› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 3,461 - 3,470 (kaikkiaan 6,476)
1 2 3 … 346 347 348 … 646 647 648

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Tomperi 1.12.2021, 08:04

    Tolopainen puhuu asiaa siltä osin että hiilitaseen vähentämistä ei tapahdu mettiä hakkaamalla. Jos näin olisi, silloinhan pitäisi heti hakata sademetsät paljaiksi ja istuttaa uudet metsät tilalle niin maailma pelastuisi.  Jotkut hörhöt tosiaan uskoo että tämä systeemi toimii Suomen mettissä.

    Montaako kuutiota puuta sitoo saman määrän hiiltä kuin on hiiltä maaperässä jossa on kunttaa 10 cm tai 20 cm.  Tämmösiä kunttasia metsiä on mutta ei kaikkialla.  Hyvin näkee tuon kuntan paksuuden kuusikoissa joissa lumi tai tuuli on kaatanut puita juurineen.

     

    Tolopainen 1.12.2021, 08:12

    Maapallon pinta-alasta 70% on veden peitossa ja suurin osa ilmaan tuprutetusta hiilestä on sitoutunut meriveteen ja ihan ilman ihmisen toimenpiteitä. Luonnon hiilennkirto on muutenkin niin suuri, että ihmisten toiminnan osuus ei ole siitä kuin pari prosenttia. Siksi ilmakehän hiilipitoisius ei lisäänny kuin pari ppm:ää vuodessa eli kaksi miljoonasosaa.

    aegolius 1.12.2021, 08:26

    >Siksi ilmakehän hiilipitoisius ei lisäänny kuin pari ppm:ää vuodessa eli kaksi miljoonasosaa.

    Tästä voisi saada sellaisen käsityksen, että tarkoitetaan kahden miljoonasosan olevan mitättömän vähän. Tolopainen varmaan täydentää paljonko tuo on prosentuaalisena lisäyksenä.

    Tolopainen 1.12.2021, 08:29

    Sehän on vajaa puoli prosenttia. Näin päässä laskien. Mehän emme itseasiassa edes tiedä, nouseeko ilmaston lämpötila hiilipitoisuuden kasvaessa. Kun talvisota alkoi 1939 marraskuun viimeinen päivä, oli pari astetta lämmintä. Nyt on kymmenen pakkasta. Ei ole lämmennyt.

    Kurki 1.12.2021, 09:48

    Ei ne karikkeet todellisuudessa heti poistu ellei kantoja nosteta vaan vasta vuosien kuluessa, ja tuona aikana kasvava puusto ehtii korvata menetyksen. Ympäristöväen yksi keskeinen argumentti avohakkuita kohtaan on ollut niiden oletettu vaikutus maan hiilivarastoon, joten ei ole yhdentekevää miten asiasta keskustellaan julkisuudessa.

    Hakkuutähteet eivät heti hajoakkaan hiilidioksidiksi, mutta niiden sisältämä kaikki hiili lasketaan päästöksi vuosittain poistumassa heti.

    Hakkuutähteistä (maan päällinen + alainen) kuitenkin voidaan laskea pitempiaikaista nielua kuten kivennäismaille Tilastokeskus on laskenutkin (DOM+SOM) vuonna 2019 -7,9 Mtn nielun. ( Linkki Taulukko 1.7 sivu 45)

    Kivennäimailla maapäästö on sen verran pieni, että nielua tulee. mutta  orgaanisten maiden maapäästö on taas suuri ja niiden  (DOM+SOM)  2019 onkin päästöä +4,1Mtn.

    Tuo kakkuutähteiden laskeminen aukon päästöihin on päästöjen laskemista toiseen kertaan ja sitä ympäristöväki tietenkin käyttää avohakkuiden päästöjen paisutteluun.

    https://www.stat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.12.2021, 09:53

    Kiitos tarkennuksesta Kurki. Hakkuutähteiden hiilinielua pitää muistaa pitää enemmän esillä julkisuudessa.

    Kurki 1.12.2021, 10:58

    Linkki: https://www.luke.fi/blogi/kuusentaimikko-hiilen-lahde-vaiko-nielu/comment-page-1/#comment-11388

    Linkistä lainattua:

    Päätehakkuun jälkeen metsikkö on jonkin aikaa hiilen lähde, koska maasta ja hakkuutähteiden hajoamisesta vapautuu hiiltä ilmaan enemmän kuin vähäinen kasvillisuus ennättää sitä sitoa.

    miten varhaisperkaus vaikuttaa lyhyellä aikajänteellä taimikon hiilitaseeseen.

    Tässä tutkitaan kuusentaimikon nieluja ja päästöjä.

    Taas pistää silmään, että hakkuutähteistä ja varhaisperkauksesta laskettaisiin päästöjä, mutta ei mainintaa, että niiden päästöt huomioidaan heti poistumassa, vaikka ne tässä tutkimuksessa ovatkin mukana. Taimikoiden raivausjätteestä yli 1,3m vesat on myös laskettu mukaan  poistumaan eli tässä nekin laskettaisiin toisen kerran päästönä.

    LUKE lienee tutkimuksen tekijä ja siellä nämä asiat luulisi olevan tiedossa, mutta kyllä se pitäisi olla sanottuna.

     

    Tomperi 1.12.2021, 11:05

    hakatusta puusta viiden vuoden kuluttua 90 prosenttia on hiilidioksinsa päästänyt ilmakehään, miten metsän hakkaaminen voi saada aikaseksi hiilinielun? Turvemailla kumminkin parhaimmillaan on turvetta yli kymmenen metriä, siellä sitä hiiltä on ja joku on niellyt kovasti ja varastoinut, miksi hiiliieluksi ei lasketa metsäojituksen turvepäästöjä pienvesistöihin, siellä sitä nielua luulis olevan siis nieltyä ja varastoitua hiilidioksiinia….

    Kurki 1.12.2021, 11:09

    https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/

    Tässä on aloitettu saman asian (avohakkuun päästöt) tutkimus jo 2016.

    Siinäkin hakkuutähteet (logging residues) ovat mukana päästönä ja ensimmäisen kesän 2016 CO2-päästö on n. +9 CO2-tn/ha. (Ks kuva 9)

    Kurki 1.12.2021, 11:24

    hakatusta puusta viiden vuoden kuluttua 90 prosenttia on hiilidioksinsa päästänyt ilmakehään, miten metsän hakkaaminen voi saada aikaseksi hiilinielun?

    Runkopuuhan viedään pois metsästä.

    Puiden kuolleista karikkeista (oksat, neulaset, lehdet, juuret, hienojuuret) jää aina jonkin verran (eniten juurista) pitempiaikaista hiiltä maaperään, jolla silläkin on puoliintumisaika kuten puutavarallakin. Maaperän hiili ei ole aina vain kasvava hiilivarasto, vaan korreloi ainoastaan maanpinnan yläpuolisen biomassan määrän eli metsän kanssa.

     

Esillä 10 vastausta, 3,461 - 3,470 (kaikkiaan 6,476)
1 2 3 … 346 347 348 … 646 647 648