Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 391 - 400 (kaikkiaan 6,478)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Visakallo Visakallo

    Reiman ja kumppaneiden hanke osui silloin otolliseen ajankohtaan, koska silloisella hallituksella oli kova halu ja tarve ottaa valtion metsistä nopeasti hakkuilla enemmän rahaa irti. Se vaati kuitenkin ensin lainmuutoksen. Reima ja kumppanit toimivat tässä tavallaan hallituksen bulvaaneina. Valtiovallan kannalta näytelmä näytti ulospäin näin paljon paremmalta, ja samalla syntyi molempia tyydyttävä ratkaisu.

    oksapuu

    Se on juurikin noin…

    Alettiin jo myymään isoja tiloja ulos mutta sitten keksittiin kikka kakkonen…

    Tuloutusvelvoite näytti taas kasvavan…

    derHorst

    Visakallo toteaa Reiman jutut hallituksen bulvaaneiksi. Aika kovaa bullshittiä. Onhan tuo Reiman juttu todennettavissa pöytäkirjoista ja jokaisen omilla rahoilla metsään sijoittavien omana pohdintana. Iso hatunnosto Reiman nimimerkin takana olevalle ja  aiheen ulkopuolelta Timo Kujalalle mhyn jäsenmaksupakon poistamisesta. Tuohon ei MTK ’metsänomistajajärjestönä’ pystynyt.

    sitolkka

    Eikait se puun kasvukaan voi enempääsä lisääntyä. Ja ilmoistakin se on aina kiinni. Viime kesän kuivuus ja hellejakso kuritti paikoin pahasti.

    oksapuu

    Höpö höpö…

    Wikin mukaan osaran aukeilta hakattiin puuta yhteensä 1,2 milj. mottia. Nythän metsähallitus hakkaa pelkästään pohjoisessa sen miljoona mottia vuodessa…

    Kun valtiolta loppuu rahat niin hakkuut näyttää lisääntyvän. Lakia sitten tarpeen mukaan rustataan…

    Gla Gla

    Toistaiseksi puun kasvua kuvaava käyrä osoittaa yläviistoon, joten mitään syytä ei ole epäillä, että viiva taittuisi tästä eteenpäin vaakasuoraan. Saman huomaa varsin nopeasti, kun pienen kierroksen metsissä kulkee. Hoito ei ole lähelläkään optimia. Siihen ei yksi kuiva kesäkään mitään vaikuta.

    Kysymys on siitä, miten kasvua saadaan lisättyä, kuinka paljon, kuinka nopeasti ja mikä on sen vaikutus talouteen. Ehkä myös siitä, onko yhteiskunnan syytä osallistua näihin talkoisiin, kun päästöjen vähentämisestäkin kuluja aiheutuu. Samasta asiastahan tässä on kyse.

     

    Timppa

    Kysymys on siitä, miten kasvua saadaan lisättyä, kuinka paljon, kuinka nopeasti ja mikä on sen vaikutus talouteen”

    Kasvua saadaan lisää vain uudistamalla heikkotuottoisia metsiä entistä enemmän.  20-vuotias kuusikko kasvaa nykyään Keski-Suomessa 9-10 m3/ha/v ja 30-vuotias 12-14 m3/ha/v ja siinä on puuta 150-170 m3/ha.   Sekametsissä vielä 20-30 m3/ha tätä enemmän.  Uusilla taimilla päästään epäilemättä vielä vähän parempiin tuloksiin.

    Itse arvelen Suomen metsien kasvun tasaantuvan yllättävän nopeasti.  Hakkuun painopiste on nyt sellutehtaiden tarpeiden vuoksi harvennushakkuissa, mikä onkin metsien jatkokehityksen kannalta tunnetusti välttämätöntä.   Kun noita 12-14 m3/ha/v kasvavia ensiharvennusmetsiä hakataan, niin niiden kasvu kuitenkin väistämättä pienenee, mikä vaikuttaa lyhyellä tarkasteluvälillä  kasvua alentavasti jopa enemmän kuin heikkokuntoisen ikääntyneen metsän uudistaminen.

    Kasvun lisäys vaatii tuon 30 vuotta aukosta ensiharvennusvaiheeseen.   Eihän siitä metsänomistajalle ylimääräisiä kuluja aiheudu, jos uudistaa huonosti tuottavan metsän parempaan.  Niinhän kaikkia tuotantovälineitä on huollettava.  Kannattaa pitää Valtio kaikkine säätely-yrityksineen mahdollisimman kaukana metsistä.  Riittää se Metsälain periaate, metsää ei saa hävittää.  Kaikki muu säätely johtaa tuhoon.

     

    Puuki

    Luken tutkimuksen mukaan vanhat metsät on parempia hiilensidonnan kannalta kuin paremmin  kasvavat metsät.   Maaperä sitoo , ja puustokin kasvaa vielä 350 v:n ikäisenä  sitoen hyvin hiiltä.    (HS)*       *Korjaus : (Maastulli 11.2)

    Sellu ei kuulemma ole hyvä artikkeli , koska liian lyhytaikainen hiilivarasto.  Vaan unohtui  se mitä sellusta voidaan valmistaa.  Mm. muovia korvaavia pakkauksia ;  maitopurkkeja , jogurttipurkkeja yms. korvataan jo kokonaan puuperäisillä (Esim. Arla) . Hiilijalanjälki 20 – 43 % pienempi kuin fossiilisilla muovitetuilla ja muovisilla. Eikä jää luontoon mikromuovia, joka on kyllä luonnossa paljon haitallisempaakin  kuin co2.

    Biovernoa tehdään sellunkeiton sivutuotteesta mäntyöljystä . Kannattaakin varmaan käyttää sitä juuri tuollasiin tuotteisiin eikä biopolttoaineisiin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mikä Luken tutkimus ja milloin Hesarissa? Mitä hiilensidonnalla tuossa tarkoitettiin – hiilivarastoa varmaan?

    sitolkka

    Kasvu taittuu pakosta koska ei ole mitenkään realistista ajatella, että kaikkia metsiä saataisiin parhaaseen mahdolliseen hoitoon kasvun kannalta. Ja vaikka olisikin, niin sittenkin se taittuu joskus.

    Kuinka paljon puun kasvunopeutta on enää edes järkeä pyrkiä kasvattamaankaan, koska nyt on tullut jo uutisia, että entistä isompi osa puutavarasta ei täytä enää standardeja liiallisen kasvunopeuden takia. Puu on höttöä ja sen jokainen näkee, joka sahatavaraa nykyään ostaa. Ja JOS se ilmasto muuttuu, niin se voi kääntää jopa kasvun laskuun jos kuivuus ja hellekaudet lisääntyvät.

     

Esillä 10 vastausta, 391 - 400 (kaikkiaan 6,478)