös muu kuin alan dosentti. Se on eräs tieteen periaate. Myös tiede voi harhautua harhapoluille, esim. Ruotsissa oli rotuhygienian professuuri vielä sodan jälkeen.

     

    Puuki

    Kojamon mainitsin toisena esimerkkinä vain asian selkeyttämiseksi  sinulle.

    ”Eikös se Koneen säätiö osin omilla rahoillaan puuhastelekaan.”

    yst. Martti 

    Hyvä poika ! Alat oppia.    (Noin jo yksi lisätty sana ”osin” muuttaa koko lauseen merkityksen erilaiseksi ). 

    Puuki

    Puuki. Kyllä tietenkin saa ja pitääkin. Kannattaa samalla pitää mielessä että ne omatkin päätelmät on sitten arvioinnin kohteena

    Tottakai ovat.  Siksi onkin hyvä keskustella eikä luulla että aina juuri se oma mielipide  on ainoa 110% oikea.  Sama koskee myös niitä ”viisaampia” tietäjiä ja ns. ykkösriviin tavalla tai toisella päässeitä.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Se on vain hyvä, että me jäähypenkiltä käsin sparraamme ykkösketjua, kuten Ilmastopaneelia ja Luken laskijoita. Mutta miksi Koneen Säätiö tukee Greenpeacen tekemää HCV-kartoitusta, en tiedä, ei oikein enää kuulu säätiön ydintoimintoihin.

    Puuki

    Metsien hiilinieluun liittyvää :  Rakentamisen hiilitasetietokanta on nyt jokaisen käytettävissä (M-uutiset) .

    Esim. ristiinliimatun puulaminaattilevyn Co2- varasto on  1,6 kg / kg puuta.   Betonilla toisin päin,  betonielementin CO2 päästöt  0.19 kg/ kg betonia.  Melkonen ero tulee rakennettaessa materiaaleista koska betonielementti painaa mm. tiheydestä riippuen n. 1ooo – 2500 kg /m³  ja puuelementti n. 400-500 kg /m³ .    Silti teräsbetonia ei kannata kokonaan hylätä koska esim. kantavana pohjarakenteena tarvitaan  usein korkeissa puukerrostaloissakin.

    Kurki

    Maatalouden eläinten rehuun liittyen vielä pitäisi selvittää kuinka paljon eläinten hengityksessä (ottavat happea ja päästävät ulos hiilidioksidia) nieluaa katoaa, jota ei liene raportoitu päästöiksi eli kuinka paljon nielua jää korvaamaan päästöjä.

    Ruuansulatukseen liittyviä kaasupäästöjä on kuitenkin laskettu mukaan ks.linkki ja eläinten lihaan ja rasvaan tietenkin hiiltä sitoutuu luonnon vakion mukaan puolet kuivapainosta.

    https://vnk.fi/documents/10616/1273675/seinajoki_juho_korteniemi.pdf/b830a11a-a541-441e-b5f3-3faf4afd604c/seinajoki_juho_korteniemi.pdf

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tilleylle vastaus kysymykseen mhy-ketjussa. Olen itsekin valittanut termin hiilen sidonta harhaanjohtavasta käytöstä. Pahoittelut! Miksi nimitin kantoja epätarkasti hiilinieluksi, johtui siitä, että Luken taulukossa (Maankäyttösektorin ilmastotoimet) oli mukana lahopuu osana päästövähennyksiä.

    Hiilinielu on määritelmän mukaan nettokasvu – poistumat. Poistumasta osa poistuu metsästä, mutta osa kuten hakkuutähteet ja korjaamatta jääneet kannot siirtyvät elävän puun hiilivarastosta kuolleen puun hiilivarastoon. Vuotuinen hiilinielu on elävän puun varaston lisäys + kuolleen puun varaston lisäys – vuotuinen hajoaminen. Vuotuinen kantojen ja muun lahopuun lisäys voidaan siis myös nähdä osana vuotuista hiilinielua eli hiilivaraston lisäystä. On hyvä muistaa että metsässä on isoja hiilivarastoja muuallakin kuin elävässä puustossa! Tämä on myös merkittävä kannuste metsänomistajille lisätä järeää pysty- ja maalahopuuta, monimuotoisuuden vaalimisen lisäksi.

    http://www.luke.fi/uutinen/maa-ja-metsatalouden-seka-koko-maankayttosektorin-ilmastotoimenpiteilla-on-suuret-paastovahennysmahdollisuudet/

    Kurki

    Löysin tällaisen tiedon, että ihminen keskimäärin hengittää ulos 1 kg hiilidioksidia vuorokaudessa, joten siitä pääsee kiinni koko ruokaketjun eläinten ja ilmisten hengityksessa syntyvään hiilidioksidiin, joka pitäisi vähentää kasvituotannon  hiilinielusta.

    Lakelmaan otan mukaan ilmisten lisäksi suurimmat eläimet naudat ja siat.

    5 milj. ihmistä (75 kg)tuottaa  365kg/v*5 milj. = 1,8 milj.CO2-tn/v.

    800 000 nautaa (500kg)  tuottaa  6,5*365 kg/v *0,8 milj.=1,9 milj.tn/v

    1,1 milj sikaa (keskim.75kg) tuottaa 365/v *1,1 milj.= 0,4 milj.tn/v

    Yhteensä siis 1,8+1,9+0,4=4,1 milj.tn/v.

    Kavinviljelyn (peltoala 2,3 milj.ha) hiilinielu olisi silloin 13-4,1=

    = n. – 9 milj.tn/v.

    Koko maatalouden kasvihuonekaasupäästöt taitavat olla tuota luokkaa eli tase olisi lähellä nollaa.

    Kurki

    AJ.   Vuotuinen hiilinielu on elävän puun varaston lisäys + kuolleen puun varaston lisäys – vuotuinen hajoaminen.

    Tämän ”- vuotuinen hajoaminen” poisjättämistä kaavasta perustelisin sillä, että periaattella 40/60 laskettu (tai vaikka elävän puun) koko metsän vuotuisen kasvun hiilensidonnasta vähennetään myös poistuman karike vuosittain.

    Mitä mieltä muut?

    Puuki!

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hiilitaselaskenta on mielestäni hieman helpompi ymmärtää, kun laskee niin että kaikki karike ei hajoa heti, vaan osa siitä jää pitkäaikaisempaan hiilivarastoon. Näin jokamies-metsänomistajakin hahmottaa, miksi lahopuuta on hyvä jättää metsään.

    Maatalouden hiililaskentaa en osaa kommentoida.

Esillä 10 vastausta, 2,621 - 2,630 (kaikkiaan 6,476)