Ehkä näillä ilmastoasioilla on nyt hyvin vähän merkitystä Euroopassa. Venäjä on kohta miehittänyt Valko-Venäjän ja uhkaa ydinohjuksilla koko Eurooppaa. Nyt ei tarvita niitä ympyriäisiä kiviä polunvarsille. Pitää laittaa rautaa rajalle.

Tässä meikäläisen tämänaamuinen kommentti Hesariin:

Metsähän on fotosynteesin ansiosta ihmeellinen aurinkovoimala. Ei tarvita mitään rakennelmia, mallia maisemaa pilaavat tuulivoimalat. Ei leveitä johtokatuja. Ei valtavia akustoja varastoimaan energiaa tuulettomiksi päiviksi. Päin vastoin. Voimme ihastella kauniita ja hyvinvoivia metsiämme, joissa energia varastoituu puuhun, jota voidaan ottaa käyttöön tarpeen mukaan. Täysin käsittämätöntä, ettei tätä ilmaista luonnonvoimaa haluta hyödyntää täysimääräisesti.

Tietysti viisainta on hyödyntää puun aineosat mahdollisimman suurta lisäarvoa tuottaen. Kerätätä selluprosessissa saatava energia sähkön tuotantoon kuten tapahtuukin. Säästytään tuulimyllyiltä ja saadaan tasaista tuulista riippumatonta sähköenergiaa. Samoin saadaan jostain sivutuotteesta liikennepolttoainetta. Ei pidä polttaa neitseellistä kuitua vaan tehdä siitä ensin nestepakkaus Tästä sitten pahvilaatikko ja lopulta polttaa jäte. Metsätaloudessa syntyy myös sellaista jätettä kuin latvusmassa, kuori ja sahanpuru, joista nykytekniikalla ei voi valmistaa sellua. Näistä saadaan sitten energiaa eri muodoissa. Lämpönä, sähkönä, polttoaineina.

Mutta on selvä ongelma. Jos kuitupulla ei ole riittävästi kysyntää,, niin metsiä jää harventamatta. Silloin osa puustosta tuhoutuu ja alkaa tuottaa hiilidioksidia, kun sen sen olisi ensin pitänyt tuottaa meille energiaa ja monia tarpeellisia hyödykkeitä. Kun metsiä jää harventamatta, niin ne siis järeytyvät hitaasti. Emme tällöin pysty poistamaan ilmasta suurinta mahdollista hiilidioksidimäärää säilömällä sitä pysyviin rakenteisiin. Emme myöskään saa järeiden päätehakkuumetsien latvusmassaa käytettäväksi suoraan energiatuotantoon.
Jos siis huolehdittaisiin metsän kasvusta opimaalisesti ja maassamme olisi riittävästi sellutehtaita, niin kaikki ilmastotavoitteemme tulisivat hoidettua kerralla. Ja kuten tässäkin keskustelussa on moneen kertaan tullut todettua, niin kyllä metsiämme on suojeltu riittävästi.

Aurinkovoiman ongelma on se, että energian lähdettä ei ole vielä kukaan pystynyt ominaan. Atomivoimala, öljylähteen tai kivihiilikentän omistaa aina joku, ja sieltä alkaa useiden välistävetäjien ketju. Aurinkoa ei omista vielä kukaan. Tällöin Konsta Pylkkäsen sanoin välikäsien ketju jää huomattavasti lyhyemmäksi. Öljy on vielä niin suuri talous- ja sotilaspoliittinen mahti, että kilpailevat energiat estetään mm. materiaalien hinnoittelulla kehittymästä merkittäväksi vaihtoehdoksi.

Puukia kompaten. Istuttakaa lisää metsää pitkin ja poikin Eurooppaa ja sitokaa omat päästönne. Perustakaa lisää suojelualueita. Suomi ja Ruotsi ovat tehneet paljon enemmän kuin oman osansa sekä päästöjen että biodiversiteetin suhteen.

Itse havahduin Venäjän ja Kanadan huonoihin hiilinieluihin jotakuinkin 20 vuotta sitten kun olin edesmenneessä Metlassa töissä kasvihuonekaasujen inventaariossa. Metsätuhot syövät suuren osan hiilinieluista. Niiden raportoinnissa on vähän samantyyppinen logiikka kuin meidän ojittamattomissa soissa: kun nuo alueet eivät ole hoidettuja vaan luonnontilaisia, niiden nieluja ja päästöjä ei tarvitse huomioida. Ehkä huomioivat metsänielut mutta ei metsätuhojen päästöjä.

Juha Aaltoila summaa FaceBookissa näin.

”Tehokas metsätalous sitoo parhaiten hiiltä puuhun, ilmenee tutkimuksesta, johon osallistui 25 tiedeihmistä 6 eri maasta. Avohakkuilla ja viljelyillä mallia Norja-Ruotsi-Suomi puustoon sitoutunut hiilivarasto kasvoi 35% jaksolla 1990-2017, kun taas Venäjän, Alaskan ja Kanadan metsissä hiilen määrä väheni jossain prosentin pari, toisaalla lisääntyi rahtusen.

Tuo pohjoisen havumetsävyöhykkeen alue edustaa 30%:a maapallon metsäalasta, 10% maa-alasta. Ruotsissa esimerkiksi palaa vuosittain vain 0,01 %:a maan metsistä, kun taas Venäjällä, Alaskassa ja Kanadassa määrä on 50-60 -kertainen eli 0,5-0,6%:a metsäalasta vuosittain.

Pohjoismaisen metsätalouden avohakkuu-viljely-taimikonhoito-harvennushakkuut -työketjussa metsämaan hiilivarasto kasvoi 2 kertaa nopeammin kuin Venäjän ja Amerikan mantereen pohjoisosien puulouhoksilla.”

http://www.slu.se/en/ew-news/2022/1/greater-climate-benefit-in-the-parts-of-the-northern-coniferous-forest-belt-where-the-forest-is-managed/