Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 401 - 410 (kaikkiaan 6,476)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Puuki

    MaasTullissahan se olikin.      Vanhan metsän hiilivarasto kasvaa ja on pieni hiilinielu (prof. Mäkipää, Luke).        Kasvu sitoo 20 % vähemmän  kuin nk. talousmetsä ( suojelumetsät vuosisadan loppuun mennessä. ymp.keskuksen mallinnus , IBC-carbon-hanke) .

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos. Ero on yllättävän pieni kasvussa, talousmetsällä ja vanhalla metsällä, jos se on vain 20 prosenttia.

    Sitten tuo myytti että luonnonmetsä alkaa lahota ja muuttua päästölähteeksi. Kanadan metsissähän metsätuhoja näkyy, mutta onko kyseessä silloin heillä talousmetsä vai luonnonmetsä? Ongelmana meillä ei todellakaan ole luonnonmetsien lahoaminen vaan talousmetsien lahoaminen (ensiharvennusrästit ja juurikääpämetsät).

    risuparta

    Tiede on tiennyt sen aina:” Luonnontilainen ja monimuotoisuutta turvaava metsä on suurempi  hiilivarasto kuin talouskäytössä oleva metsä. 350 vuotiaatkin metsät sitovat vielä hiiltä!

    Talousmetsissä hiilivarasto on paljon pienempi. On valheellista väittää , että ilmastoa hoidettaisiin metsiä hakkaamalla!”

    Tätä yksinkertaista tosi asiaa apulanta ja räkäpetäjä porukka ei halua tunnustaa. Avohakkuu metsätalous aiheuttaa myös hyönteisten nopeaa vähenemistä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei me tarvita niinkään hiilivarastoja, vaan hiilen sitomista pois ilmakehästä ja öljypohjaisten tuotteiden korvaamista puupohjaisilla tuotteilla. Vanhoilla metsillä on mielestäni eri tehtävä: ne ylläpitävät monimuotoisuutta ja juurikin noita hyönteiskantoja.

    jees h-valta

    Kuollut ja kylmä. Niinhän sitä ihmisellekkin käy mutta että metsätkin pitäisi fossiloida pystyyn. on meillä aika partoja joo.

    Kurki

    20-vuotias kuusikko kasvaa nykyään Keski-Suomessa 9-10 m3/ha/v ja 30-vuotias 12-14 m3/ha/v ja siinä on puuta 150-170 m3/ha. Sekametsissä vielä 20-30 m3/ha tätä enemmän. Uusilla taimilla päästään epäilemättä vielä vähän parempiin tuloksiin.

    Noista kasvuluvuista puuttuu juuriston ja oksien kasvu. Juuren osuudeksi on laskettu 50% runkokasvusta ja oksien osuus vaihtelee. Kuusella on oksamassaa enemmän kuin männyllä ja koivulla. Olisiko oikein arvioida että oksat ovat 15%-..25% runkokasvusta.  Eli nykyinen puumassan kasvu vuodessa olisi 110 milj.m3 runkokasvun kanssa jotain 180..190 milj.m3, joka sitoo ilman hiilidioksidia 160..170milj. tonnia.

    Aamutelevisiossa toimittajat käsittelivät UMP Pesosen kielteistä  kantaa hakkuiden rajoittamiseen ja vasine tuli Ympäristökeskuksen Sampo Soimakalliolta ” hakkuun jälkeen maaperä toimii hiilen lähteenä 15 vuotta, kun siitä puutuu karikesyöttö neulaset, oksat ja lehdet.”

    Mitä ihmettä? Päätehakkuun ja muokkauksen jäljiltä, pois lukien karuimmat maapohjat,  maapohjan heinän, vatun, horsman ja vesakon kasvu ryöpsähtää siihen malliin, että varmasti korvaavat karikesyötön tuon 15 vuotta. Lisäksi oksat yleensä  jää metsään. Kannattaa vielä muistaa, että hiilivarasto juuret 50% runkokasvusta kyllä pysyy hiilivarastona tuon 15 vuotta ja pitempäänkin.

    Joten minun laskelmien mukaan Sampo Soimakallio puhuu puppua.

    Yle areenan 49,15 kohdalla.

    https://areena.yle.fi/1-4573786#autoplay=true

    Taitaa olla tämäkin puppua?

    Vuoden Tiedekynä -voittaja Sampo Soimakallio osoittaa bioenergian ongelmallisuuden ilmastonmuutoksen hillinnässä

    Rane2

    Jep.Koneen Säätiön palkinto on varma puppu-tunniste.

    Puuki

    ”Ymp.keskuksen tutkija prof. Forsius kuitenkin myöntää, että vanhojen metsien hiilensidonnasta tiedetään vielä varsin vähän.”   ( lainaus MaasTulli)   .   Ei kannata repiä vielä pelihousujaan ”tiede on tiennyt aina”- r.parrankaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Runkopuun ja oksien ja juurten kasvusta pitää vähentää maaperän päästöt, jotta päästään metsien nettosidontaan. Nämä päästöt ovat ojitetuilla turvemailla aika huomattavat. Paras tietolähde näihin laskelmiin on kasvihuonekaasuinventaario, johon on koottu lähes kaikki tutkimustieto.

    Soimakallion kirjoitus oli ihan asiaa, mutta tuosta ajankohdasta on jo keskustelussa päästy eteenpäin. Nestemäisiä liikennepolttoaineitakaan ei ole alettu vielä tehdä puuhakkeesta, vaan mäntyöljystä ja jätteistä.

    sitolkka

    Pitäisi unohtaa jo tämä hiilihöpötys. Metsä ei ole ongelma eikä ratkaisu. Ihmisiä on vain liikaa maapallolla. Tämä planeetta voisi olla meille kaikille hieno paikka jos meitä olisi vaikkapa alle miljardi. Tai miksi pitäisi olla niinkään paljoa.

Esillä 10 vastausta, 401 - 410 (kaikkiaan 6,476)