› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 6,475 vastausta, 130 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten A.JalkanenA.Jalkanen toimesta.
Esillä 10 vastausta, 3,261 - 3,270 (kaikkiaan 6,476)
1 2 3 … 326 327 328 … 646 647 648

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki 19.7.2021, 22:52

    Mettlan tutkija Jussi Lintunen sanoo AJ:n linkissä saman, mitä Metlan tutkija Ilvesniemi alla olevassa linkissä:

    Yksi kuutio puuta sisältää noin 200 kiloa hiiltä, kun taas hakkuukertymän kasvattaminen yhdellä kuutiolla heikentää metsämaan hiilivaraston vuotuista kehitystä 350–400 kilolla hiiltä.

    Siis heikentää maaperän hiilivaraston kasvua 350..400 kg tai paremminkin pysäyttää sen kasvun aukossa joksikin aikaa. Harvennuksissa maaperän hiilivaraston kasvu ei pysähdy.

    ETLAn toimittaja näkyy ymmärtäneen vähän väärin, kun sanoo:”Metsän vuotuinen hiilinielu heikkenee liki kaksinkertaisesti verrattuna hakkuiden myötä runkopuun mukana metsästä poistuvaan hiilimäärään, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) tuoreen raporttinsa pohjalta.

    Ei heikkene, sillä vähennyslaskussa vuotuinen metsän maanpäälisen ja alaisen hiilivaraston kasvu miinus poistuman maanpäällinen ja alainen hiillivarasto jää hiilivarastoksi metsän hakkuusäästön maapäällinen (40%) ja alainen (60%) hiilivarasto.

    Tai heikkenee eli pysähtyy joksikin aikaa, mutta sitten metsän hakkuusäästön hiilinielu on laskettava periaatteella 40/60.

    Eli runkopuun 20 milj.m3 hakkuusäästöllä hiilinielu tällä periaatteella 40/60, jota Jussi Lintunen nyt esittelee, olisi 2,4*20= -48 milj.CO2-tn.

    Jokohan sitä siirryttäneen laskemaan näin metsien hiilinielua.

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#0f9046d9

    Tolopainen 20.7.2021, 07:24

    Metsien hiilinielut ei ratkaise ylikulutusongelmaa sitä, että maapallon resurssit eivät riitä nykyisen kaltaisen kulutuksen ylläpitoon, kuin joitakin satoja vuosia. Ihminen lajina on elänyt jo 200000v, vaikka kehitysloikka nykyihmiseksi tapahtui vasta viimeisen 10000v aikana. Maapallon pitäisi säilyä vielä tuhansia vuosia, kun katsoo muutosnopeutta, voi sanoa että ei edes 1000v enää, jos pandemia ei tuhoa valtaosaa ihmiskunnasta. Tai jokin kosminen tapahtuma.

    Puuki 20.7.2021, 07:45

    Biosoil-tutkimustulokset on luotettavia koska tutkimus on laaja ja tehty pitkällä aikavälillä.  Ja muutenkin ; esim. kohteiden valinta ei ole perustunut tarkoituksellisesti joillekin alueille (esim. vain auratuille alueille).

    Metsissä (E-Suomi)  on siis yhteensä keskimäärin ~ 100 tn hiiltä/ha.  60% maaperässä ja 40 % maan pinnan yläpuolella.    Hakkuusäästön hiilivarasto on merkittävä vuosittain tuleva lisä.

    Erikoinen on tuo väittämä, että jos tehdään  hakkuu, niin se 200 kg hiilen/motti lisäksi heikentää maaperän hiilinielun vuotuista kehitystä  n. 350 kg .    Ei kyllä mene   noin esim. harvennushakkuissa eikä päätehakkuissakaan , jos verrataan muuhunkin kuin yhden (1) vuoden ajan hiilinielun (ja mieluummin  kok.vaikutukseltaan sitä tarkemman eli hiilitaseen)  kehitystä.

    Olisiko ollut kyseessä jokin ns. poliittispainotteinen  tutkimustulos joka saatiin sitten hyvin julkisuuteen. vai mikä tuossa on. Ei ymmärrä…

    PS Tai voihan se olla jokin  isohko pilkkuvirhekin .  Jos nimittäin metsämaaperästä vähenis vuosittain 350kg hiiltä/ m³:n  korjuu , se tekisi esim. 300 m³/ha:n päätehakkuulla 105 t /ha/vuosi vähenemää (+ puiden hiili 60 t/ha ) joka ei voi pitää paikkaansa .   Siis maaperästä katoaisi hiiltä jo yhdessä vuodessa enemmän kuin sitä keskimäärin edes on (puusto + maaperä) metsämailla Suomessa.

    Tolopainen 20.7.2021, 08:04

    Kun oli tutkimustulos valmiina, että hakkuut pienentää hiilinielua, sellainen tulos saatiin tietenkin. Ei noilla ole mitään arvoa. Vihreät ovat miehittäneet kaikki tutkimuslaitokset Suomessa. Puolustavat vain omia virkojaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.7.2021, 09:24

    Se ”metsämaa” tarkoittaa tuossa tutkimuksessa maankäyttöluokkaa metsämaa eikä maaperää. Puhutaan siis puun kokonaisbiomassoista, runkopuu + latvus + puun maanalainen osa. Jos runkopuuta hakataan 200 kg, sen lisäksi poistuu melkein saman verran muuta elävää biomassaa ja poistuma yhteensä voisi olla esim. luokkaa 350 kg hiiltä. Suurin osa hakkuutähteistä jää kuitenkin metsään karikkeeksi.

    Jos lasketaan poistuma biomassana eikä runkopuuna, pitää myös kasvu lakea samalla tavalla.

    Kurki 20.7.2021, 10:06

    Se ”metsämaa” tarkoittaa tuossa tutkimuksessa maankäyttöluokkaa metsämaa eikä maaperää.

    Juuri tuota se tarkoittaa ja siihen kuuluu muutakin hiilivarastoa kuin vain puiden biomassan suhteella 40/60. Mutta minusta sieltä maanpinnan alta ei poistu mitään heti, vaikka HS-linkki antaa ymmärtää niin, kuten maanpinnan yläpuolelta hakkuussa poistuu, vaan esim aukossa maaperän hiilivarasto alkaa vähetä hiljalleen vuosittain, kunnes hiilivarasto taas alkaa kasvaa, kun aukon uusi metsä alkaa sitoa riittävästi ilmasta hiiltä ja pysäyttää hiilivaraston pienememisen.

    Koskenee vain turvemaapohjia, joilta raportoidaan maapäästöjä, mutta ei kivennäismailta, joilta ei raportoida maapäästöjä.

     

    Puuki 20.7.2021, 10:12

    30 cm lpm:n männyllä on runkopuussa kuivabiomassaa 260 kg, latvuksessa  60 kg ,  juurissa ja kannossa 140 kg.   Kuusella sama : 290 kg, 111 kg, 115 kg.

    Juurikarike jää pääosin hiilivarastoksi maahan (myös hienojuurista)  , osa karikkeesta (lehti/neulas,oksat)  hajoaa ja CO2 haihtuu ilmaan ilman puun korjuutakin.    Jos  motin puu hakataan, siitä hiiltä puuaineessa on n. 200 kg.   Sitten pitäis keksiä mistä saadaan se 350-400 kg lisää muuta  hiiltä joka  vuosittain jää uupumaan , jos puu on korjattu pois metsästä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.7.2021, 11:34

    Hesarin jutussa asia on ymmärretty oikein, toisin kuin joissakin sen jutun kommenttikentän kommenteissa: ”Metsämaan hiilinielu kuvaa metsien sitoman hiilen eli ilmakehästä poistuvan hiilidioksidin määrää. Yksi kuutio puuta sisältää noin 200 kiloa hiiltä, kun taas hakkuukertymän kasvattaminen yhdellä kuutiolla heikentää metsämaan hiilivaraston vuotuista kehitystä 350–400 kilolla hiiltä.”

    Uutisoitu 350-400 kiloa poistumaa sisältää siis kaiken elävän biomassan, runkopuun lisäksi latvusmassan ja maanalaisen massan. Metsämaa tarkoittaa tässä metsänielua.

    http://www.hs.fi/talous/art-2000008134644.html

    Kurki 20.7.2021, 12:28

    ”Metsän vuotuinen hiilinielu heikkenee liki kaksinkertaisesti verrattuna hakkuiden myötä runkopuun mukana metsästä poistuvaan hiilimäärään, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) tuoreen raporttinsa pohjalta.

    Jaaha. Menipä sekavaksi.

    1 m3 runkopuuta karikkeen sitoisi hiiltä 200kg+ 42/58*200= 342 kg eli lähes 2-kertaisen määrän ja hakkuussa päinvastoin heikentäisi hiilinielua.

    Lienee tuossa HS:n artikkelissa kysymys koko puun biomassan sitomasta hiilestä eikä muusta.

    Tosin tuolla yllä olevalla lainauksella ei ole mitään muuta merkitystä kuin kauhistella kuinka metsien hiilinielua heikennetään hakkuilla, sillä Suomen hiilinielua laskettaessa vähennyslaskun jälkeen jää vain erotus, joka on hakkuusäästön koko puubiomassan sisältämä hiili. Runkopuusta eikä karikkeista raportoida päästöjä, mutta nieluja kylläkin.

    Muokattu 21.7.2021/ Kurki

    Planter Planter 20.7.2021, 13:38

    Biosoil: ”Runsainta lisäys oli 60–100-vuotiaissa metsissä, joissa metsämaan hiilivarasto kasvoi vuodessa keskimäärin noin 300 kiloa hehtaarilla.

Esillä 10 vastausta, 3,261 - 3,270 (kaikkiaan 6,476)
1 2 3 … 326 327 328 … 646 647 648