› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,921 - 2,930 (kaikkiaan 6,476)
1 2 3 … 292 293 294 … 646 647 648

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Visakallo Visakallo 30.3.2021, 08:56

    Suurimman osan jälkipolvien hyväksi olen jo tehnytkin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.3.2021, 09:02

    Minäkin olen sillä kannalla että spv pitää tehdä kun on vielä kaikki marmorikuulat pallossa. Perunkirjoitukseen ei pitäisi jäädä muuta kuin vähän rahaa tilillä.

    Otsikkoon: metsien kasvu on kyllä metsänomistajan omaisuutta mutta se käyttöä rajoitetaan nyt monelta taholta yhtä aikaa. Edunvalvonnan on syytä olla hereillä.

    Tolopainen 30.3.2021, 09:44

    Ei rajoiteta puunmyntiä mitenkään, eikä hakkuutapoja.

    Puuki 30.3.2021, 09:47

    Ulkopuolelta tuleva liika ohjeistus joka ei ole metsäasiantuntijoiden laatimaa voi aiheuttaa päin vastaisen reaktion kuin on toivottu hiilinielun kerryttämispuheissa.   Vanhojen metsien suojelu on jo pääosin kunnossa Suomessa.  Jotain lisäyksiä E-Suomessa on vielä tekemättä.  Mutta metsän kasvatuksen ja samalla hiilinielun kerryttämisen kannalta olisi tähdellistä  ottaa huomioon kunkin maan erityispiirteet .  Suomessa on pitkä metsänhoidon ja -tutkimuksen historia jonka avulla on paljon helpompi tehdä toimivia valintoja  kuin esim. jonkun lobbarin ohjeilla Brysselissä.

    Jos kuvitellaan että metsän hoitoa (ml.hakkuita) vähentämällä saadaan hillinieluja lisättyä oikeasti pidemmällä aikavälillä, ollaan ihan hakoteillä.   Nuorten kasvavien metsien päätehakkuut ei ole hyvä tapa lisätä kasvua eikä metsän tuottoakaan.  Mutta muuten hakkuiden tekemättömyys vähentää tulevaisuudessa metsän kasvua ja hiilivarastojen kertymistä.  Harvennusten tekemättä jättäminen vastaa omiin housuihin kusemista pakkasella.  Samoin jatkuva hakkuusäästöjen lisääntyvä kertyminen  jota on jo ollut 70-luvulta lähtien.  Suurin osa biomassan alkuun lisääntyvästä kasvusta haihtuu taivaan tuuliin liian aikaisin puun lahotessa harvennusta vaille jäävissä metsissä.  Ja päätehakkuuikäisten metsien lisääntyvä määrä  vähentäää kasvua ja hiilen sidonta vähenee sitä kautta.

    Muita maita nopeampi tavoite hiilineutraaliuteen on typerimpiä tavotteita mitä voi hallituksella olla nykyisessä taloustilanteessa.  Miksi ei mennä samalla aikataululla muiden maiden (mm. Ruotsin)  kanssa ?

    Visakallo Visakallo 31.3.2021, 05:34

    Ilmastokokous taitaa olla ensinmäinen korona-ajan kansainvälinen kokous, joka aiotaan järjestää vanhaan tapaan ihan paikanpäällä. Toisille kaikki on suotavampaa kuin toisille. Onhan toki aivan toista päästä maistelemaan isäntien viskejä, oluita, ja viinejä, kuin kykkiä kotimaassa etäkokouksessa. Onhan myös lentoliikennettäkin ajateltava, jonkunhan on sitäkin alettava elvyttää.

    ■ Pandemian takia viime vuonna lykätty YK:n COP26-ilmastokokous järjestetään marraskuussa Glasgow’ssa Skotlannissa. Britannian puheenjohtaja-apuna toimii Italia.

    ■ Tavoitteena on tiukentaa ja tehostaa sitoumuksia ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

    ■ Britannia on sitoutunut lain tasolla nettonollaan eli ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Skotlanti on aikoo saavuttaa tavoitteen jo 2045.

    ■ Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä sekä hiilinegatiivisuutta pian sen jälkeen.

    ■ EU:n huippukokous sopi joulukuussa, että unioni on ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 päästötasosta pitää vähentää 55 prosenttia.

    ■ Suomen ilmastolaki on parhaillaan uudistettavana. Myös EU uudistaa ilmastolainsäädäntöään. HS

    Tolopainen 31.3.2021, 06:10

    Visakallon olisi syytä olla tyytyväinen joka ainoaan toimenpiteeseen, jolla vähennetään ilmakehän hiilipäästöjä. Niitä tarvitaan vielä ja paljonko lisää, jos on tarkoitus pitää tämä pallo asumiskelpoisena edes satoja vuosia. Mitään mahdollisuuksia ei enää tuhansiin vuosiin ole.

    Se että jos muutama sata huskia tulee tarpeettomaksi Lapissa, kun Kiinasta ei voi lennättää tänne turisteja ja siitä elämöidään, on kyllä osoitus äärimmäisestä itsekkyydestä, johon vain ihminen kykenee.

    Visakallo Visakallo 31.3.2021, 06:42

    Tolopaisen ajatuksenjuoksun perässä on hieman vaikea pysyä. Tulkitsinko oikein, että ilmastokokouksen järjestäminen paikanpäällä onkin parempi ilmastoteko kuin etäkokous?

    Tolopainen 31.3.2021, 06:52

    Tuskin ilmastokokousta varten lennetään yhtään ylimääräistä lentoa, ei ne reittilennot niin täysiä ole, että ei yksi kokousedustja lennolle sopisi. Jotta ei mitään väliä pidetäänkö etänä tai Britanniassa.

    Kurki 31.3.2021, 08:51

    https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pd

    Metsäojitetut suot, koko Suomi Kaikki kaasut CO2‐ekvivalentteina, Tg /vuosi

    • CO2: ±10 (Ojanen 2014)

    Mitenkä tämä (Ojasen linkki) metsäojitettujen soiden maaperän CO2 nolla päästö pitäsi ymmärtää?

    Näinkö, että metsäojitetujen soiden CO2-päästöt vaihtelee karujen soiden nielusta -10 Tg/v rehevien soiden päästöihin +10 Tg/v ja summattuna sitten olisi nolla.

    Sitä ihmettelen, että voiko tuo nielu olla noin suuri mitenkään, kun luonnon soiden 4 milj.ha ei CO2-sidonta liikkuu -3..-4 milj.CO2-tn/v haarukassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.3.2021, 10:20

    Minä ymmärrän tuon Ojasen tuloksen niin että vaihteluväli on -10 … +10 ja että hän ei ole halunnut antaa keskiarvolle arviota. Sen sijaan khk-inventaariossa on laskelma asiasta. Joka tapauksessa Puuntuottajan luonnonsoiden hiilensidonta lienee yliarvio – ainakaan siinä ei ole huomioitu metaania.

Esillä 10 vastausta, 2,921 - 2,930 (kaikkiaan 6,476)
1 2 3 … 292 293 294 … 646 647 648