› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Viewing 10 replies - 3,511 through 3,520 (of 6,495 total)
1 2 3 … 351 352 353 … 648 649 650

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018 at 12:37

    Tagged: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Creator
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • aegolius 24.12.2021 at 10:19

    >miten metsässä käy yläharvennuksen jälkeen

    En teilaisi itse menetelmää syypääksi. Toki harvennuksen epäonnistunut lopputulos aiheuttaa kasvun notkahtamisen, mutta olisiko viimein kyse ihan tästä kaikkein ilmeisimmästä:

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1021949

    Timppa 24.12.2021 at 10:32

    Tai sitten takavuosien harventamattomuus näkyy siten, että, puiden kasvuvoima on pysyvästi heikentynyt.

    Se metsä, joka on harsuuntunut ei toivu siitä koskaan.   Kuolleisuus vaan lusääntyy.

    A.Jalkanen 26.12.2021 at 11:51

    Kts. sivu 21 metsien ikärakenne Pohjois- ja Etelä-Suomessa, s. 37-38 metsien kasvu eri inventoinneissa. Ikärakenne on etelässä edelleen kasvua suosiva. Joitakin erikoisia kasvulukuja näkyy taulukossa 1.16. Männyn kasvu on Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä ja Uudellamaalla pienempi kuin sen ehkä pitäisi olla. Onko suosittu kuusen viljely työntänyt näillä alueilla männyt karuimmille kasvupaikoille vai mistä on kyse? https://stat.luke.fi/…/suomen_metsatilastot_2021_verkko.pdf

    Tomicus 26.12.2021 at 12:16

    Kun puuston kasvu ja samalla hiilinielukin on kovimmillaan ikäluokissa 30 – 50  vuotta, niin tuon Annelin linkin sivun 21 perusteella kasvu sakkaa Pohjois-Suomessa tulevina vuosikymmeninä vielä lisää. Alihakkuut ovat pitkän ajan kuluessa salakavalia…

    Toisaalta, jos vuonna 2050 halutaan pohjoiseen suuria hiilinieluja, niin se vaatii kyseisen diagrammin vasemmanpuoleisten pylväitten siirtoa oikeaan reunaan voimakkailla uudistushakkuilla. Siis kumpi onkaan tärkeämpää – ilmastonmuutoksen vastainen taistelu vai monimuotoisuus?

    Puuki 26.12.2021 at 12:20

    Ihme olis jos kasvu olisi lisääntynyt, kun on monta eri tekijää jotka vaikuttaa yhdessä kok.kasvun vähenemiseen.  Tavallista paremmat käpysadot, kasvatushakkuista 1/3-osa liian harvaksi hakattuja, jk:n metsät lisääntyneet, kuivahkojen kasvupaikkojen kuusettumisen lisääntyminen, hyvin kuiva heinäkuu (jos tämä vuosi oli mukana laskuissa), myrskytuhojen määrä , rästiharvennusalueiden  ikääntyminen pohjoisessa , muutenkin puuston ikääntyminen ja vielä kasvatusmetsien päätehakkuu liian aikasin. Keksiikö joku vielä lisää mahdollisia syitä ?

    A.Jalkanen 31.12.2021 at 09:52

    Timpalle metsistä ja ilmastosta (viitaten HS-keskusteluun): siis pilvet ja albedo.

    Kun metsä yhteyttää, prosessissa syntyy pieniä hiukkasia. Nämä toimivat vesihöyryn tiivistymiskeskuksina. Syntyy siis lisää pilviä. Pilvipeite vähentää auringon lyhytaaltoisen lämpösäteilyn pääsyä maan pinnalle, mutta se toisaalta vähentää myös pitkäaaltoisen lämpösäteilyn pääsyä maapinnalta pois.  Mikä on näiden tase?

    Lisäksi metsien määrä ja puulajikoostumus vaikuttaa albedoon eli säteilyn heijastumiseen pois maapallolta, ja vieläpä eri tavalla talvella ja kesällä, kun lehtipuissa ei ole talvella lehtiä.

    Näiden yhteisvaikutus on niin monimutkainen, että mallittajalla menee sormi suuhun. Tarvittaisiin kattava Smear-asemaverkosto ympäri maapalloa, että saataisiin mitattua pienhiukkaset. (Minkähän takia se ei muuten onnistu Vaisalan säähavaintopalloilla?) Metsien määrä ja albedo saadaan satelliittikuvilta. Mallien pyörittämiseen tarvittaisiin supertietokone – no, sellainen meillä onkin, mutta nuo muut osat puuttuvat: kunnon mittaukset ja kunnon mallit.

    Timppa 31.12.2021 at 10:07

    Yhteyttämistä tapahtuu kesällä, kun päivät ovat pitkiä.  Silloin heijastavia pilviä syntyy yhteyttämisen sivutuotteena.  Siis hyvä asia.  Kylmänä vuodenaikana niitä pilviä ei synny, koska yhteyttäminen on vähäistä.  Silloin maanpinnalta karkaa lämpöä avaruuteen, mikä on ilmastomielessä hyvä vaikka sitten joudummekin lämmittämään asuntojamme enemmän, mikä ei taas ole hyvä juttu.

    Siis loppupäätelmä boreaalisista metsistä.  Kesällä on ilmaston kannalta eduksi mitä paremmin metsä kasvaa.  Talvella asialla ei ole merkitystä.  Tropiikin tilanne voi olla toisenlainen.  Siellä pilvet satavat paljon enemmän ja joskus maalla, joskus meriin.

    Puuki 31.12.2021 at 10:20

    Lumen peittämät alueet on hyviä vähentämään ilmaston lämpenemistä. Tänä talvenakin on ollut paljon lunta myös puissa ja pelloilla  ym. aukoilla varsinkin .  Ilmasto pysyy viileämpänä.  Pakkasilla on kirkasta ja lämpösäteilyä heijastuu avaruuden suuntaan ja kun pilvistyy sataa lunta joka lisää säteilyvaikutusta.  Winwin -tilanne jos metsiä hoidetaan hakkuin ja viljellen kiertoaikaista kasvua lisäten.  Täällä ei ole sitä ongelmaa mitä on laajojen sademetsien hävittämisessä; eroosio pilaa maaperää ja sateet vähenee . Ongelmia aiheutta myös eucan viljely . Sieltä etelän suurilta viljelmiltä löytyy niitä oikeita puupeltoja joista ollaan kovin huolissaan täälläkin .  Eucalyptusmetsät imevät pohjavettä liikaa ja haihduttavat herkästi palavia öljyjä ilmaan.   Sama vaikutus kuin kokonaan hoitamattomilla metsillä esim. Siperiasssa ja Kanadassa;  aih.laajoja metsäpaloja.

    Rane 2.1.2022 at 09:02

    Ylen juttu Italiasta.Huomiota kiinnitti että kaikkia taloja lämmitetään puulla talvisin.Tulisijat huonoja mutta ei näköjään vaikuta eliniän odotteeseen kuten Suomessa.Jossakin ilmeisesti talousmetsää?

    Tutkijat ällistyivät Italian pikkukylistä, joissa on paljon satavuotiaita – Antonio Grippon, 98, arjessa näyttää toteutuvan hyvän elämän resepti (yle.fi)

    Visakallo 2.1.2022 at 10:13

    Niinhän se menee täällä Suomessakin. Niin kauan kun muori ja vaari lämmittelee mökkiään uunilla ja puuhellalla, he pysyvät hyvässä kunnossa, mutta kun muuttavat valmiille lämpöisille osakkeeseen, niin kohta ovat ambulanssit ja ruumisautot pihassa.

Viewing 10 replies - 3,511 through 3,520 (of 6,495 total)
1 2 3 … 351 352 353 … 648 649 650