Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Tämä aihe sisältää 739 vastausta, 52 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi A.Jalkanen 1 viikko sitten.

Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 739)
  • Metsien hiilinielu

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Kurki

    https://tuhat.helsinki.fi/portal/files/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf

    Linkistä poimittua.

    Ojitetun rehevän suomaan keskimääräinen hiilitase ks kuva / Rhtkg–Mtkg190±70gCO2/m2/vuosi, joka tekee 1,9 tonnia vuodessa CO2 pästöjä.

    Jo 2,5  kuutiometrin puunkasvu vuodessa sitoo 2,25 tonnia hiilidioksidia vuodessa eli enemmän kuin ojitettu suomaa päästää.

    Ojitettu karu suo ei päästä hiilidioksia ollenkaan.

    Tarkoittaneeko tuo pohjaveden syvyys ojan syvyyttä, jos tarkoittaa, niin 80cm ojitus rehevällä suolla ei aiheuta CO2 päästöjä lainkaan.

    Ptkg–Vatkg −70±30gCO2/m2/vuosi

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Turvemaiden päästölaskenta on epävarmaa, kuten noista virhemarginaaleista näkyy. Khk-inventaariossa lasketaan ja esitetään erikseen puuston ja maaperän päästöt, jotka lasketaan myös maatalousmaalle. Maaperäosuuden päästöjä on mahdollista vähentää mm. tarkentamalla käytäntöjä turvemailla ja lannankäsittelyssä sekä lisäämällä pelloille esim. puukuitua fosforin sidontaan.

    Hakkuuaukea on hiilipäästölähde kiertoajan alkuvaiheessa muutamana vuonna, kun kariketta ja hienojuuria hajoaa, mutta päästöt ovat pienet verrattuna koko kiertoajan kasvuun, joka on avohakkuumetsätaloudessa suurempi kuin jatkuvassa kasvatuksessa.

    Puuki

    Turvemaille tavallista matalammat ojat on parempi vaihtoehto hiilitaseen kannalta, (jos puu kasvaa kohtuullisesti) kuin ennallistaminen.  Metaanin haihtuminen lisääntyy, jos pohjavesipinta nousee yli 30-20 cm tason maanpinnasta alaspäin mitaten.  N. 40 cm syvät matalaojat , kun puun kasvu sitä vaatii, olisi optimaalinen konsti lisätä hiilensidontaa sekä puustoon että estää maaperän päästöjä.

    Uudistusalojen hiilitaseessa varsinkin on hyvin monia eri suuntiin vaikuttavia tekijöitä . Ei  sitä voikaan ihan tarkasti laskea mutta suunnilleen kuitenkin.  Taimikon kasvunopeuteen vaikuttaa mm. maanmuokkaus, jalostushyöty  ja taimikonhoidot. Vesakon kasvukin sitoo nopeasti hiiltä mutta sitä ei ilm. lasketa edes mukaan .

    Scientist

    En ole oikein mistään löytänyt Suomen soiden (luonnontilaisten ja ojitettujen) metaanipäästöjen määrää ja niiden suhdetta hiilidioksidipäästöihin. Ilmeisesti ei tunneta tarkoin. Käsittääkseni ennallistaminen lisää metaanipäästöjä. Ja metaanihan on lyhyellä 20 v. aikavälillä jopa 60 krt hiilidioksidia pahehempi khk. Tosin hyvä puoli on sen nopeampi hajoaminen ilmakehässä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metaanin(kaan) päästöjä ei pystytä ennustamaan  kovin tarkasti. Turvemaita tutkitaan aktiivisesti joten parempia metsänhoito-ohjeita ja ojitusohjeita lienee lähivuosina tulossa.

    Yleisohje kaiketi olisi että – kuten edellä sanottiin – matalat ojat ovat usein paremmat kuin syvät. Hyvin kasvavilla soilla kunnostusojitus ja huonosti kasvavilla ei. Joku pystynee sanomaan senkin mitkä suot kannattaa ennallistaa.

    sitolkka

    Lapsellista tämä höpötys täällä Suomessa. Maailman mittakaavassa on aivan sama minkälaisia ojia meillä on ja mitä metsässä tehdään.

    Pelipaikat ovat aivan muualla. Esimerkiksi jos afrikkalaisten määrä lisääntyy ennustettua tahtia, niin ei Afrikassa ole enää sadan vuoden päästä yhtään sademetsää. Kaikki joudutaan raivaamaan pelloksi, laitumeksi, polttopuuksi ym. käyttöön. Edes suojelualueet eivät tule säästymään. Tällä lienee jo vaikutusta maailman ilmastoon? Norsut ja kirahvitkin ovat sitten enää vain etäinen muisto oppikirjoissa.

    puunhalaaja

    Lapsellista tämä höpötys täällä Suomessa. Maailman mittakaavassa on aivan sama minkälaisia ojia meillä on ja mitä metsässä tehdään.

    Eihän me potkita mummoja kadulla sillä perusteella, että Meksikossa ammuskellaan ja Afrikassa soditaan. Ympäristöjuttujen ottaminen vakavasti on moraalisesti oikein, ja lisäksi sillä on oma reaalinen vaikutuksensa asioihin. Ei se maailma ainakaan paremmaksi muutu jos meitä lakkaa hiilihommat kiinnostamasta.

    Kuitupuunkasvattaja

    Matala oja saattaa toimia hiilitalouden kannalta optimaalisesti. Jos taas syvän ojan kunnostusta pystytään siirtämään vuosikymmeniä eteenpäin (syvyys riittää tulevaisuudessakin), on ainakin vesiensuojelussa voitettu. Syvä sammaloitunut oja, joka jätetään muussa kunnostuksessa kaivamatta toimii satojen metrien matkalta erinomaisesti kiintoainesten ja ainakin  osin ravinteiden pidättäjänä.

    Elikkä ympäristön näkökulmasta matala ja syvä oja saattavat kumpikin olla aivan hyviä. Asioilla on puolensa ja tutkimustuloksia kannattaa tulkita aina sopivan kriittisesti.

    (Muokattu ja kirjoitusvirheitä vähennetty)

    Kurki

    Lapsellista tämä höpötys täällä Suomessa. Maailman mittakaavassa on aivan sama minkälaisia ojia meillä on ja mitä metsässä tehdään.

    Totta, mutta mukana pitää olla, eikä antaa vastapuolen hallita keskustelua.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsävarat ja hiilinielu: Antti Asikainen ja Panu Kunttu.

    https://areena.yle.fi/1-4524328

    Ja vielä monimuotoisuusasiaa. Metsätalous on meillä erittäin tärkeä hyönteisten kannalta siksi että metsä peittää maa-alastamme suurimman osan.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ympäristö/artikkeli-1.378214

Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 739)