Turvetta maatuu pellosta lähes sentti vuodessa, monista turvepelloista on tullut savikoita ja hiesumaita Pohjanmaalla. Turvepelto on katoavaa kansan perinnettä, yleensä turvemaat on olleet aika ohutrahkaisia.

Jean S ja Anneli! Tällä hetkellä jokaisesta pellosta, johon haetaan maataloustukea on oltava alle 5 vuotta vanha Viljavuustutkimus, jonka tekee erillinen tutkimuslaitos sinne lähetystä maanäytteestä.  Siinä määritetään mm: Maalaji ja sen multavuus (esim. turvepelto vai ei?) ja tämän lisäksi selvitetään myös maaperän viljavuus (määrittää osaltaan lannoitusrajoja), kalkitustarve, hivenainepuutokset jne. Viljelijä ei siis itse todellakaan voi päättää onko pelto eloperäistä turvemaata vai ei, vaan sen tekee tutkimuslaitos.

Käytännössä kaikkien Suomessa viljelyksessä olevien peltojen maalajeista on siis jo olemassa ajantasainen ja jatkuvasti päivittyvä tieto, jos niitä haluttaisiin käyttää. Koko ilmastotouhuun sopii hyvin kaksi neuvostoliittolaista sananlaskua: ”Kun syyllinen on tiedossa, niin rikos kyllä löytyy” ja ”totuutta on kahta eri lajia, tieteellistä ja tarkoituksenmukaista”.

Viljavuusnäytteiden perusteella turvemaiden määrä on vähentynyt viiden vuoden aikana 20 prosenttia.

Jos tuo tarkoittaa sitä, että turvetta pellon pinnasta hapettuu tuota vauhtia ja turvepeltoja siirtyy multamaihin, niin  tieto turvepelloista 260 000 olisi niinkin tuore 15 vuoden takaa.

Eli n. 100 000 ha oli todellinen luku ja 15 vuoden päästä, jolloin Suomen kasvihuonekaasutaseen olisi oltava kunnossa, ne olisi lähes poistuneet.

Eli parku turvepeltojen päästöista nyt onkin täysin turhaa eikä niille tarvitse tehdä yhtään mitään.

Turvemaiden ympäristökuormaa vähentää myös se, että tutkimusten mukaan hiilidioksidipäätöt ovat noin 20 tonnia hehtaarilla. Virallisissa laskelmissa luku on kuitenkin 30 tonnia hehtaarilta. Ruukin tutkimusasemalla on menossa turvemaita koskeva päästötutkimus. Vaikka tutkimus on vielä kesken, ovat tulokset nykytiedon valossa yllättäviä.

Vasta nyt tutkitaan kunnolla päästöjäkin ja paljastuu, että todelliset päästötkin on paljon pienemmät eikä liioitellut viheraatteen mieliksi.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/paakirjoitus/artikkeli-1.1466742

Kaikki pellot ovat päästölähteitä joiden hiilidioksidi päästöt me muut maksamme tuen lisäksi. Kannattavinta on metsittää tuottamattomat pellot ja siten tehdä niistä hiilinieluja.

Pellotkin saadaan muutettua hiililähteistä hiilinieluiksi suht. helposti viljelykierrolla ja sopivia kasveja viljelemällä ilman liian usein toistuvaa  kyntämistä.  Metsitys ei ole ainut vaihtoehto.

Metsitys sopii parhaiten niille Euroopan alueille joissa metsää on lähinnä enää vain puistoissa. Suomessakin voidaan metsitystä ja suojelua lisätä varsinkin esim. Helsingin kaupunkialueella. Metsäisiä puistoja ei pidä lisärakentaa eikä kaupunkirakentamista laajentaa liiaksi sivusuuntiin. Puukerrostalot parantaa myös osaltaan hiilitasetta.    Hiilitaseeseen kun pitää laskea myös kompensaatiovaikutus. Se on unohtunut vihrvasemmiston äänitorvilta (ja tietysti Pietikäiseltä myös) .

Kun tasaikäisen metsän viljelyllä saadaan esim. n. 100 mottia/ha enemmän puuta/kiertoaika kuin luont. syntyneistä metsistä, se tarkoittaa n. 50 mottia enemmän sahatavaraa. —> ~ 50 t Co2:a  enemmän pitkäaikaiseen hiilivarastoon rakennuspuuna + kuitupuutuotteiden tuoma fossiilisten raaka-aineiden korvausvaikutukset.     Saatavissa oleva metsän lisäkasvu korvaa moninkertaisesti avohakkuun alun mahdollisesti lisääntyvän maaperäpäästön joka on vain lyhytaikainen ( erään tutkim. mukaan maaperäpäästöt ei   edes lisäänny) .

Puiden kasvun lisääminen jalostamalla entistä paremmin kasvavia taimia (ja parempi laatuisia) kompensoi jonkin verran myös mahdollisesti lisääntyvän jk:n  metsien puun kasvua ja hiilensidontaa alentavaa vaikutusta.