Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 3,021 - 3,030 (kaikkiaan 3,173)
  • Metsien hiilinielu

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • MaalaisSeppo

    Aegolouskin on mennyt halpaan, koskien kiertoajan lisäämistä. Ei tehtaiden käyttämään puumäärään vaikuta mitään, vaikka jotkut lisäisivät kiertoaikaa. Toiset sitten lyhentävät. Viimekädessä tuontipuulla paikataan vajetta. Mikähän taho on keksinyt tämän höpötyksen kiertoajan lisäämisestä? Sehän tietysti lisääntyy aivan itsestään, kun puusto kasvaa huomattavasti hakkuita enemmän.

    Puuki

    Jos puun käyttö on pienempi kuin kasvu, hiilivarasto kasvaa. Se voi kasvaa vielä melko pitkään, jos niin halutaan. Kiertoaikaa voi hieman pidentää, jolloin keskimääräinen puusto / ha lisääntyy. 

    Pääosinhan se on juuri noin.  Mutta jos mennään metsälötasolle, niin tilanne vähän muuttuu. Jos metsätilalla on esim. paljon vanhaa metsää , niin kiertoajan jatkaminen vähentää sen metsän  hiilinielua viiveellä.  Aluksi hiilinielu lisääntyy koska vanhat metsätkin kasvaa yl. paremmin kuin taimikkovaiheessa olevat mutta jonkin ajan kuluttua se vähentyy keskikasvun vähentyessä jatkuvasti.  Toinen mahdollisuus on hakata vanhemmasta päästä uudistuskypsiä metsiä jossain tapauksessa vuotuista kasvua enemmän,  ja saada kehitysluokkajakauma vähän myöhemmin paremman kasvun (ja tuoton) vaiheeseen. Myös suojelualueet saattaa vähentää hiilen sidontaa samasta syystä.

    (PS  Tässä on siis kyseessä kumuloituva vuosikasvu, ei yksittäisten  vuosien kasvu.)

    Tolopainen

    Kuka niin vähän hakkaisi metsiään että puumäärä jatkuvasti kasvaisi. Kyllä se aaltoilee, joskus voi myydä useiden vuosien kasvun kerralla. Ei tässä mitään hiilinielun vahteja olla.

    aegolius

    >Aegolouskin on mennyt halpaan, koskien kiertoajan lisäämistä. Ei tehtaiden käyttämään puumäärään vaikuta mitään, vaikka jotkut lisäisivät kiertoaikaa.

    Niin, ymmärrän. Kummasta suunnasta asiaa haluaa tarkastella? Aivan vastaavasti voi todeta, että jos Suomen metsien kiertoaika keskimäärin hieman pitenee, on aivan sama mitä tehtaat tekevät. Hiilivarasto kasvaa hehtaarikohtaisen puuston hieman lisääntyessä. Jos sekä kiertoaika pitenee että tehtaat lisäävät käyttöä, selitys täytyy löytyä lisääntyneestä kasvuvauhdista tai tuonnista.

    Metsälötasolla tarkastelu on minusta melko turhaa. Suomen tasolla tarkastelussa on järkeä siinä mielessä, koska siihen liittyy valtion harjoittama politiikka. EU:n tasolla tilanne on vähintäänkin outo. Voiko Suomessa muutama iso firma harjoittaa liiketoimintaa ja tuottaa hiilipäästöjä, jos yksityisten omistamat metsät sitovat riittävästi hiiltä? Välimerellä tämä tehdas ei päästöjä voisi tuottaa, koska ei metsää? Jos valtiokohtaisten päästörajojen idea on tuo, metsänomistajien pitäisi ehdottomasti voida myydä päästöoikeuksia firmoille. Tästä taas seuraisi kustannuksia päätehakkuun yhteydessä. Melko hullu aihe pohdittavaksi ja varsinkaan poliitikoiden päätettäväksi, koska kaikille ei ole selvää edes nielun ja varaston ero.

    Puuki

    Ei ole ollenkaan turhaa yhden mo:n kannalta (eikä lopulta isomman alueen kannaltakaan) katsottuna , jos tulee esim. raportointivelvollisuus ja sääntö, että ei saa hakata  enempää kuin nykyään.  (Nythän on jo vuosikymmeniä kok.poistuma ollut vain n. 70-80 % vuosikasvusta koko maassa) .    Keskikasvu/ha  saattaa pudota esim. vaikka puoleen nykyisestä ~ 25-30 vuodessa , jos mo jatkaa kiertoaikaa ja jättää vanhat metsänsä lahoamaan .   Hiilivarastokin alkaa vähentyä kasvun ohella, jos aikaa kuluu tarpeeksi ilman metsänhoitoa.  Kukapa muu kuin itsekukin sen sitten kustantaa jos ja kun menee kuten ennenkin metsäpäässä on mennyt.

    Kurki

    Hiilinielu tarkoittaa hiilivaraston kasvua. Suomen metsät ovat hiilinielu juuri niin kauan kun hiilivarasto kasvaa.

    Juuri näin.

    Ministeri Leppä mainitsi taannoin, että Suomen Lulucf-säädöksen mukainen laskettu hiilinielun vertailutaso n. -29,4 milj.CO2-tn/v on vain murto-osa todellisesta

    Suomen todellinen hiilinielu 2020.

    Luken professori Ilvesniemen (ks.linkki https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#0f9046d9) mukaan metsän hiilestä 40% on maan päällä ja 60% maan alla.Maanpäällinen runkopuumäärä 1,0 m3 sitoo ilmasta hiilidioksidia 0.70  CO2-tn (luonnonvakio= biomassan kuivapainosta hiiltä on puolet, joka vastaa ilmasta otettua hiilidioksidia kertoimella 3,67) ja  karikkeen (oksat, neulaset, kanto, juuret) kanssa noin 1,28 kertainen määrän runkopuukuutiota kohden eli maanpinnan yläpuolella hiilidioksidia olisi sitoutuneena 0,70+ 0,4*(1,28-0,70)= 0,93 CO2-tn ja maanpinnan alla 1,5* 0,93= 1,40 CO2-tn eli yhteensä 0,7+1,40=2,1 CO2-tn.
    Eli metsän koko CO2-sidonta olisi maanpinnan yläpuolella oleva runkopuumäärä kerrottuna 2,1 ja tonneina.

    Hakkuusäästö 2020 oli Luken mukaan 29 milj. m3, joka antaa;

    Suomen metsien hiilinieluksi siis 2,1*29=n.  -61 milj.CO2-tn.

    Viimeisten 20 vuoden aikana Suomen metsävarat ovat lisääntyneet 500 milj.m3 2000 milj.m3:stä vuonna 2000 2500 m3:iin vuonna 2020.
    Tuosta tulee vuotta kohti keskimäärin 25 milj.m3 runkopuuta ja koko metsän kasvun lisän nielu periaatteella 40/60 hiilikertoimella 2,1*25  antaa=

    Hiilinieluksi tuosta  – 52,5milj.CO2-tn/v.

    Maanalainen osa sidonnasta on myös hiilinielu siksi, että se on uutta eli lisäystä vanhan päälle.
    Tämä laskelma siksi että ymmärretään, miksi maanainen hiilivarasto, joka korreloi metsän maanpäällistä sidontaa eli kasvaa puuvarannon kanssa, on myös nielu.

    Lisäksi tuosta vuoden hakkuusäästöstä 29 milj.m3 pitää ymmärtää, että karikkeesta ei tule päästöjä, kun siinä vähennetään vuosittain koko metsän vuosikasvusta 108 milj.m3 (runkopuu karikkeineen) miinus poistuma 79 milj.m3 (runkopuu  karikkeineen).

    Muita nieluja on lisäksi: Ks linkin sivu 35 taulukko1.6 / seuraava postaus.

    – pitempiaikaisista puutuotteista nielua n. -6,0 milj. CO2-tn.

    – karikkeesta syntyy pitempiaikaista nielua esim. Tilastokeskuksen mukaan -8,5 milj.CO2-tn/v(2017) kivennäismaapohjilta.

    – paperijalosteistakin lasketaan nielua -1..-2 milj.CO2-tn/v.

    Eli Suomen todellinen kasvihuonekaasu-nielu olisi:

    Yht. -61-6,0 -8,5-2= n. -77,5 milj.ekv-tn/

    Suomen kaikki päästöt ovat jo alle +50 milj.ekv-t , kun turpeenpoltto on romahtanut ja metsien hiilinielusta jää vielä n. -27,5 milj.ekv-tn/v pelivaraa päästöille kasvihuonekaasutaseen laskemiseksi, joita tässä ei ole mainittu.

     

    Kurki
    Visakallo Visakallo
    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mielenkiintoinen juttu. Jossain päin metsämaisema vihertyy, eikä vain aina heikkene. Jutun kommenteissa oli myös mielenkiintoista se että Kanadan Greenpeacen Patrick Moore ei ole huolissaan ilmastonmuutoksesta. Kuulemma joskus oli kaksi kertaa enemmän hiilidioksidia ja kostean lämmin ilmanala. Osa Saharaakin on vihertynyt. Näistä päätellään että eihän tässä hätää. No ans kattoo ny; jos tulee kuitenkin käristyskupoli… Kostean kuumakaan ei ole hyvä koska silloin ihminen ei pysty enää viilentämään itseään hikoilemalla.

    jees h-valta

    Jos ja jos. Sitähän viherrys on ollut tähän maailman menoon asti.

Esillä 10 vastausta, 3,021 - 3,030 (kaikkiaan 3,173)