Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 3,231 - 3,240 (kaikkiaan 3,340)
  • Metsien hiilinielu

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Tolopainen

    Turvetta maatuu pellosta lähes sentti vuodessa, monista turvepelloista on tullut savikoita ja hiesumaita Pohjanmaalla. Turvepelto on katoavaa kansan perinnettä, yleensä turvemaat on olleet aika ohutrahkaisia.

    Puuki

    Vanhat turvemaametsätkin lopettaa co2:n haihduttamisen jossain vaiheessa. Ei niitä kannata ainakaan  ennallistaa ja alottaa metaanipäästöjä.  Ja jos puuta kasvaa hyvin, se kompensoi hiilen maaperäpäästötkin.

    ate

    Jean S ja Anneli! Tällä hetkellä jokaisesta pellosta, johon haetaan maataloustukea on oltava alle 5 vuotta vanha Viljavuustutkimus, jonka tekee erillinen tutkimuslaitos sinne lähetystä maanäytteestä.  Siinä määritetään mm: Maalaji ja sen multavuus (esim. turvepelto vai ei?) ja tämän lisäksi selvitetään myös maaperän viljavuus (määrittää osaltaan lannoitusrajoja), kalkitustarve, hivenainepuutokset jne. Viljelijä ei siis itse todellakaan voi päättää onko pelto eloperäistä turvemaata vai ei, vaan sen tekee tutkimuslaitos.

    Käytännössä kaikkien Suomessa viljelyksessä olevien peltojen maalajeista on siis jo olemassa ajantasainen ja jatkuvasti päivittyvä tieto, jos niitä haluttaisiin käyttää. Koko ilmastotouhuun sopii hyvin kaksi neuvostoliittolaista sananlaskua: ”Kun syyllinen on tiedossa, niin rikos kyllä löytyy” ja ”totuutta on kahta eri lajia, tieteellistä ja tarkoituksenmukaista”.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos ate tiedosta! Mistähän tuo virallinen turvepeltojen määrä 260000 hehtaaria sitten tulee, ellei viljavuusnäytteiden tietokannasta?

    Ei tietenkään voida toimia niin että viljelijä määrittelisi itse maalajinsa, mutta viljelijä osaisi ehkä määritellä oman peltonsa turvekerroksen paksuuden. Ei ihan yksinkertainen tehtävä sekään, mikäli muokkaaminen on hävittänyt selvän rajan turpeen ja kivennäismaan väliltä. Viljavuusnäytteet lienee otettu vain muokkauskerroksesta ja turpeen paksuus on jätetty määrittämättä?

    Kurki

    Viljavuusnäytteiden perusteella turvemaiden määrä on vähentynyt viiden vuoden aikana 20 prosenttia.

    Jos tuo tarkoittaa sitä, että turvetta pellon pinnasta hapettuu tuota vauhtia ja turvepeltoja siirtyy multamaihin, niin  tieto turvepelloista 260 000 olisi niinkin tuore 15 vuoden takaa.

    Eli n. 100 000 ha oli todellinen luku ja 15 vuoden päästä, jolloin Suomen kasvihuonekaasutaseen olisi oltava kunnossa, ne olisi lähes poistuneet.

    Eli parku turvepeltojen päästöista nyt onkin täysin turhaa eikä niille tarvitse tehdä yhtään mitään.

    Turvemaiden ympäristökuormaa vähentää myös se, että tutkimusten mukaan hiilidioksidipäätöt ovat noin 20 tonnia hehtaarilla. Virallisissa laskelmissa luku on kuitenkin 30 tonnia hehtaarilta. Ruukin tutkimusasemalla on menossa turvemaita koskeva päästötutkimus. Vaikka tutkimus on vielä kesken, ovat tulokset nykytiedon valossa yllättäviä.

    Vasta nyt tutkitaan kunnolla päästöjäkin ja paljastuu, että todelliset päästötkin on paljon pienemmät eikä liioitellut viheraatteen mieliksi.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/paakirjoitus/artikkeli-1.1466742

    Visakallo Visakallo

    Miten kestävää voi EU:n toiminta yleensäkään olla, jos sen päätöksenteko ei perustu todelliseen tietoon? Menee vähän toisteluksi, mutta tuossa itänaapurissa oli aikoinaan iso liittovaltio, jonka hallinto ei myöskään tahtonut aina perustua todelliseen tietoon. Se oli neuvostihmisten keskuudessa loputon vitsailun aihe.

    Haba Haba

    Kaikki pellot ovat päästölähteitä joiden hiilidioksidi päästöt me muut maksamme tuen lisäksi. Kannattavinta on metsittää tuottamattomat pellot ja siten tehdä niistä hiilinieluja.

    Visakallo Visakallo

    Se temppu tuli Haba tehtyä jo  31 vuotta sitten. Siitä muuten maksettiin silloin ihan kunnon palkkiokin, eikä ollut kepu hallituksessa!

    Puuki

    Pellotkin saadaan muutettua hiililähteistä hiilinieluiksi suht. helposti viljelykierrolla ja sopivia kasveja viljelemällä ilman liian usein toistuvaa  kyntämistä.  Metsitys ei ole ainut vaihtoehto.

    Metsitys sopii parhaiten niille Euroopan alueille joissa metsää on lähinnä enää vain puistoissa. Suomessakin voidaan metsitystä ja suojelua lisätä varsinkin esim. Helsingin kaupunkialueella. Metsäisiä puistoja ei pidä lisärakentaa eikä kaupunkirakentamista laajentaa liiaksi sivusuuntiin. Puukerrostalot parantaa myös osaltaan hiilitasetta.    Hiilitaseeseen kun pitää laskea myös kompensaatiovaikutus. Se on unohtunut vihrvasemmiston äänitorvilta (ja tietysti Pietikäiseltä myös) .

    Kun tasaikäisen metsän viljelyllä saadaan esim. n. 100 mottia/ha enemmän puuta/kiertoaika kuin luont. syntyneistä metsistä, se tarkoittaa n. 50 mottia enemmän sahatavaraa. —> ~ 50 t Co2:a  enemmän pitkäaikaiseen hiilivarastoon rakennuspuuna + kuitupuutuotteiden tuoma fossiilisten raaka-aineiden korvausvaikutukset.     Saatavissa oleva metsän lisäkasvu korvaa moninkertaisesti avohakkuun alun mahdollisesti lisääntyvän maaperäpäästön joka on vain lyhytaikainen ( erään tutkim. mukaan maaperäpäästöt ei   edes lisäänny) .

    Puiden kasvun lisääminen jalostamalla entistä paremmin kasvavia taimia (ja parempi laatuisia) kompensoi jonkin verran myös mahdollisesti lisääntyvän jk:n  metsien puun kasvua ja hiilensidontaa alentavaa vaikutusta.

    Rane
Esillä 10 vastausta, 3,231 - 3,240 (kaikkiaan 3,340)